15.3.2012: Muuttaako vallankumous maailmaa?

Muuttaako vallankumous maailmaa? –luentotilaisuuden videointi: live-lähetys 15.3. klo 17.00–19.00, videotallenne

Aiheesta keskustelevat professori Seppo Hentilä, professori Markku Kangaspuro sekä dosentti Katalin Miklossy. Puheenjohtajana toimii professori Laura Kolbe.

Tilaisuuden aikana voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja myös tekstiviestinä numeroon 050 415 4892. Kysymykset esitetään tilaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.

Suoria verkkovideolähetyksiä voi seurata myös oppimiskeskus Fellmanniassa (Kirkkokatu 27, Lahti).

Kevään 2012 luentosarjan ohjelma

Anna palautetta kevään 2012 luentosarjasta

8.3.2012: Kulttuurista toiseen, polvesta polveen

Kulttuurista toiseen, polvesta polveen -luentotilaisuuden videointi: live-lähetys 8.3. klo 17.00–19.00, videotallenne

Tiivistelmät tilaisuuden luennoista tässä blogissa:

Tilaisuuden aikana voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja myös tekstiviestinä numeroon 050 415 4892. Kysymykset esitetään tilaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.

Suoria verkkovideolähetyksiä voi seurata myös oppimiskeskus Fellmanniassa (Kirkkokatu 27, Lahti).

Kevään 2012 luentosarjan ohjelma

Anna palautetta kevään 2012 luentosarjasta

Mikko Salasuo: Nuorten elämä

Dosentti Mikko Salasuon luento Studia Generalia -luentosarjassa 8.3.2012. Tilaisuuden teemana Kulttuurista toiseen, polvesta polveen.

Kuva nuorisosta on jatkuvassa muutoksessa. Erään määritelmän mukaan nuoruus syntyi rinnan höyrykoneen kanssa. Tuolloin jouduttiin pohtimaan, minne nuoret yhteiskunnassa sijoitetaan ja kuinka heidät saadaan käyttäytymään toivotulla tavalla. Myöhemmin nuorisoa on kuvattu kulttuuriseksi seismografiksi, joka rekisteröi piileviä yhteiskunnallisia murroksia. Erilaisissa nuorisokuvissa tiivistyykin samaan aikaa toivo uudistumisesta ja valoisa tulevaisuus sekä erilaiset pelot ja uhat.  Lue loppuun

Anna Rotkirch: Suku, kulttuuri ja yhteiskunta

Dosentti Anna Rotkirchin luento Studia Generalia -luentosarjassa 8.3.2012. Tilaisuuden teemana Kulttuurista toiseen, polvesta polveen.

Ihmislajin voi laskea yhteisöllisiin kasvattajiin (cooperative breeders). Lasten vanhempien lisäksi muut sukulaiset – sisarukset, isovanhemmat, tädit, serkut – kuten myös muut yhteisön jäsenet ovat kautta aikojen osallistuneet lasten hoitoon ja kasvatukseen. Sukulaisten välisiä suhteita luonnehtii altruistinen auttaminen ja pääosin vanhemmista nuorempiin polviin kulkeva avunanto. Tätä auttamista tukevat evoluution tuottamat universaalit, spontaanisti syntyvät kiintymyssuhteet sukulaisten välillä. Lue loppuun

1.3.2012: Vauraudesta horjuvaan talouteen

Vauraudesta horjuvaan talouteen -luentotilaisuuden videointi:  videotallenne

Tiivistelmät tilaisuuden luennoista tässä blogissa:

Tilaisuuden aikana voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja myös tekstiviestinä numeroon 050 415 4892. Kysymykset esitetään tilaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.

Suoria verkkovideolähetyksiä voi seurata myös oppimiskeskus Fellmanniassa (Kirkkokatu 27, Lahti).

Kevään 2012 luentosarjan ohjelma

Markku Kuisma: Suomi globalisaation vuoristoradalla

Professori Markku Kuisman luento Studia Generalia -luentosarjassa 1.3.2012. Tilaisuuden teemana Vauraudesta horjuvaan talouteen.

