Avoimen yliopiston Studia Generalia -yleisöluennot Suomi – myytit ja todellisuus alkoivat yleisöennätyksellä, kun professori emeritus Matti Klinge luennoi 9. helmikuuta aiheesta Suomi – sata vai tuhat vuotta? Porthanian sali PI ei enää riittänyt vaan suoraa lähetystä saattoi katsoa myös salista PIII.

Innostuksen säilyminen koko juhlavuoden ajan vaatii Klingen mielestä jo turnauskestävyyttä ja aitoa kiinnostusta. Klingen mukaan on etuoikeus viettää syntymä- ja kansallispäiviä.  Mutta mikä se itsenäisyyspäivä onkaan ja milloin Suomesta tuli itsenäinen? Ja mitä on Suomi ja suomalaisuus?

Suomi mainittiin ensimmäistä kertaa sanana vuonna 811, jolloin Suomi-niminen päällikkö neuvotteli maastaan Kaarle Suuren kanssa. Käsite suomalainen on vanha ja se on täsmentynyt vuosisatojen aikana hallinnolliseksi Suomi-yksiköksi ja suomalaisuudeksi kansalaisuutena.

– Tiede on siitä hienoa, että se monimutkaistaa totuuden erilaisin argumentein, Klinge totesi.  – Miksi itsenäisyyttä vietetään juuri 6.12., mistä se päivämäärä on kotoisin?

Klingen mukaan itsenäisen Suomen syntymäpäivä 6.12. on kompromissi, yksi monien joukossa, itsenäisyyttä väheksymättä.  Julistushan tehtiin jo 4.joulukuuta 1917, ja itsenäisyysjulistus tunnistettiin kansainvälisesti vasta tammikuussa 1918. Moni laskee Suomen itsenäistyneen vasta Tarton rauhassa 1920. Jokin päivä piti kuitenkin valita ja päiväksi valikoitui 6.12. Se tarkoitti eroa bolsevikkien ja anarkistien Venäjästä.

– Itsenäisyyteen asti Helsingissä oli enemmän venäläisiä sotilaita kuin asukkaita, Klinge kertoi.

Venäjän alaisuus ei kuitenkaan ollut vain huono asia. Voidaan puhua sortokauden sijaan kultakaudesta, jolloin tiede ja taide kukoistivat.  Suomi oli olemassa mutta ei vielä itsenäisenä.

Itsenäinen Suomi oli heti alusta lähtien suvereeni valtio omine rahayksikköineen ja hallintoineen.

– Rautatie ja kansakoulu yhdistivät Suomen ja tekivät siitä yhtenäisen ja vahvan maan.

Katso luento verkkovideotallenteena
Luentosarjan Suomi – myytit ja todellisuus koko ohjelma