Tausta: Maatalouteen kohdistuvat haasteet ja vaatimukset edellyttävät ratkaisuja ja toimintatapojen muutoksia, jotka vähentävät merkittävästi maatalouden fossiilisen energian tarvetta ja haitallisia ympäristövaikutuksia ja jotka silti ylläpitävät hyvää tuotostasoa ja kannattavuutta.
Tavoitteet:Hankkeen tavoitteena on kehittää muutosten toteuttamiseksi toimintamalleja, jotka osoittavat maatilojen yhteistyön merkityksen ja motivoivat yhteistyöhön. Hankkeen lähtökohtana on vilja- ja kotieläintilojen välinen tehokas ravinteiden kierrättäminen, johon yhdistyy biologisen typensidonnan ja palkokasvien viljelyn lisääminen. Palkokasvien käyttöä tulisi lisätä huomattavasti tavanomaisessa viljelyssä luomutuotannon lisäksi. Tämän tutkimuksen konkreettisena päätavoitteena on, että maataloudessa voidaan luopua teollisesti tuotetun lannoitetypen käytöstä nurmiviljelyssä kokonaan ja vähentää käyttö viljan viljelyssä puoleen tuotannon määrän ja kannattavuuden vaarantumatta.
Hankkeen tavoitteet:
- Vähentää riippuvuutta fossiilisista energiapanoksista ja vähentää ostettujen tuotantopanosten määrää kehittämällä toimintamalleja kasvinviljely- ja kotieläintilojen väliseen yhteistyöhön.
- Lisätä ravinteiden käytön tehokkuutta arvioimalla missä määrin voidaan turvautua maatalouden sisäisiin ravinnevaroihin.
- Nostaa maatalouden typpi- ja valkuaisomavaraisuutta tuottamalla uutta tietoa typensitojakasvien käytöstä.
- Määrittää kasvinviljely- ja kotieläintilojen ravinne- ja viljelykiertojen yhdistämisen taloudelliset vaikutukset.
Tutkimusmenetelmät: Kasvi- ja kotieläintuotantoa tutkitaan systeemitasolla käyttäen olemassa olevaa tietoa ja täydentämällä sitä kokeellisella toiminnalla siltä osin, kuin uutta tietoa tarvitaan. Systeemitason tutkimukselle on hankkeessa hyvä lähtötilanne, sillä toteuttajat edustavat laajasti maataloustieteitä ja useat heistä ovat olleet mukana aiheeseen liittyvissä aikaisemmissa tutkimuksissa. Palkokasveista on tehty runsaasti tutkimusta ja niiden käytön edut tunnetaan hyvin. Myös maatilojen pääravinteiden virtoja on tutkittu Suomessa. Molempiin aiheisiin liittyy silti sekä kasvinviljelyssä että kotieläinten ruokinnassa puutteellisesti tunnettuja yksityiskohtia, joiden hallinta tuotantosysteemissä edellyttää uuden tutkimustiedon tuottamista. Täydentävää tietoa hankitaan maaperämikrobien toiminnasta (yhteys maan kasvukuntoon ja ympäristöhaittoihin), hivenravinteiden virroista maatilan sisällä ja erilaisten tilojen välillä sekä runsassatoisten palkoviljojen käytöstä karkearehuna.
Aikataulu: Hanke toteutetaan vuosina 2013-2015.
Toteuttajat: Hankkeen toteuttavat Helsingin yliopiston maataloustieteiden laitos (agroteknologia, kasvinviljelytiede, kotieläintiede, agroekologia), elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos (maaperä- ja ympäristötiede, mikrobiologia) ja taloustieteen laitos (maatalousekonomia). Lisäksi hankkeessa on mukana Raisioagro Oy.
Tulosten julkaisu- ja hyödyntämissuunnitelma: Tuloksista tiedotetaan hankkeen nettisivuilla, viljelijätilaisuuksissa ja seminaareissa (esim. Maataloustieteen päivät) hankkeen aikana ja sen päätyttyä. Tulokset julkaistaan alan kotimaisissa ammattilehdissä ja kansainvälisissä tieteellisissä sarjoissa. Tulosten siirtoa käytäntöön edistetään aktiivisesti tutkimuksen, opetuksen ja neuvonnan yhteistyöllä. Tuloksia voivat hyödyntää viljelijät, julkishallinto, kasvinjalostajat, neuvonta, oppilaitokset ja yritykset, joiden toimialaa ovat lannoitus, rehut ja säilöntäaineet.
Tutkimus on jaettu kolmeen osa-alueeseen.
Energian käyttö, khk-päästöt ja ravinnevirrat