Viikko 7. Dinosauruksia etsimässä

Datan kaivaminen

Aloitin itsenäisen työn suunnittelun jo kuudennen kurssiviikon lopulla. Minulla on ideana luoda kartta, jossa näkyisi eri dinosaurusten kaivauspaikkojen sijainti maapallolla, ja jakaa dataa joko taksonomian taikka kaivausvuosien mukaan. Lähdin etsimään dataa The Paleobiology Database sivustolta. Pyöriteltyäni tunnin ajan sivustoa ja eri datan lataamismuotoja löysin tarvitsemani. Suunnitelmani oli rajata dataa käsittelemään Mesotsooisena kautena eläineitä lajeja. Päätin lopulta jakaa datan Linnunlantioisiin (Ornithichia) ja Liskonlantioisiin (Saurichia), sekä trias-, jura- ja liitukauden karttoihin. En valitettavasti onnistunut löytämään helposti käsiteltävää dataa, jossa näkyisi jokaisen kaivauksen kaivausvuosi.

Ladattuani datan siistin sen Excelissä ja varmistin, että se toimii QGIS-ohjelmassa. Muokatessa dataa huomasin, että se sisälsi jonkin verran pisteitä joihin ei oltu merkattu koordinaatteja. Kohtaan ilmestyi viesti “coordinates not computable using this model”. En tiedä miksi näin tapahtui, mutta epäilen sen johtuvan tiedon jakamiseen liittyvistä rajoituksista. Sivustolla kerrotaan, että osa datasta on vain tutkijoiden ja yliopistojen käytettävänä.

Tämän jälkeen aloin etsiä aineistoja taustakarttaa varten. Halusin yksinkertaistetun ja siistin kartan. Lisäksi kriteereinä oli saada siihen merkittävät sisämaavesistöt, suuret vuoristot, sekä valtioiden rajat, koska kaikki kolme tekijää vaikuttaa merkittävästi fossiilien löytymiseen. Natural Earth sivustolta löysin itselleni mantereet, meret ja merkittävät sisävedet. Valtioiden rajat, sekä litosfäärilaattojen rajat sain Viikko 6 työhön lataamastani tiedostopaketista. Sivustolta Mountain Research Initiative sain ladattua maailman vuoristot kattavan tiedoston.

Viimeinen kerta

Seitsemäntenä keskiviikko-aamuna kaivoin esiin edellisellä viikolla etsimät datat ja ryhdyin tekemään kurssin viimeisiä karttoja. Löytämäni datan määrä oli huomattavan suuri, joten vähentääkseni projektin kokoa, tein meret luomalla sinisen polygonin karttatasojen taakse, sen sijaan, että olisin ladannut tasot netistä. Kokeilin myös järvien ja jokien lataamista karttatasoon, mutta totesin, että ne tekevät maailmankartoista turhan sekalaisen näköisen.

 

Kuva 1. Triaskauden aikaisten linnun- ja liskonlantioisten fossiilien kaivauspaikat. (The Paleobiology Database)
Kuva 2. Jurakauden aikaisten linnun- ja liskonlantioisten fossiilien kaivauspaikat. (The Paleobiology Database)

Itse karttojen tuottaminen ja datan lataaminen oli suhteellisen helppoa. Eniten aikaa minulla kului värien säätämiseen, sekä kaivauspaikkojen tehokkaaseen ja realistiseen esittämiseen. Päädyin kuvissa 1-7 käyttämään miltei musta-valkoista pohjakartta estetiikkaa, joka tekee kartoista selkeitä ja tyyliteltyjä. Suurin ongelmani oli linnun- ja liskonlantioisten lajien esittäminen kartalla. Jos kartat tulisivat johonkin oikeaan esitelmään, työhön taikka tutkimukseen esittäisin kaivauspaikat erillisillä kartoilla. Monesta kaivauspaikasta on löytynyt sekä linnun- että liskonlantioisia fossiileja. Myös maailmankartalla esitetyt kaivauspaikat ryhmittyvät selkeästi tietyille alueille.

 

Kuva 3. Pohjois-Amerikasta löytyneiden liitukauden aikaisten linnun- ja liskonlantioisten fossiilien kaivauspaikat. (The Paleobiology Database)
Kuva 4. Etelä-Amerikasta löytyneiden liitukauden aikaisten linnun- ja liskonlantioisten fossiilien kaivauspaikat. (The Paleobiology Database)

Koitin ratkaista tätä ongelmaa kahdella tekniikalla. 1. Valitsin väreiksi sinisen ja keltaisen ja asetin kummankin värin läpikuultavaksi, jolloin jos samasta kaivauspaikasta on löytynyt linnun- ja liskonlantioisten fossiileja näkyisi pallo vihreällä. 2. Liitukauden datan kohdalla, joka oli trias- ja jurakauteen verrattaessa massiivinen, jaoin kartat mantereisiin ja pallonpuoliskoihin, jolloin kaivauspaikat erottuisivat hieman paremmin.

