Alkufiiliksiä
Heipähei ja hellät tunteet!
Kurssi lähestyy puoliväliä ja tunnelma tiivistyy. Keskittymiskykyni oli koitolla tänä keskiviikkoaamuna, kun vähäiset yöunet painoivat silmäluomiani. Edellisen kerran itsenäisten harjoitusten onnistumien antoi minulle hieman ylimielistä toivoa tälle kurssikerralle. Kuitenkin QGIS:in monimutkaisuus ja yksityiskohtaisuus asettivat jalkani taas maanpinnalle.
Heti koneet käynnistettyämme aloimme toimiin. Liiallisen kofeiinin tuloksena vapisevat käteni haapuilevat koneen hiirellä taas uutta zip-tiedostoa. Tällä tunnilla pohjana toimi hyvin tarkasti laadittu kartta Afrikasta. Attribuuttitaulukkoa tutkiessa huomasi, että aineisto oli kenties liiankin yksityiskohtaista, joten harjoittelimme aineiston yhdistämistä manuaalisesti sekä Dissolve-toiminnolla. Seuraavaksi toimme aineistoa muista tietokannoista ja yhdistimme tietoa olemassa olevaan aineistoon. Vaikka sain tunnilla seurauttua ohjeita, tiesin että en osaisi soveltaa opittuja asioita itsenäiseen tehtävään. Kuitenkin juuri opitun tiedon toistaminen oli avain uusien tietojen sisäistämiseen.
Lisäsimme aineistoa pohjakarttaan timanttikaivoksista, toisen maailmansodan jälkeen tapahtuneista merkittävistä konflikteista sekä öljy- ja maakaasukentistä. Tähän astisista harjoituksista tämä on ollut mielenkiintoisin, sillä kartasta (Kuva 1) voi tulkita konfliktien ja luonnonvarojen korrelaatiota toisiinsa.
Konflikteja Afrikassa
Etenkin Angolassa, Etelä-Afrikassa sekä Kongossa louhitaan paljon timantteja, mutta näitä alueita vaivaavat myös konfliktit. Kolonialismin ajalta asti Afrikkaa ja sen luonnonvaurauksia on jaettu, ryöstetty ja riepoteltu. Teollisuusmaat käyttävät kehittyvien maiden köyhyyttä hyväkseen ja tuloksena paikalliset työntekijät kärsivät huonoista oloista, ja timanttien tuotot harvoin päätyvät käsin työskenteleville louhijoille tai edes timantteja louhiville valtioille. Rajallisten luonnonvarojen kilpailu aiheuttaa korruptiota. Esimerkiksi Angola, jossa on eniten timanttikaivoksia on myös yksi korruptoituneimmista Afrikan valtioista ja valtion epävakaus näkyy myös sen konflikteissa. Varallisuus jakautuu Afrikassa hyvin polarisoituneesti ja sisäiset konfliktit johtavat sosiaaliseen eriarvoisuuteen. Konflikteja syntyy muistakin syistä kuin timanttien ja öljyn tuottamisesta, kuten valtion koosta, populaatiosta, resursseista, uskonnosta ja muista sisäisistä tekijöistä. Salla teki hyviä pointteja blogissaan timanttien tai öljyn löytämisvuosien yhteydestä Afrikan valtioiden itsenäistymiseen. Monien Afrikan maiden itsenäistymisen jälkeen maat ovat jälleenrakentaneet valtioita, joka on johtanut sisäisiin erimielisyyksiin sekä konflikteihin. Monissa Afrikan valtioissa on valitettavasti edelleen nähtävillä kolonialismin jättämiä jälkiä.
Takaisin Suomeen
Vielä ei olla päästy eroon tutusta Suomen kuntien koropleettikartasta. Tämän viikon itsenäisenä tehtävänä tuli laatia kartta Suomen valuma-alueiden tulvaindeksistä sekä järvisyydestä. Tehtävää alettiin tekemään heti Afrikan kartan laatimisen jälkeen, joten voisi olettaa, että juuri opitut toiminnot olivat tuoreena päässä. Kurssikavereiden kanssa pähkäilyn jälkeen tehtävän tekeminen alkoikin sujumaan kuin vettä vain ;).
Kartoista (kuva 2 ja kuva 3) voi tulkita suurimpien tulvaindeksialueiden sijaitsevan Pohjanlahden alueella sekä Etelä-Suomessa. Järvisuomessa taas tulvaindeksi on pienimmillään. Järvet säilövät suuria määriä tulvavesiä itseensä, kun taas rannikkoalueilla matala maasto edesauttaa tulvatilanteita. Pohjoisessa vaihteleva topografia aiheuttaa vesien liikkumisen pitkiäkin matkoja.
Sujuva flow kuitenkin pysähtyi kuin rantatörmään, kun karttaan olisi pitänyt lisätä järvisyyttä kuvaava diagrammi. Uskoin kyllä tekeväni oikeat toiminnot, mutta jotain oli jäänyt huomaamatta. Välillä QGIS:in yksityiskohtaisuus turhauttaa minua. Pakkasin reppuni ja lähdin kotiin. Pelastava enkeli Eeva oivalsi mikä oli mennyt pieleen, ja auttoi muita tehtävässä. Haluaisinkin nyt siteerata Eevaa, sillä jaan nämä samat ajatukset, joita en olisi voinut itse paremmin kuvailla:
“Pidin siitä, kuinka tällä kurssikerralla sai hyödyntää niin ihmismaantieteellistä kuin luonnonmaantieteellisestä osaamista. Ehkä geoinformatiikka ei olekkaan loppujen lopuksi niin kamalaa?”
-Eeva Raki (2022).
Lähteet:
Kärkkäinen, S. (2022) Sallan kurssiblogi, Viikko 3: Toistojen kautta se avautuu! (Luettu 5.2.2022). https://blogs.helsinki.fi/karkkais/
Raki, E. (2022) Oppimassa geoinformatiikkaa, Kurssikerta 3: Paineen alla. (Luettu 5.2.2022). https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/