Talvinen retkipäivä
Keskiviikkoaamun tunti alkoi luennolla kaupunkisuunnittelusta/arkkitehtuurista, jossa korostui Jan Gehlin “Viisi sääntöä kaupunkisuunniteluun”. Tämän jälkeen latasimme sovelluksen EpiCollect5 ja suuntasimme kirpeän pakkasen täyttämään talviaamuun. 45 minuutin ajan kuljeksimme ympäri Arabian rantaa ja keräsimme datapisteitä, joiden viihtyvyyttä ja turvallisuutta arvioimme sovelluksessa.
Palattuamme luontoretkeltämme, tarkastelimme sovelluksen avulla kaikkia kerättyjä datapisteitä, sekä miten EpiCollect5 pystyy visualisoimaan niitä. Tämän jälkeen latasimme kerätyn datan ja QGISissä koitimme interpoloida aineistoa, jotta siitä selviäisi mitkä alueet koetaan turvalliseksi ja mitkä ei (kuva 1). Interpolointi oli mielestäni helppoa ja lopputuloksena syntynyt kuva on visuaalisesti selkeä ja mielenkiintoinen tulkita.
Eeva Raki huomauttaa kuitenkin hyvin blogijulkaisussaan Kurssikerta 6: Reippailua, Oppimassa Geoinformatiikkaa (2022), että interpoloinnin seurauksena karttaan muodostuu turvallisen näköisiä alueita vaikka kukaan ei ole käynyt kyseisessä kohtaa. Ali Ylikoski taas kiinnittää huomiota omassa julkaisussaan Kurssikerta 6: Sään ääri-ilmiöitä ja maanjäristyksiä, Alin Geoinformatiikkablogi (2022), että sovelluksen paikannus on todella epätarkka (heittoa jopa 20 metriä). EpiCollect5 on oman kokemukseni pohjalta loistava työkalu opetuksen tukena esimerkiksi lukion maantieteessä ja biologiassa, mutta tieteellisen työn tekemiseen turhan epätarkka.
Opettajan saappaisiin
Päivän todelliset itsenäisesti suoritettavat tehtävät liittyivät luonnonkatastrofi dataan ja niiden esittäminen sellaisessa muodossa, että se sopisivat opetustarkoitukseen. Itse päätin toteuttaa sarjan maanjäristyksiä kuvaavia karttoja (kuva 2, kuva 3), sekä tulivuorien sijaintia kuvaavan kartan (kuva 4). Aikaväliksi valitsin 1950-2012. Jälkikäteen tarkasteltuna pienempikin aineisto olisi ollut tarpeeksi havainnollistava, mutta suuren aineiston lataaminen NCEDC.org sivuilta osoittautui erittäin hyödylliseksi oppimiskokemukseksi, kun dataa tuli muokata Excelissä monen vaiheen kautta. Näin jälkikäteen, liittäisin myös maanjäristyskarttoihin (kuva 2, kuva 3) valtioiden rajat.
Mielestäni tuotetut kartat ovat selkeitä, hyvin keskenään vertailtavia ja helposti tulkittavia. Erityisesti keskenään verrattavissa olevat karta ovat hyödyllisiä koulutuksessa, koska pelkän esimerkin lisäksi ne voivat olla osa tehtävää. Esimerkiksi oppilaiden tulisi vertailla kolmea karttaa keskenään ja pohtia mitä eroa eri maanjäristyskarttojen (kuva 2, kuva 3) välillä on? Mitä se kertoo maanjäristyksien esiintyvyydestä? Jos vertaillaan maanjäristyskarttoja ja tulivuorikarttaa (kuva 4) mitä voidaan päätellä tulivuorien esiintyvyydestä? Miksi jotkin tulivuoret eivät sijaitse litosfäärilaattojen raja-alueilla?