Kuva 5. Afrikasta  löytyneiden liitukauden aikaisten linnun- ja liskonlantioisten fossiilien kaivauspaikat. (The Paleobiology Database)
Kuva 6.  Keski-Euroopasta löytyneiden liitukauden aikaisten linnun- ja liskonlantioisten fossiilien kaivauspaikat. (The Paleobiology Database)
Kuva 7. Itäiseltä-pallonpuoliskolta löytyneiden liitukauden aikaisten linnun- ja liskonlantioisten fossiilien kaivauspaikat. (The Paleobiology Database)

 

Väreillä leikkiminen ja kuvattavien alueiden pienentäminen ei kuitenkaan estänyt datan katoamista, ja koenkin, että kartat edustavat heikosti kaivauspaikkojen ja tietyn tyyppisten löydösten määrää. Ne antavat yleiskuvan kaivauspaikkojen jakaantumisesta globaalista, ja niissä näkyy ettei linnun- ja liskonlantioisten taksonomian maantieteellisellä esiintymisellä ole suuria poikkeavuuksia. Kartoissa korostuu myös mielestäni hyvin vuoristojen merkitys kaivauspaikoissa.

 

Kuva 8. Mesotsooisen maailmankauden aikaiset linnunlantioisten fossiilien kaivauspaikat. (The Paleobiology Database)
Kuva 9. Mesotsooisen maailmankauden aikaiset liskonlantioisten fossiilien kaivauspaikat. (The Paleobiology Database)

Kuvissa 8 ja 9 halusin testata vielä erilaista väriteemaa. Nämä kartat kuvaavat mielestäni hyvin kuinka samanlaiset fossiilien löytöpaikat ovat, sekä kuinka paljon enemmän on löydetty liskonlantioisten taksonomiaan kuuluvien lajien fossiileja.

Kaiken kaikkiaan viimeinen kurssikerta oli erittäin hauska. Nautin suuresti siitä, että sain etsiä itse dataa ja kamppailla sen kanssa. Valitsemani teema oli itselleni erittäin mielenkiintoinen vaikka toteutetut kartat olivat hieman kyseenalaisia, ja tämän kerran töissä korostuu ehdottomasti sanonta “määrä korvaa laadun”. Jos minun tulisi tehdä tehtävä uudestaan koittaisin jakaa aineistoja maan mukaan jolloin sen esittäminen olisi selkeämpää. Tämä ei kuitenkaan onnistunut tämän kertaisella datalla, koska ne eivät jakaneet yhtenäisiä maatunnuksia.  Myös yksittäisten löydösten määrän ilmoittaminen kartoissa on asia jonka ehdottomasti lisäisin karttoihin.

Viimeisiä töitä ja sanoja

Muiden kurssiblogeja lukiessani on ihana huomata myös toisten mielenkiinnon kohteita ja kiinnostusten aiheita esitettynä karttoina. Erityisesti mieleeni jäi Eeva Rakin blogissa Kurssikerta 7: Lopputaistelu, Oppimassa Geoinformatiikkaa (2022), julkaistu GIF animaatio, joka esittää Väli-Amerikan metsäkatoa vuosien 1990-2020 välillä.  Salla Kärkkäinen kiteyttää blogijulkaisussaan Viikko 7: Grändi Finaale, Sallan kurssiblogi (2022) loistavasti myös omat tunnelmani tämän viikkoisesta kurssikerrasta;

“Lopputuloksena on oikeastaan aika tylsän näköinen kartta, jonka tekeminen oli kuitenkin mukavaa ja opettavaista.”

Itse nautin suuresti koko kurssista, sen harjoitteista, myöhään venyneistä päivistä ja turhautumisen sekä oivaltamisen hetkistä. Koen, että olen oppinut todella paljon näiden viikkojen lomassa ja odotan innolla tulevia geoinformatiikka-kursseja. Kiitoksia Arttu, ja erityisesti kiitoksia kaikki kurssitoverit, jotka auttoivat selviämään tästä kokemuksesta.

Lähteet:

Kärkkäinen S. (2022), Viikko 7: Grändi Finaale, Sallan kurssiblogi, (viitattu 4.3.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/karkkais/

Mountain Research Initiative, mountainresearchinitiative.org, (viitattu 25.2.2022), saatavilla: https://www.mountainresearchinitiative.org/resources-opportunities/datasets

Natural Earth, naturalearth.org, (viitattu 25.2.2022), saatavilla: https://www.naturalearthdata.com/

Raki E. (2022), Kurssikerta 7: Lopputaistelu, Oppimassa Geoinformattiikka, (viitattu 4.3.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/

The Paleobiology Database, paleobiodb.org, (viitattu 25.2.2022), saatavilla: https://paleobiodb.org/#/

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *