1. Seoskasvustot märehtijän karkearehuna
Tavoite: Selvitetään mitkä ovat härkäpapu-kevätvehnä ja valkolupiini-kevätvehnä -seoksista tehtävän säilörehun käyttömahdollisuudet lypsylehmän ruokinnassa nurmisäilörehuun verrattuna, kun otetaan huomioon tuotos, ravintoaineiden hyväksikäyttö ja taloudellinen tulos.
Toteutus: Järjestetään kaksi toistetun latinalaisen neliön koemallin mukaista lypsylehmätutkimusta, joista toisessa on mukana härkäpapu- ja toisessa valkolupiinisäilörehu. Tutkimuksissa käytetään maidontuotantokauden alkuvaiheessa olevia lehmiä. Härkäpapukokeessa osa lehmistä on pötsifistelöityjä. Kokeissa selvitetään palkoviljasäilörehun tuotantovaikutus nurmisäilörehuun verrattuna ja ruokinnan valkuaistäydennyksen vaikutukset tuotokseen ja ravintoaineiden hyväksikäyttöön. Ruokintakokeet toteutetaan ja siinä tarvittavat säilörehut tuotetaan Viikin opetus- ja tutkimustilalla.
Kokeissa analysoidaan säilörehujen kemiallinen koostumus (sis. kivennäis- ja hivenaineet) ja käymislaatu sekä testataan lämpenemisherkkyys. Eläintutkimuksessa mitataan säilörehun syönti, ravintoaineiden saanti, maitotuotos ja maidon koostumus (rasva, valkuainen, laktoosi, urea, rasvahapot). Härkäpapututkimuksessa pötsifistelöidyiltä lehmiltä määritetään lisäksi koeruokintojen ja lannan kivennäis- ja hivenainepitoisuudet, ravintoaineiden in vivo -sulavuudet, typen erittyminen virtsaan, pötsifermentaatio (pH, haihtuvat rasvahapot, ammoniakki) sekä pötsin mikrobisynteesi virtsan puriinijohdannaisten avulla. Lisäksi otetaan verinäytteet plasman aminohappoanalyysiä varten. Valkuaisen hyväksikäyttöä arvioidaan tuotostietojen lisäksi pötsin ammoniakkipitoisuuden, mikrobisynteesin tehokkuuden ja typpitaseen valossa.
2. Palkokasvien energia- ja lannoituskäyttö
Tavoite: Selvitetään, paljonko typpeä sitovia kasveja pitää viljellä, jotta sadon sisältämällä typellä voidaan täyttää synteettisen lannoitteen käytön vähentämisestä aiheutuva vaje. Vaje koskee erityisesti kasvinviljelytiloja. Ajatuksena on, että palkokasvien sato mädätettäisiin biokaasulaitoksessa ja mädäte käytettäisiin lannoitteena. Lasketaan tuotettavan energian määrä. Energia- ja lannoituskäyttöön tarvittavan palkokasvien viljelyn maantieteellinen sijainti selvitetään.
Toteutus: Selvitykset ja laskelmat tehdään kirjallisuustietoihin perustuen.
3. Kasvinviljely- ja kotieläintilan yhteistyö
Tavoite: Selvitetään, kuinka suurella pinta-alalla valkuaiskasveja on viljeltävä, jotta kotimainen valkuaistarjonta riittää eläintuotannon tarpeisiin. Lisäksi selvitetään mahdolliset ravinneylijäämät kotieläintiloilla (lähinnä kyseeseen tulee fosfori). Fosfori tulisi siirtää kasvinviljelytilojen käyttöön. Typen tuotannossa (palkokasvien viljely, biokaasun tuotanto, mädätteen levitys) viljelijöiden yhteistyötä tarvitaan riittävän suurten yksiköiden aikaansaamiseksi.
Toteutus: Selvitykset ja laskelmat tehdään kirjallisuustietoihin perustuen, minkä lisäksi hyödynnetään Beras-hankkeesta saatuja kokemuksia tilayhteistyöstä. Edellisen pohjalta laaditaan ehdotukset toimintamalleiksi.