Ari Haaranen, Itä-Suomen yliopisto, Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate, Tiina Rissanen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö, Susanna Järvelin-Pasanen, Itä-Suomen yliopisto, kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksikkö ja Mika Venojärvi, Itä-Suomen yliopisto, biolääketieteen yksikkö
Itä-Suomen yliopiston ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen pääaineiden yhteinen terveystieteiden kandidaatin verkkotutkinto alkoi syksyllä 2013. Aiemmin erillään olleet opinnot toteutetaan yhteistyössä oppiaineiden kesken, mikä mahdollistaa monialaisen terveystieteellisen näkökulman kehittymisen opintojen aikana aikaisempaa paremmin. Koulutuksesta vastaavat Itä-Suomen yliopiston biolääketieteen sekä kansanterveystieteen ja kliinisen ravitsemustieteen yksiköt yhdessä Itä-Suomen yliopiston Avoimen yliopiston kanssa. Ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen oppiaineissa terveyttä tarkastellaan työn, väestön, elintapojen ja liikunnan näkökulmista. Tavoitteena on kouluttaa asiantuntijoita ergonomian, kansanterveystieteen ja liikuntalääketieteen osaamista vaativiin työtehtäviin esimerkiksi opetus- ja tutkimustehtäviin sekä erilaisiin järjestö- ja projektitehtäviin terveydenhuollossa ja sen lähialoilla. Koulutuksen aikana on mahdollista suorittaa terveystiedon aineenhallinnan pätevyys. Tuolloin opiskelijat, jotka tavoittelevat terveystiedon opettajan pätevyyttä, suorittavat terveystiedon aineenhallinnan lisäksi erilliset opettajan pedagogiset opinnot.
Uudessa verkkotutkinnossa painottuu verkko-opiskelu, joka turvaa joustavia opiskelumahdollisuuksia opiskelijoille. Esimerkiksi luennot tallennetaan, jolloin opiskelija saa mahdollisuuden opiskella etänä tai kerrata luennolla oppimaansa. Jatkossa tallenteet mahdollistavat käänteisen opetuksen hyödyntämisen oppiaineissa eli opiskelijat perehtyvät luentoihin ennen kontaktiopetusta ja kontaktiopetuksen aikana keskustellaan ja syvennetään luennoissa käsiteltyjä aihealueita. Tällöin varsinaisessa opetustilanteessa opettajalle jää enemmän aikaa vuorovaikutukseen opiskelijoiden kanssa ja mahdollistaa opiskelijoiden aktiivisen oppimisen. Verkko-opiskelun rinnalla ovat yhteiset lähipäivät neljä kertaa lukuvuodessa. Niihin keskitetään läsnäoloa vaativia opetustilanteita ja opiskelun ohjausta. Lähipäivien tarkoituksena on opiskelijoiden ryhmäytyminen, opiskelun rytmittäminen sekä akateemiseen opiskeluun sitouttaminen. Tämä järjestely tukee tutkimustuloksia, joiden mukaan verkko-opiskelun ja kontaktiopiskelun yhdistäminen tuo parempia oppimistuloksia kuin pelkkä verkko-opiskelu tai kontaktiopiskelu itsessään. Verkkotutkintoa on arvioitu vuosittain opiskelijoille lähetetyllä palautekyselyllä. Saadun palautteen mukaan opinnot ovat vastanneet odotuksia ja ilmapiiri on ollut kannustava. Verkkotyökalut ovat olleet toimivia ja niihin on saatu riittävästi ohjausta. Opiskelijoiden oppimista ovat edistäneet suunnitelmallisuus, aikataulutus, joustavat ja monipuoliset opetuksen toteutustavat. Oppimisen estävinä tekijöinä opiskelijat ovat kokeneet opiskelun yhteensovittamisen muuhun elämään ja työmäärän epätasaisen jakautumisen lukuvuoden aikana. Keväällä 2015 suoritetaan verkkotutkinnon arviointi, jossa selvitetään tarkemmin oppimista ja tutkinnon vaikuttavuutta opiskelijoiden, opettajien ja muun henkilökunnan näkökulmasta.
Verkkotutkinnon yhteiset järjestelyt ja opintokokonaisuudet, kuten menetelmäopinnot, terveyden edistämisen opinnot ja terveystieteiden yhteiset aineopinnot, ovat mahdollistaneet yhteisten resurssien käytön opetuksessa ja yhteisten käytäntöjen luomisen ohjaukseen, opiskelijoiden valintaan ja aiemmin opitun osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Yhteiset opinnot mahdollistavat suuremmat opetusryhmät, mikä tuo kustannustehokkuutta toimintaan sekä mielekkyyttä opettamiseen ja opiskeluun. Yhteisellä verkkotutkinnolla vastataan uuden verkostoituvan tiedon muodostumiseen. Opiskelijat saavat näkökulmia eri oppiaineista niiden painotuksen mukaan, jolloin kokonaiskuva opiskeltavasta sisällöstä ja terveystieteistä laajenee. Opiskelijoiden yhteistyötaidot ja keskinäinen tietojen vaihtaminen avoimesti luo heille edellytyksiä monialaiseen verkostoitumiseen, joka on keskeinen tulevaisuudessa tarvittava asiantuntijuuteen liittyvä taito. Parhaimmillaan verkko-opetus, kontaktiopetus ja niiden yhdistelmät muodostavat hyvän tietoa jakavan ympäristön. Ainoastaan siten yliopisto säilyy avoimena oppimisympäristönä, joka mahdollistaa tieteessä tarvittavan luovuuden ja suvaitsevaisuuden.