2. Kurssikerta: Projektioita ja karttoja

Alkusanat

Toisella viikolla jatkoimme QGisiin tutustumista.  Aineistona käytimme  jälleen Suomen kuntien koropleettikarttaa. Opimme käyttämään uusia sovelluksen ominaisuuksia, jotka mahdollistivat esimerkiksi tiettyjen kuntien tai alueiden  valitsemisen kartalta attribuuttitaulukon ja mittatyökalun avulla. Aluksi attribuuttitaulukot vaikuttivat datahirviöiltä, mutta ilokseni huomaan, että attrribuuttitaulukko on hyvin helppokäyttöinen. Tunnin harjoituksessa haimme aineistoja suoraan valmiin datan tuottajilta, kuten Tilastokeskuksesta tai Rajapintapalvelusta, ja lisäsimme aineistoja  pohjakarttaan. Valmis kartta näytti tutkamajakat Suomen alueella.

Projektioiden tutkimista

Maantieteilijöiden tärkein apuväline on tietenkin… Google…kartat!!! Ikuinen dilemma tiedepiireissä onkin ollut maapallon siirtäminen kaksiulotteiselle tasolle. Kartat pyrkivät esittämään maapallon mahdollisimman todenmukaisena, mutta on mahdotonta esittää täysin realistista karttaa.  Projektioissa on kolme ominaisuutta, joita eri karttaprojektioissa korostetaan: oikeapintaisuus, -kulmaisuus sekä – pituisuus. Projektioita on useita kymmeniä, jotka kukin edustavat eri ominaisuuksia. Tunneituin karttaprojektio on Mercatorin projektio, joka on oikeakulmainen, mutta vääristää pinta-aloja suuremmaksi navoille mentäessä. Tämä aiheuttaa poliittisen ongelman, jossa keskipiirien valtiot esitetään todellisuutta pienempinä ja napojen valtiot taas suurempina kuin ne ovat. Tälläiset kartat siis vaikuttavat mielikuviimme valtioista.

Tunnilla tarkastelimme Suomen päälaen pinta-alan muutoksia eri projektioissa. Vertasimme niitä Suomessa käytettyyn ETRS_TM35_FIN projektioon. Karttoja tutkiessa myös pinta-alan lisäksi muodot vaihtelivat. Robinsonin projektiossa Suomi näytti hieman litistyneeltä ja Mercatorissa taas pohjoista kohti laajenevalta. Oma suosikki projektioni oli World_From_Space, joka esittää maapalloa avaruudesta katsottaessa.  Suomi on projektiossa  lähes vaakatasossa ja vahvasti taipuneena.

Omia tuotoksia

Itsenäisenä tehtävänä oli QGIsin avulla vertailla projektioiden pinta-ala eroja. Pitkään olin erittäin hämilläni siitä, miten minun oli tarkoitus tuottaa tyhjälle QGis sivulle mitään, mutta Hetan tiivillä opastuksella hehkulamppu pään päälläni syttyi, ja onnistuin tuottamaan useita koropleettikarttoja.

Vertasin projektioita Suomen ETRS_TM35_FIN karttaprojektioon. Salla Kärkkäinen  teki hyviä huomioita projektioiden vertailusta tähän kyseiseen niin sanottuun käänteiseen Mercatorin projektioon. Pinta-ala vääristymät ovat lähinnä pohjois-etelä-suuntaisia.

Kuva 1. Robinsonin projektion pinta-ala vääristymät suhteessa ETRS_TM35_FIN projektioon (%).

Robinsonin projektio eroaa pohjaprojektiosta suhteellisen pienellä skaalalla (1,185-1,416%). Erot kasvavat lineaarisesti mentäessä etelästä pohjoiseen.

Kuva 2. Wagner_V projektion pinta-ala vääristymät.

Wagner_V projektio korostaa erityisesti päiväntasaajan alueen oikeapintaisuutta, ja projektio pyrkii noudattamaan maapallon ellipsoidimaista muotoa. Eroavaisuudet näkyvät hyvin satunnaisesti kartalla.

Kuva 3. Pattersonin projektion pinta-ala vääristymät.

Patterson on lieriöprojektio, joka vääristää pinta-aloja, mutta on oikeakulmainen. Tässä kartassa pinta-alaerot näkyvät melko vahvasti. Myös tämän projektion vääristymät kasvavat lineaarisesti pohjoiseen mentäessä.

Kuva 4. Bonne projektion pinta-alaerot verrattuna ETRS_TM35_Fin projektioon.

Bonne projektio, paremmin tunnettuna  Dépôt de la guerre projektio esittää keskileveyspiirit ympyräkaarina, joissa etäisyydet ovat oikeassa suhteessa. Kartan keskimeridiaanin kohdalla alueiden muodot eivät vääristy. Bonne projektio on mielestäni visuaalisesti miellyttävä. Maapallo projektiossa on sydämen muotoinen <3.

Loppusanat

Tällä viikolla tuntui, että ymmärsin paremmin QGisin käyttöä ja en enää lähestynyt sitä inholla. Projektioiden vertailun toistot auttoivat muistamaan ohjelman toimintoja. Mielestäni karttaprojektiot ovat mielenkiintoinen aihe, ja tämä tehtävä auttoi ymmärtämään erilaisten projektioiden oikeinkäytön tärkeyttä. QGis alkaa olemaan jo kohtalaisen tuttu, mutta tuntuu edelleen, että toimintojen ja työkalujen määrä on loputon.

Välillä putosin kärryiltä ja huomasin, että olin varmaan seitsemän vaihetta jäljessä, joten erityis kiitokset Salla Kärkkäiselle sekä Heta Suutarille, jotka auttoivat minua vaikeina aikoina :,) Kiitos myös Tiitulle, joka näytti kuinka kuviin laitetaan kuvatekstit!

 

Lähteet:

Kärkkäinen. S. (2022) Sallan Blogi : Viikko 2: Kuntien avainlukuja ja gissiä https://blogs.helsinki.fi/karkkais/ (käytetty 1/2022).

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *