12.3. Mikä on normaalia?


Mikä onkaan normaalia – vai onko sellaista? Millaisiin maailmankuviin käsityksemme “normaalista” nojaavat? Muuttuvat maailmankuvat -sarjan päätöstilaisuudessa ravistellaan sellaisia ilmiöitä ja käsitteitä, joita pidämme helposti itsestään selvinä: sukupuolta, ikää, terveyttä ja vammaisuutta, äidinkieltä ja ruokaa. 


Ylilääkäri Kaisla JoutsenniemiYlilääkäri Kaisla Joutsenniemi:
Mitä sukupuolta olet?

“Sukupuoli-identiteetti ei ole kaikille itsestään selvä. Nykyroolit ja -normit kapeuttavat kaikkien elämää. On aika väljentää nykyrooleja ja -normeja, jotka kapeuttavat kaikkien elämää.”

 

 

Dosentti Antti Häkkinen


Dosentti Antti Häkkinen:
Kuinka vanha olet?

“Ihmiset pyrkivät noudattamaan kussakin kulttuurissa vallitsevia ”kulttuurisia käsikirjoituksia” tai ”sosiaalisia polkuja”, jotka määrittelevät mitä ihmisen kussakin iässä tulee tehdä tai toimia. Nämä ”hyvän elämän mallit” on tuotettu ja määritetty ensin sukujen, sitten kirkon ja nykyisin ehkä valtion toimesta. Mallien muuttuminen on aina ennen kytkeytynyt isoihin yhteiskunnallisin muutoksiin. Väitän, että elämme jälleen mallien murtumisen aikaa.”

 

Professori Simo Vehmas. Kuva: Linda TammistoProfessori Simo Vehmas:
Oletko vammainen?

“Inhimilliseen moninaisuuteen, kuten vammaisuuteen liittyvät ongelmat ovat pitkälti yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti luotuja. Siten niitä voidaan niin halutessa myös poistaa. Vammaisuus voidaan nähdä yhteiskunnallisena kiusankappaleena tai sitten mahdollisuutena paremman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan luomiseksi.”

 

Professori Salla KurhilaProfessori Salla Kurhila:
Mikä on äidinkielesi?

“Ihmisen äidinkieli riippuu siitä, minkä kriteerien avulla äidinkieli määritellään:  Painotetaanko periytyvyyttä, asiantuntijuutta vai ryhmäkuuluvuutta? Monikielisyys on maailman mittakaavassa yleisempää kuin yksikielisyys.”

 

Yliopistonlehtori Raisa ValveYlipistonlehtori Raisa Valve:
Mitä syöt?

“Syömiseen liittyy voimakkaita fysiologisia, emotionaalisia ja kulttuurisia tekijöitä. Siksi on erittäin vaikeaa määritellä, milloin syöminen on normaalia. Onko normaalia se, että ei halua syödä lainkaan? Tai että syö vain tiettyjä ruokia?”

 

 

 

Studia Generalia Muuttuvat maailmankuvat
Mikä on normaalia?

Torstaina 12.3.2015 klo 17.00-19.00
Porthania (Yliopistonkatu 3), luentosali PI
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen.

Voit osallistua yleisökeskusteluun, kommentoida ja kysyä:

  • paikan päällä kättä nostamalla
  • tekstiviestitse: p. 050 415 4892
  • Twitterissä: #studiageneralia
  • kommentein tässä blogissa.

Tilaisuus on osa Studia Generalia -luentosarjaa Muuttuvat maailmankuvat. Luentosarjan järjestää Helsingin yliopiston Avoin yliopisto, ja se on osa Helsingin yliopiston 375-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa.

Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin
Helsingin yliopiston Avoin yliopisto

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

26.2. Koti, uskonto, isänmaa

Pelto

Maailmankaikkeutta, evoluutiota, ekosysteemejä ja ihmisyyttä koskeneiden kysymysten  jälkeen siirrytään tutkimaan ihmisen toimintaa yhteiskunnan ja kulttuurin eri areenoilla. Tällä viikolla Studia Generaliassa pohditaan: Miksi perhe, uskonnot ja isänmaa ovat olleet tärkeitä – ja ovat sitä yhä?

Dosentti Anu Lahtinen:
Perheen aika

Professori Sami Pihlström:
Miksi uskonnot ovat?

Dosentti Juhana Aunesluoma:
Nationalismin monet kasvot

Lue loppuun

Anu Lahtinen: Perheen aika

Dosentti Anu Lahtinen


“Kotia ja perhettä on ihannoitu eri aikakausina, ja on haettu yhtä ja oikeaa ideaalia. Käytännössä koteja ja perheitä on kuitenkin aina ollut monenlaisia.”

Anu Lahtinen tarkastelee Studia Generalia -luennossaan perheen ja kodin asemaa historiantutkijan näkökulmasta:

  • Mikä on kodin piirissä pysynyt samana eri vuosisatoina, ja mikä on muuttunut?
  • Keitä kotiin on kuulunut: Onko koti yhtä kuin perhe, ja keitä perheeseen on kuulunut?
  • Miten koti ja sen merkitys yhteiskunnassa on nähty keskiajalta näihin päiviin?
  • Onko perhe ja koti jotakin sellaista, mikä voisi olla uhattuna tai murtua?

Lue loppuun

Juhana Aunesluoma: Nationalismin monet kasvot

Juhana Aunesluoma. Kuva: Pekka Aula
“Varsinkin poliittinen nationalismi on osoittautunut hyvin elinvoimaiseksi ja uusiin oloihin muuntautumiskykyiseksi ilmiöksi.”

Kansalliseen identiteettiin liittyvät kysymykset näkyvät monin tavoin eri puolilla Eurooppaa: Skotlannissa, Välimeren alueella, Unkarissa, Venäjällä ja Ukrainassa.  Studia Generalia -luennossaan poliittisen historian dosentti Juhana Aunesluoma tarkastelee sitä, mikä selittää tätä “isänmaan” keskeisyyttä eri puolilla maailmaa, ja millaisin tavoin kansallista identiteettiä käytetään myös poliittisen toiminnan välineenä.

Lue loppuun

Kai Kaila: Milloin ihmisestä tulee yksilö?

Professori Kai Kaila

“Ainutlaatuinen kehityshistoria on yksilöllistymisen perusta.”

Ihmisen kehityksen kanavoituminen yksilöksi alkaa jo ennen syntymää, ja on erityisen voimakasta varhaisessa lapsuudessa. Kehitys jatkuu läpi elämän prosessina, johon vaikuttavat sekä biologiset muutokset että niiden ohjaavat yksilölliset valinnat ja kulttuuri, jossa elämme. Studia Generalia -luennossaan Kai Kaila kuvaa tätä ihmisen yksilöllistymiskehityksen moniulotteisuutta ja kysyy muun muassa:

  • Missä määrin omat tekomme vaikuttavat yksilöllistymiseen?
  • Mitä tarkoittaa “geenien ja ympäristön vuorovaikutus”?
  • Entä onko jokainen oman onnensa seppä?

Lue loppuun