Globalisaatio on synnyttänyt Suomen modernin suurteollisuuden ja luonut perustan pohjoismaiselle hyvinvoinnille. Kansainvälisen kaupan ja Euroopan varhaisen kauppakapitalismin kasvu 1500-luvulta lähtien nosti suomalaisen tervan keskeiseksi vientituotteeksi. Amsterdamin ja Lontoon kauppahuoneet ja laivatelakat olivat suomalais-ruotsalaisen tervan suurostajia, jotka tarvitsivat tuotetta maailmaa valloittavien ja hallinneiden sota- ja kauppalaivastojensa rakentamisessa. Lue loppuun

Timo Riiho: Espanjan kukoistuskausi

Professori Timo Riihon luento Studia Generalia -luentosarjassa 1.3.2012. Tilaisuuden teemana Vauraudesta horjuvaan talouteen.

1500-luvun alun ja 1600-luvun loppupuolen välistä noin 150 vuoden ajanjaksoa kutsutaan ”kultaiseksi vuosidadaksi (Siglo de Oro). Se oli kukoistavaa aikaa poliittisesti, sotilaallisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti. Espanja oli Euroopan mahtavin valtakunta, jolla oli omistuksia mm. Alankomaissa ja Italiassa. Mertentakaiset alueet kattoivat suurimman osan Etelä- ja Väli-Amerikasta sekä merkittävän osan Pohjois-Amerikkaa. Alusmaita oli myös Afrikassa, Intiassa ja Kauko-Idässä kuten Filippiineillä. Turhaan ei sanota, että Espanjan valtakunnassa ei aurinko koskaan laskenut. 1500-1700-lukujen Espanjaa voitaneen myös luonnehtia globaalistuneeksi imperiumiksi. Lue loppuun

16.2.2012: Kansojen kohtaloita

Kansojen kohtaloita -luentotilaisuuden videointi: live-lähetys 16.2.2012 klo 17.00–19.00, videotallenne

Tiivistelmät tilaisuuden luennoista tässä blogissa:

Tilaisuuden aikana voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja myös tekstiviestinä numeroon 050 415 4892. Kysymykset esitetään tilaisuudessa mahdollisuuksien mukaan.

Suoria verkkovideolähetyksiä voi seurata myös oppimiskeskus Fellmanniassa (Kirkkokatu 27, Lahti).

Kevään 2012 luentosarjan ohjelma

Pilvi Torsti: Kuohuva Balkan? Kolmen myytin purkuyritys

Tutkijatohtori Pilvi Torstin luento Studia Generalia -luentosarjassa 16.2.2012. Tilaisuuden teemana Kansojen kohtaloita.

Luennon otsikko oli alun perin ”Kuohuva Balkan”. Otsikon kehittivät luentosarjan järjestäjät, luennoitsija itse ei muistanut kuitata aihettaan ajoissa. Annetusta otsikosta tuli kuvaava: se kertoo mielikuvista, joita Balkan meissä herättää: kuohuva, sotaisa, hieman mystinenkin. Lisäsin otsikkoon kysymysmerkin ja käyn aihetta läpi kolmen myytin kautta: Balkan-myytti, Jugoslavian hajoamismyytti ja Bosnian ikiaikainen sotaisuus -myytti. Lopuksi pohdin myyttien valossa kysymystä muutoksesta ja jatkuvuudesta. Lue loppuun

Harri Kettunen: Mayat ja me: kenen murros, kenen jatkuvuus?

Professori Harri Kettusen luento Studia Generalia -luentosarjassa 16.2.2012. Tilaisuuden teemana Kansojen kohtaloita.

Tunnetun sanonnan mukaan jokainen sukupolvi kirjoittaa historian uudelleen. Euroopan ulkopuolisten alueiden kohdalla tämä on usein tarkoittanut sitä, että jokainen länsimainen tutkijasukupolvi on kirjoittanut muiden ihmisten historian aina uudelleen. Hyvä esimerkki tästä on muinainen mayakulttuuri, jonka vaihteleva tulkinta kertoi – ja kertoo edelleen – usein enemmän länsimaisista tutkijoista kuin heidän tutkimuskohteestaan. Lue loppuun