Karttojen vertailun lisäksi ne voi yhdistää. Näin on tehty Topias Vanhatalon blogijulkaisussa Kuudetta kertaa, TKV MAA-202 BLOGI (2022). Vanhatalon blogissa kuvan 2 kartalle on piirretty interpoloimalla kaikki 1.1.2020 jälkeen tapahtuneet yli 6.5 magnitudin maanjäristykset, sekä tulivuoret. Kartalta on havaittavissa, että lähes kaikki suurimmat maanjäristykset ovat tapahtuneet tulivuorten lähes välittömässä läheisyydessä.
Edellä esitetyt kartat voivat olla tukeva kun opetuksessa käsitellään alueiden luonnonriskejä, esimerkiksi mitä riskejä tulivuoririkkaisiin alueisiin liittyy? Miten tulivuoret ovat vaikuttaneet alueen ympäristöön? Oppilaiden tulisi selvittää miten maanjäristysrikkaat maat ovat varautuneet maanjäristyksiin. He voisivat tulkita miten tsunamien esiintyvyys (kuva 5) korreloi maanjäristys ja tulivuorikarttojen kanssa.
Jos asiaa lähestytään ihmismaantieteen kannalta oppilaat voisivat selvittää, miten luonnonkatastrofeihin liittyvät kuolemat ja valtioiden varallisuus liittyvät toisiinsa. Tukenaan tulkinnassa he voisivat käyttää kuvan 6 ja 7 diagrammeja, ja koittaa etsiä kyseisistä teemoista uusinta dataa.
Tämän viikon tehtävät olivat minulle henkilökohtaisesti erityisen mielenkiintoisia, koska suunnitelmanani on hakeutua opettajakoulutukseen. Nykypäivänä opettajilla on lähes rajattomat mahdollisuudet soveltaa opettamista, hyödyntää käytössä olevaa dataa, sekä ilmaisia sovelluksia, jotta oppimisesta tulisi oppilaille interaktiivista ja kiinnostavaa. Tällainen oppiminen myös valmistaa heitä hyvin tulevaisuuden töitä varten, jossa asioita ei vain lueta kirjasta ja vastata koe kysymyksiin.
Lähteet:
Gusiakov K. (2009), Visualization of the NTL/ICMMG global historical tsunami catalog. 1965 tsunamigenic events with identified sources are shown for the period from 2000 BC to present time, [kartta], viitattu 24.2.2022, ReasearchGate.net, saatavilla: https://www.researchgate.net/figure/Visualization-of-the-NTL-ICMMG-global-historical-tsunami-catalog-1965-tsunamigenic_fig1_228802551
Linnerooth-Bayer, J., Warner, K., Bals, C. (2009), Global distribution of insurance premiums per capita., [kuva], viitattu 24.2.2022, saatavilla: https://link.springer.com/article/10.1057/gpp.2009.15/figures/1
NCEDC (2014), Northern California Earthquake Data Center. UC Berkeley Seismological Laboratory. Dataset. doi:10.7932/NCEDC, (viitattu: 24.2.2022), saatavilla: https://ncedc.org/anss/catalog-search.html
NODC.NOAA (2020), National Centers for Environmental Information, U.S. Department of Commerce, (viitattu 24.2.2022), saatavilla: https://data.nodc.noaa.gov/cgi-bin/iso?id=gov.noaa.ngdc.mgg.hazards:G02135
Raki E. (2022), Kurssikerta 6: Reippailua, Oppimassa Geoinformatiikkaa, (viitattu 24.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/eevaraki/
Statista Research Department (2016), Countries with the most earthquake fatalities 1900-2016, [kuva], viitattu 24.2.2022, saatavilla: https://www.statista.com/statistics/269649/earthquake-deaths-by-country/
Vanhatalo T. (2022), Kuudetta kertaa, TKV MAA-202 BLOGI, (viitattu 24.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/topiasva/
Ylikoski A. (2022), Kurssikerta 6: Sään ääri-ilmiöitä ja maanjäristyksiä, Alin Geoinformatiikkablogi, (viitattu 24.2.2022), saatavilla: https://blogs.helsinki.fi/alingeoinformatiikka/