Aki-Mauri Huhtinen: Nykyaikainen informaatiosodankäynti

Professori Aki-Mauri Huhtisen luento Studia Generalia -luentosarjassa 4.11.2010. Tilaisuuden teemana Tietoturva ja tietosota.

Sodankäynti ei ole vain maa-alueiden valtaamista, vastustajan tuhoamista ja raaka-ainevarontojen haltuunottoa, vaan aina myös ihmismielen ja ihmisten havaintojen muuttamista. Kun aikaisemmin aseet tappoivat ja haavoittivat, nyt sanat, kuvat, bitit ja virukset vaikuttavat, tukkeuttavat, aiheuttavat informaatioähkyä ja hidastavat päätöksentekoa. Lue loppuun

Mikko Hyppönen: Tietoverkot ja tietoturva

Tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen luento Studia Generalia -luentosarjassa 4.11.2010. Tilaisuuden teemana Tietoturva ja tietosota.

Tietokonevirusten määrän kasvu jatkuu hälyttävällä tahdilla. Jättimäisiä epidemioita nähdään yhä harvemmin, mutta ongelmat eivät ole helpottaneet. Hyökkäysten takana toimivat nykyään harrastelijoiden sijaan ammattilaiset, jotka eivät halua aiheuttaa liian suuria epidemioita välttääkseen turhan huomion. Lue loppuun

Kari Enqvist: Alkeishiukkaset ja maailmankuvan muutos

Professori Kari Enqvistin luento Studia Generalia -luentosarjassa 28.10.2010. Tilaisuuden teemana Tieto ja tulevaisuus.

Viimeisen sadan vuoden aikana käsityksemme fysikaalisesta maailmasta on muuttunut rajusti.  Aineen olemus, atomit ja niiden rakenne tai vaikkapa Auringon toiminta, jotka sata vuotta sitten olivat mysteereitä, ovat paljastuneet alkeishiukkasten temmellyskentäksi. Fysiikan luomassa uudessa ymmärryksessä aine ei ole kiinteää ja pysyvää vaan on jatkuvan muutoksen tilassa ja jopa epävakaata; on myös olemassa antiainetta. Aurinko, jonka keskustassa vallitsee kymmenien miljoonien asteiden lämpötila, on silti lämmöntuotantonsa puolesta verrattavissa kompostiin. Tämänkin me ymmärrämme alkeishiukkas-silmälasiemme lävitse. Lue loppuun

Henry Tirri: Tietotekniikan uudet ulottuvuudet

Tutkimusjohtaja, professori Henry Tirrin luento Studia Generalia -luentosarjassa 28.10.2010. Tilaisuuden teemana Tieto ja tulevaisuus.

Tietotekniikan mahdollisuudet seuraavat tietokoneiden kehitystä. Viimeisen 60 vuoden aikana olemme nähneet monta tietokonesukupolvea, joiden kehitys seuraa useita lainalaisuuksia. Tällaisia lainalaisuuksia ovat mm. siruteknologian kehityksen tarjoama miniatyrisointi eli laskentapiirien koon jatkuva pienentyminen, vuorovaikutusteknologioiden monipuolistuminen esimerkiksi näyttöjen parantuessa sekä uusien talletusmekanismien kapasiteetin kasvu. Lue loppuun

Laura Kolbe: Tieto sosiaalisena pääomana

Professori Laura Kolben luento Studia Generalia -luentosarjassa 21.10.2010. Tilaisuuden teemana Tieto perimässä ja kulttuurissa.

Tiedon vaalijoiden ja välittäjien arkkityypit elävät vahvoina ja myyttisinä keskuudessamme. Minerva, viisauden jumalatar ja antiikin mytologian hahmo, on monien hallitsijoiden, yliopistojen ja koulujen suojelija. Renessanssin ihailtu uomo universale, kaikkien alojen asiantuntija, säteilee yhä vaikutustaan tähän aikaan. Sankaritutkijat ja tiedemiehet sekä tieteen ja tiedon edelläkävijät nauttivat edelleen arvostusta ja saavat palkintoja. Länsimaisen kulttuurin historian on ollut kuvausta siitä, kuinka tieto ja tiede asteittain ovat avautuneet ja demokratisoituneet hengellisen tai oppisäädyn tai eliitin etuoikeudesta sekä akatemioiden ja yliopistojen maailmasta kaikkialle – valistuksen, vallankumousten ja modernisaatiosykäysten myötä. Lue loppuun

Anna-Elina Lehesjoki: Geenit ja tiedon käsittely

Professori Anna-Elina Lehesjoen luento Studia Generalia -luentosarjassa 21.10. 2010. Tilaisuuden teemana Tieto perimässä ja kulttuurissa.

