No niin… Kirjoittelen tätä blogia hieman myöhässä, sillä matkaan tuli hieman mutkia. Niistä enemmän myöhemmin. Tällä kertaa tutun keskiviikko aamun sijasta olin vierailemassa toisella tunnilla perjantaina. Luennon aluksi tutustuimme ruutu- ja pisteaineistoihin, jotka soveltuvat hyvin yksityiskohtaiseen sekä laajan tiedon esittämiseen kartalla. Aikaisemmista tunneista poiketen käytimme rasteriaineistoa.
Ruutu + Heksagoni
Tunnin aineistona toimi pääkaupunkiseudun kuntakartta, johon tuli laatia väestöä kuvaava ruutukartta, joka tuntui jo melko helpolta. Sain tunnin aikana tehtyä itsenäisen kartan, jossa esitin ruotsinkielisen väestön määrää pääkaupunkiseudulla. Iloisin mielin suljin koneen ja lähdin kotiin, mutta harmikseni seuraavana päivänä huomasin, että en ollut tallentanut QGIS-projektia oikein, joten ei muuta kuin alusta tekemään. Harmitus oli suuri, mutta ajattelin #posinkautta, eli toisto tekee mestarin.
Tällä kertaa päätin lisätä pienen twistin, ja tehdä ruutukartan sijasta heksagoni kartan. Mielestäni karttaa on mukavaa katsella, sillä se muistuttaa hunajakennoa. Vauhtiin päästyäni, päätin kokeilla muitakin uusia visuaalisia toimintoja. Lisäsin muun muassa kaikkein pienimpään lukuarvo luokkaan läpinäkyvyyttä ja vaalensin reunojen tummuutta. Näin kontrasti pienten ja suurten arvojen välillä kasvaa katsojan silmissä, ja asukaskeskittymiä on helpompi havaita.
Valitsin kartan muuttujaksi ruotsinkielisten asukkaiden sijoittumisen pääkaupunkiseudulla. Vaikka kartta onkin visuaalisesti miellyttävä, on sitä hankalaa tulkita. Ruudut ylittävät kuntarajat, eikä kunnille tai kaupunginosille ole nimiä kartassa. Tämä helpottaisi huomattavasti asutuksen sijoittumisen tarkkailua.
Kartasta voi heti erottaa Helsingin sekä Espoon ydinkeskustojen olevan suosituimpia asuinalueita ruotsinkielisille. Voisi päätellä, että varsinkin Helsingissä on suuri tarjonta ruotsinkielisistä kouluista, palveluista sekä työpaikoista. Kartassa asukkaat ovat esitetty absoluuttisina lukuina, mutta olisin voinut suhteuttaa ruotsinkieliset koko pääkaupunkiseudun asukkaisiin prosentteina. Elida Peuhu visualisoi kartassaan ruotsinkielisiä asukkaita suhteutettuna koko väestöön. Kartoista näkee hyvin suhteuttamisen tärkeyden, sillä ruotsinkieliset asukaskeskittymät ovat Elidan kartassa Espoossa ja Sipoossa. Helsingissä on luonnollisesti asukasmääränsä takia eniten ruotsinkielisiä, mutta suhteessa muuhun väestöön ruotsalaisvaikutteisissa Espoossa ja Sipoossa on selvä keskittymä ruotsinkielisille. Tarkimman tuloksen saa siis vertailemalla näitä kahta karttaa keskenään, ja tutkimalla niiden suhdetta. Pääkaupunkiseudun kunnista Helsingillä ja Espoolla on paljon vetotekijöitä muun kielisille muuttajille, kuten monikieliset työpaikat ja koulut.
Deja Vu
Tunnin lopussa siirryimme aivan muihin puuhiin, kun aloitimme digitoimaan Pornaisten asuintaloja ja pääteitä. Oli suorastaan nostalgista taas digitoida pieniä pisteitä kartalle. QGIS ei vetänyt vertoja rakkaalle CorelDraw:ille digitointityökaluillaan, vaan oli hyvin yksipuoleinen.
…Ikävä digitointia.
Lähteet: Peuhu, E. (2022) Geoinformatiikan menetelmät: Ruutukarttoja ja rasteriaineistoja. Käytetty 22.2.2022.