Month: February 2022

Viidennestä kurssikerrasta kirjoittaminen on ollut yllättävän vaivalloista. Mitä enemmän aikaa kuluu, sitä vähemmän muistan mitä edes teimme tunnilla. Muiden blogeja lukiessani olen palannut niihin tuskan ja onnistumisten hetkiin, joita tarvittiin itsenäisten tehtävien suorittamiseen. Viides viikko on ollut tähän mennessä ehdottomasti hämmentävin.

No niin…  ja sitten itse asiaan. Teemana oli Pornaisten kaupunkikartan bufferointi. Edellisen kerran turhaksi koetun Pornaisten talojen klikkailun jälkeen lähdimme tutkimaan kuinka voidaan laskea vaikutusalueiden etäisyyksiä. Bufferointi osoittautui yllättävän helpoksi, ja kartalle ilmestyi epämääräisen muotoisia vaikutusalueita, jotka sisälsivät tietoa talojen asukkaista.

Seuraavaksi sovelsimme juuri opittua bufferoimalla Helsinki-Vantaan lentokentän meluvyöhykkeiden vaikutusta sen asukkaisiin. Asukkaiden vertailuun eri meluvyöhykkeillä auttoi intersection-analyysi, joka havainnollisti meluhaittojen vaikutusta asutuksen sijoittumiseen. Laskimme myös asukkaiden sijoittumista suhteessa juna-asemiin.  Pakko on kyllä myöntää, että lentokenttätehtävien tekeminen vaati paljon pähkäilyä ja uudelleen aloittamista. Kurssikavereista on ollut paljon apua tällä kurssilla!

Taulukot

Taajamia ja putkiremontteja

Taajamatehtävässä tuli tutkia pääkaupungin väestöä. Kaikissa tehtävissä oli samankaltaiset tehtävänannot, mutta niiden ratkaisut olivat kuitenkin erilaisia. Taajamatehtävässä tuli käyttää muun muassa nyt jo tuttua Join attibutes by location- komentoa. Asukkaista laskettiin kouluikäisten osuuksia taajama-alueella. Tässä tehtävässä kohtasin vanhan viholliseni matikan.

Kurssikerran itsenäisenä tehtävänä sai valita kolmesta vaihtoehdosta mieluisimman. Valitsin putkiremontti tehtävän. Aluksi se vaikutti mahdottomalta, enkä tiennyt mistä aloittaa. Tehtäviin oli kuitenkin melko samanlaiset ratkaisut, joten valikoimalla ja yhdistelemällä tietoa sain aikaiseksi koropleettikartan Helsingin putkiremonteista. Tehtävien tulokset ovat Taulukossa 1.

Lempi ominaisuuteni QGIS:issä on ehdottomasti Symbologyn Gratuated -ominaisuus, joka on niin kätevä ja helppokäyttöinen <3.

 

 

Yhteinen matkamme

Minä ja QGIS kohtasimme ensi kerran aivan syksyn alussa ensimmäisellä GIS-kurssilla. Ensikohtaaminen oli jäinen enkä ajatellut, että tulisimme myöhemmin toimeen. Lepyin QGIS:ille, sillä meidät tutustutettiin toisillemme, ja annoin sille  uuden mahdollisuuden. Yhteiselle matkallemme on mahtunut onnistumisia, oivalluksia, turhautumisia sekä koneen virtajohdon irrottamisia. Olen oppinut, että usein vika on QGIS:issä eikä minussa. Joskus ymmärrämme toisiamme, ja lopputulos on priima jälkeä, mutta usein QGIS tuottaa minulle pettymyksen, ja luottamusta on vaikeaa rakentaa uudelleen. Kuitenkin yritän työstää turhautumistani QGIS:iin, ja myönnän, että joskus… vika on myös minussa. Kahdenkeskeinen suhteemme on vielä vaiheessa, ja vaikka tunnen QGIS:in jo paremmin, on minulla vielä paljon kehitettävää yhteistä tulevaisuuttamme kohti…

Janne blogissaan sisäisti hyvin turhautumiseni QGIS:iin:

“Suurin rajoittava tekijä QGIS:ille on varmasti sen käyttäjä. Ymmärrän, että paikkatieto-ohjelmaksi QGIS on oikeasti oikein hyvä ja suurin osa turhautumistani siihen on turhautumista omaan osaamattomuuteen. “.

Kiitos ja huokaus.

 

Lähteet:

Turunen. J. (2022). Geoinformatiikan Mystiset Menetelmät: QGIS Voittajani. https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/ (Viitattu 27.2.2022).

 

No niin… Kirjoittelen tätä blogia hieman myöhässä, sillä matkaan tuli hieman mutkia. Niistä enemmän myöhemmin. Tällä kertaa tutun keskiviikko aamun sijasta olin vierailemassa toisella tunnilla perjantaina. Luennon aluksi tutustuimme ruutu- ja pisteaineistoihin, jotka soveltuvat hyvin yksityiskohtaiseen sekä laajan tiedon esittämiseen kartalla. Aikaisemmista tunneista poiketen käytimme rasteriaineistoa.