Perinnöllinen tieto sisältyy soluissamme olevan perintöaineksen, DNA-molekyylin rakenteeseen. Se sisältää tiedon siitä, miten hedelmöittyneestä munasolusta kehittyy elinkelpoinen yksilö ja se määrää yhdessä ympäristötekijöiden kanssa kehittyvän yksilön ominaispiirteet. Perinnöllinen tieto välittyy solujen jakautuessa kasvun ja kudosten uusiutumisen aikana syntyviin tytärsoluihin ja sukusolujemme välityksellä sukupolvesta toiseen. Tiedon siirtyminen eteenpäin solujen jakautuessa ja sukusolujen syntyessä perustuu DNA-molekyylin kykyyn kahdentua ns. emäsparisäännön mukaisesti. Lue loppuun

Ullamaija Kivikuru: Median mahti tiedon levittäjänä

Professori emerita Ullamaija Kivikurun luento Studia Generalia -luentosarjassa 14.10. Tilaisuuden teemana Tieto ja valta.

Otsikkoni kuulostaa hieman 60-lukulaiselta. Noina kehitysoptimismin vuosina puhuttiin mediasta samana sävyyn kuin 1920- ja 1930-lukujen taitteessa, jolloin radio vakiinnutti asemansa ja sai Suomessa kuten suurimmassa osassa Eurooppaa yleisradion toimintamallin. Molempina noina ajanjaksoina media näyttäytyi valistusta ja tasa-arvoa lisäävänä, koulutuseroja tasaavana ja kansallista yhteisyyttä kasvattavana instituutiona. Lue loppuun

Antti Hautamäki: Tietoyhteiskunta kansallisena haasteena

Johtaja, tutkimusprofessori Antti Hautamäen luento Studia Generalia -luentosarjassa 14.10. Tilaisuuden teemana Tieto ja valta.

Suomelle tietoyhteiskunnan kehittäminen on ollut uusi eloonjäämisprojekti, uusi identiteetti, jolla Suomi halusi lunastaa paikkansa kehittyneiden yhteiskuntien joukossa, kuten Manuel Castells  ja Pekka Himanen osoittivat kirjassaan Suomen tietoyhteiskuntamalli (WSOY, Sitra 2001). Halusimme olla tietoyhteiskuntakehityksen kärjessä ja olimmekin sitä. 2000-luvulla olemme menettäneet asemiamme. Sillä ei sinänsä olisi merkitystä, mutta se osoittaa miten paljon olemme laiminlyöneet mahdollisuuksiamme soveltaa tietotekniikkaa. Lue loppuun

Ilkka Niiniluoto: Miten tieto muuttuu viisaudeksi ja sivistykseksi?

Kansleri, professori Ilkka Niiniluodon luento Studia Generalia -luentosarjassa 7.10.2010. Tilaisuuden teemana Tieto, totuus ja viisaus.

Kun Dante runoteoksessa Jumalainen näytelmä kohtaa Odysseuksen Helvetissä petollisten neuvonantajien osastossa, Troijan sodan veteraani kertoo ohjanneensa joukkonsa Gibraltarin salmesta Herkuleen porttien läpi kohti tuntematonta: ihmistä ei ole luotu “matojen elämään”, vaan “hyveiden ja tiedon tielle”. Hyve ja tiedot ovat kaksi ulottuvuutta siinä, mitä kreikkalaiset ajattelijat kutsuivat viisaudeksi (kr. sophia, lat. sapientia). Aristoteles jakoi tältä pohjalta “viisauden ystävien” harjoittaman filosofian käytännölliseen ja teoreettiseen osaan, jotka molemmat ovat tärkeitä ihmiselle “rationaalisena eläimenä”. Lue loppuun

Jussi Nuorteva: Tietotulva, oikea ja väärä tieto

Dosentti Jussi Nuortevan luento Studia Generalia -luentosarjassa 7.10.2010. Tilaisuuden teemana Tieto, totuus ja viisaus.

Kirjallinen tieto oli Suomessa 1800-luvulle saakka harvojen etuoikeus. Kansan vähäinen kirjallisuus oli etupäässä uskonnollista. Sen tehtävä oli rakentaa ihmistä henkisesti, tukea hänen kristillismoraalista maailmankuvaansa ja vahvistaa yhteiskunnan yhtenäisyyttä. Valistuksen ja herätysliikkeiden ruokkima yksilöllinen ajattelutapa koettiin usein uhaksi tätä säännöllisyyteen ja muuttumattomuuteen perustuvaa ajattelutapaa ja yhteiskunnan vakautta kohtaan. Lue loppuun