Kati Kulovesi: Sopimukset ja ilmastonmuutoksen hallinta

Dosentti Kati Kulovesi luennoi Studia Generalia -luentosarjassa 7.11.2013. Tilaisuuden teemana Kansainväliset sopimukset.

Dosentti Kati KulovesiKati Kulovesi on ilmasto-oikeuden dosentti Itä-Suomen yliopiston oikeustieteiden laitoksella. Hänen erityisalaansa on kansainvälinen oikeus. Vuodesta 2004 alkaen hän on seurannut YK:n ilmastoneuvotteluja ja raportoinut niistä Earth Negotiations Bulletin -julkaisussa. Parhaillaan käynnissä olevia tutkimushankkeita ovat mm. YK:n ilmastoneuvottelujen tehostaminen ja legitimiteetti, WTO ja luonnonvarojen kansainvälinen kauppa, luonnonvarojen kansainvälisoikeudellista sääntelyä koskeva käsikirja sekä ilmasto- ja kauppaoikeuden yhtymäkohdat.

Kati Kulovesi tarkastelee sitä, miten ilmastonmuutosta lähestytään oikeudellisin keinoin – miten kasvihuonekaasupäästöjä yritetään vähentää oikeudellisen sääntelyn avulla ja miten tarve sopeutua ilmastonmuutokseen vaikuttaa lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin.

Miten nykyinen ilmaston lämpeneminen poikkeaa maapallon aikaisemmista vaiheista ja lämpötilan vaihteluista?
– Tämän kysymyksen osalta luotan yhteiskuntatieteilijänä siihen, mitä luonnontieteilijät meille kertovat. Ihmisen toiminta on lisännyt kasvihuonekaasupitoisuuksia ihmiskunnan historiassa ennennäkemättömällä tavalla, mikä muuttaa ilmastoa ja johtaa sen lämpenemiseen. Tieteellinen päähuomioni kiinnittyy ihmisten toimintaan ja sen sääntelyyn oikeudellisin keinoin.

Kati Kulovesi keskittyy luennossaan siihen, millaisiin toimenpiteisiin kansainvälisesti on ryhdytty vaarallisen ilmastonmuutoksen estämiseksi ja millainen sopimusjärjestelmä YK:n alle on luotu viimeisen reilun 20 vuoden aikana.
– Millaisia sopimuksia on tehty, ketkä neuvotteluihin osallistuvat, miten sopimusjärjestelmä toimii, mitkä ovat hankalimmat kysymykset ja miksi kansainvälisesti on niin vaikea sopia riittävistä toimista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi.

– Kansainvälinen yhteistyö ilmastonmuutoksen tiimoilta on välttämätöntä, mutta vaikeaa. YK:n ilmastosopimus ei missään nimessä ole nykymuodossaan riittävä vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sillä on kuitenkin ollut tärkeä rooli tietoisuuden lisääjänä, kansainvälisen yhteistyön hitaana edistäjänä sekä vaikuttimina kansallisen ilmastopolitiikan kehittämiselle.