Ruutu + Heksagoni

Tunnin aineistona toimi pääkaupunkiseudun kuntakartta, johon tuli laatia väestöä kuvaava ruutukartta, joka tuntui jo melko helpolta. Sain tunnin aikana tehtyä itsenäisen kartan, jossa esitin ruotsinkielisen väestön määrää pääkaupunkiseudulla. Iloisin mielin suljin koneen ja lähdin kotiin, mutta harmikseni seuraavana päivänä huomasin, että en ollut tallentanut QGIS-projektia oikein, joten ei muuta kuin alusta tekemään. Harmitus oli suuri, mutta ajattelin #posinkautta, eli toisto tekee mestarin.

Tällä kertaa päätin lisätä pienen twistin, ja tehdä ruutukartan sijasta heksagoni kartan. Mielestäni karttaa on mukavaa katsella, sillä se muistuttaa hunajakennoa. Vauhtiin päästyäni, päätin kokeilla muitakin uusia visuaalisia toimintoja. Lisäsin muun muassa kaikkein pienimpään lukuarvo luokkaan läpinäkyvyyttä ja vaalensin reunojen tummuutta. Näin kontrasti pienten ja suurten arvojen välillä kasvaa katsojan silmissä, ja asukaskeskittymiä on helpompi havaita.

Valitsin kartan muuttujaksi ruotsinkielisten asukkaiden sijoittumisen pääkaupunkiseudulla. Vaikka kartta onkin visuaalisesti miellyttävä, on sitä hankalaa tulkita. Ruudut ylittävät kuntarajat, eikä kunnille tai kaupunginosille ole nimiä kartassa. Tämä helpottaisi huomattavasti asutuksen sijoittumisen tarkkailua.

Kartasta voi heti erottaa Helsingin sekä Espoon ydinkeskustojen olevan suosituimpia asuinalueita ruotsinkielisille. Voisi päätellä, että varsinkin Helsingissä on suuri tarjonta ruotsinkielisistä kouluista, palveluista sekä työpaikoista. Kartassa asukkaat ovat esitetty absoluuttisina lukuina, mutta olisin voinut suhteuttaa ruotsinkieliset koko pääkaupunkiseudun asukkaisiin prosentteina. Elida Peuhu visualisoi kartassaan ruotsinkielisiä asukkaita suhteutettuna koko väestöön. Kartoista näkee hyvin suhteuttamisen tärkeyden, sillä ruotsinkieliset asukaskeskittymät ovat Elidan kartassa Espoossa ja Sipoossa. Helsingissä on luonnollisesti asukasmääränsä takia eniten ruotsinkielisiä, mutta suhteessa muuhun väestöön ruotsalaisvaikutteisissa Espoossa ja Sipoossa on selvä keskittymä ruotsinkielisille. Tarkimman tuloksen saa siis vertailemalla näitä kahta karttaa keskenään, ja tutkimalla niiden suhdetta. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsingillä ja Espoolla on paljon vetotekijöitä muun kielisille muuttajille, kuten monikieliset työpaikat ja koulut.

Deja Vu

Tunnin lopussa siirryimme aivan muihin puuhiin, kun aloitimme digitoimaan Pornaisten asuintaloja ja pääteitä. Oli suorastaan nostalgista taas digitoida pieniä pisteitä kartalle. QGIS ei vetänyt vertoja rakkaalle CorelDraw:ille digitointityökaluillaan, vaan oli hyvin yksipuoleinen.

…Ikävä digitointia.

Lähteet: Peuhu, E. (2022) Geoinformatiikan menetelmät: Ruutukarttoja ja rasteriaineistoja. Käytetty 22.2.2022.

Alkufiiliksiä

Heipähei ja hellät tunteet!

Kurssi lähestyy puoliväliä ja tunnelma tiivistyy. Keskittymiskykyni oli koitolla tänä keskiviikkoaamuna, kun vähäiset yöunet painoivat silmäluomiani. Edellisen kerran itsenäisten harjoitusten onnistumien antoi minulle hieman ylimielistä toivoa tälle kurssikerralle. Kuitenkin QGIS:in monimutkaisuus ja yksityiskohtaisuus asettivat jalkani taas maanpinnalle.

Heti koneet käynnistettyämme aloimme toimiin.  Liiallisen kofeiinin tuloksena vapisevat käteni haapuilevat koneen hiirellä taas uutta zip-tiedostoa. Tällä tunnilla pohjana toimi hyvin tarkasti laadittu kartta Afrikasta. Attribuuttitaulukkoa tutkiessa huomasi, että aineisto oli kenties liiankin yksityiskohtaista, joten harjoittelimme aineiston yhdistämistä manuaalisesti sekä Dissolve-toiminnolla. Seuraavaksi toimme aineistoa muista tietokannoista ja yhdistimme tietoa olemassa olevaan aineistoon. Vaikka sain tunnilla seurauttua ohjeita,  tiesin että en osaisi soveltaa opittuja asioita itsenäiseen tehtävään. Kuitenkin juuri opitun tiedon toistaminen oli avain uusien tietojen sisäistämiseen.

