16.2. Olen suomalainen

Torstaina 16.2.2017 klo 17.00–19.00
Porthania, luentosali PI (Yliopistonkatu 3)
Luennot myös verkossa suorina lähetyksinä ja jälkikäteen
Luentosarjan ohjelma ja linkit verkkoluentoihin

Tällä viikolla Studia Generaliassa kysytään, mistä suomalaiset ovat peräisin ja kuka oikeastaan on suomalainen. Kysymyksiin haetaan vastauksia arkeologian, geenien ja kielentutkimuksen kautta.

Dosentti Petri Halinen:
Itä ja länsi – erilaiset jo kivikaudella


“Suomi ja suomalaisuus ovat rakentuneet tänne saapuneiden ihmisten varaan. Suomalaiset eivät ole saapuneet tänne valmiina ryhmänä, vaan he ovat muovautuneet suomalaisiksi täällä vähitellen, vuosisatojen ellei vuosituhansien kuluessa.Suomen alueella on aina asunut erilaisia ryhmiä, jotka ovat saattaneet poiketa toisistaan hyvinkin paljon.”

Arkeologian dosentti Petri Halinen avaa illan esittelemällä Suomen eri osien välisiä eroja ja sitä, millä tavalla erot esiintyvät jo kivikaudella ja miten ne säilyvät vuosituhansien halki. Luento rakentuu luonnon olosuhteissa havaittavista eroista, jotka heijastuvat omalla tavallaan myös alueiden välisiin eroihin aineellisessa kulttuurissa.

Petri Halinen työskentelee Museovirastossa intendenttinä. Hänen erityisalaansa ovat Suomen kivikausi ja saamelaisalueen esihistoria.

Professori Aarno Palotie. Kuva: HY Linda TammistoProfessori Aarno Palotie:
Suomalaisten hankalat geenit

“Suomalaiset ovat eurooppalaisia, mutta omanlaisia eurooppalaisia. Olemme olleet täällä eristyksissä tuhansia vuosia, väestömme on kasvanut nopeasti ja se on johtanut joihinkin sinänsä harvinaisiin sairauksiin, joita ei juuri muualla maailmassa nähdä ollenkaan. Toisaalta emme ole sen sairaampia tai geneettisesti “huonompia” kuin muut.”

Professori Aarno Palotie tarkastelee Studia Generalia -luennossaan kokonaiskuvaa suomalaisesta asutushistorista, suomalaisista sairauksista sekä ja sairauksien geneettisisten riskien alueellisisra eroista. Tutkijana häntä kiinnostaa myös, mitä  mahdollisuuksia tämä tarjoaa geneettiselle tutkimukselle ja jopa lääkekehitykselle.

Suomalaisten sairastavuudessa on alueellisia eroja, mistä klassinen esimerkki on Pohjois-Karjala projekti. Osa alueellisista eroista johtuu geneettisestä erilaisuudesta, mutta se ei tarkoita, ettei ympäristötekijöillä voisi vaikutta sairastumisriskii. Siitäkin Pohjois-Karjala projekti on hyvä esimerkki.

Professori Aarno Palotie työskentelee tutkimusjohtajana Suomen molekyylilääketieteen instituutissa. Hänen tutkimusryhmänsä keskittyy sairauksien geenitaustan selvittämiseen sekä diagnostiikan, ennaltaehkäisyn ja lääkehoitojen kehittämiseen.

Lue myös: Professori Aarno Palotielle Helsingin kaupungin tiedepalkinto

Dosentti Lari Kotilainen. Kuva: Mika FederlayDosentti Lari Kotilainen:
Muuttuva Suomen kieli

“Kielet ovat aina muuttuneet ja tulevat aina muuttumaan.”

Lari Kotilainen vie Studia Generalia -luennossaan yleisön aikamatkalle suomen kielen historiaan ja hiukan myös tulevaisuuteen. Samalla hän purkaa ainakin kahta kieleen helposti liitettävää myyttiä:

Myytti numero 1: Kieli on tiukasti rajattavissa ja yhdenmukainen. Tämä ei pidä paikkaansa. Suomen kieli kuten kaikki muutkin kielet on rakentunut vuorovaikutuksessa moniin lähikieliin, ja siihen on aina sen eri murteissa kuulunut hyvinkin erilaisia piirteitä (esim. murteita). Ei ole olemassa mitään yhdenmukaista ja kaunista alkukieltä, josta myöhemmät muutokset olisivat hidasta rappeutumista.

Myytti numero 2: Kirjakieli on puhekieltä parempaa ja kauniimpaa, ja puhekieli edustaa rappiota. Tämäkään ei pidä paikkaansa: Kirjakieli on synnytetty viitisensataa vuotta sitten, mutta puhuttu suomi on huomattavasti vanhempaa.

Lari Kotilainen on suomen kielen dosentti Helsingin yliopistosta. Ammatikseen hän tutkii, opettaa ja kirjoittaa suomen kielestä yleisesti, ja tällä hetkellä erityisesti suomen kielen oppimisesta toisena kielenä. Hän on myös aktiivinen tieteen ja tutkimuksen yleistajuistaja.

Lue myös:
Suomensuojelija. Lari Kotilaisen blogi.
375 humanistia: Lari Kotilainen

Suosittelemme myös:
Professori Heikki Seppä: Jääkauden jälkeen (Studia Generalia Eurooppa)
Professori Mikael Fortelius: Eurooppalaisen ihmisen alkuperä (Studia Generalia Eurooppa)
Professori Ulla-Maija Forsberg: Suomen kielen synty (Studia Generalia Kulttuurien murros)
Professori Henrik Meinander: Nykykieli aikansa kuvastimena (Studia Generalia Kulttuurien murros)
Helsingin yliopisto ja Suomi 100

 

STUDIA GENERALIA ON TIEDETTÄ KAIKILLE.
SEN JÄRJESTÄÄ HELSINGIN YLIOPISTON AVOIN YLIOPISTO.
TERVETULOA