 

 

Lisäsimme aineistoa pohjakarttaan timanttikaivoksista, toisen maailmansodan jälkeen tapahtuneista merkittävistä konflikteista sekä öljy- ja maakaasukentistä. Tähän astisista harjoituksista tämä on ollut mielenkiintoisin, sillä kartasta (Kuva 1) voi tulkita konfliktien ja luonnonvarojen korrelaatiota toisiinsa.

Konflikteja Afrikassa

Etenkin Angolassa, Etelä-Afrikassa sekä Kongossa louhitaan paljon timantteja, mutta näitä alueita vaivaavat myös konfliktit. Kolonialismin ajalta asti Afrikkaa ja sen luonnonvaurauksia on jaettu, ryöstetty ja riepoteltu. Teollisuusmaat käyttävät kehittyvien maiden köyhyyttä hyväkseen ja tuloksena paikalliset työntekijät kärsivät huonoista oloista, ja timanttien tuotot harvoin päätyvät käsin työskenteleville louhijoille tai edes timantteja louhiville valtioille. Rajallisten luonnonvarojen kilpailu aiheuttaa korruptiota. Esimerkiksi Angola, jossa on eniten timanttikaivoksia on myös yksi korruptoituneimmista Afrikan valtioista ja valtion epävakaus näkyy myös sen konflikteissa. Varallisuus jakautuu Afrikassa hyvin polarisoituneesti ja sisäiset konfliktit johtavat sosiaaliseen eriarvoisuuteen.  Konflikteja syntyy muistakin syistä kuin timanttien ja öljyn tuottamisesta, kuten valtion koosta, populaatiosta, resursseista, uskonnosta ja muista sisäisistä tekijöistä. Salla teki hyviä pointteja blogissaan timanttien tai öljyn löytämisvuosien yhteydestä Afrikan valtioiden itsenäistymiseen. Monien Afrikan maiden itsenäistymisen jälkeen maat ovat jälleenrakentaneet valtioita, joka on johtanut sisäisiin erimielisyyksiin sekä konflikteihin. Monissa Afrikan valtioissa on valitettavasti edelleen nähtävillä kolonialismin jättämiä jälkiä.

Takaisin Suomeen

Vielä ei olla päästy eroon tutusta Suomen kuntien koropleettikartasta. Tämän viikon itsenäisenä tehtävänä tuli laatia kartta Suomen valuma-alueiden tulvaindeksistä sekä järvisyydestä. Tehtävää alettiin tekemään heti Afrikan kartan laatimisen jälkeen, joten voisi olettaa, että juuri opitut toiminnot olivat tuoreena päässä. Kurssikavereiden kanssa pähkäilyn jälkeen tehtävän tekeminen alkoikin sujumaan kuin vettä vain ;).

Kartoista (kuva 2 ja kuva 3) voi tulkita suurimpien tulvaindeksialueiden sijaitsevan Pohjanlahden alueella sekä Etelä-Suomessa. Järvisuomessa taas tulvaindeksi on pienimmillään. Järvet säilövät suuria määriä tulvavesiä itseensä, kun taas rannikkoalueilla matala maasto edesauttaa tulvatilanteita. Pohjoisessa vaihteleva topografia aiheuttaa vesien liikkumisen pitkiäkin matkoja.

Sujuva flow kuitenkin pysähtyi kuin rantatörmään, kun karttaan olisi pitänyt lisätä järvisyyttä kuvaava diagrammi. Uskoin kyllä tekeväni oikeat toiminnot, mutta jotain oli jäänyt huomaamatta. Välillä QGIS:in yksityiskohtaisuus turhauttaa minua. Pakkasin reppuni ja lähdin kotiin. Pelastava enkeli Eeva oivalsi mikä oli mennyt pieleen, ja auttoi muita tehtävässä. Haluaisinkin nyt siteerata Eevaa, sillä jaan nämä samat ajatukset, joita en olisi voinut itse paremmin kuvailla:

“Pidin siitä, kuinka tällä kurssikerralla sai hyödyntää niin ihmismaantieteellistä kuin luonnonmaantieteellisestä osaamista. Ehkä geoinformatiikka ei olekkaan loppujen lopuksi niin kamalaa?”

-Eeva Raki (2022).

Lähteet:

Kärkkäinen, S. (2022) Sallan kurssiblogi, Viikko 3: Toistojen kautta se avautuu! (Luettu 5.2.2022). https://blogs.helsinki.fi/karkkais/

Raki, E. (2022) Oppimassa geoinformatiikkaa, Kurssikerta 3: Paineen alla. (Luettu 5.2.2022). https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/