Tämän harjoituksen tarkoituksena oli oppia tekemään buffer-analyysejä. Suoraan sanottuna tämä kurssikerta meni itseltä kokonaan ohi, sillä olin lomamatkalla tällä viikolla ja itsenäisesti tämän harjoituksen tekeminen tuntui todella tuskaiselta. Bufferointi on pähkinänkuoressa puskurointia, jota Eveliina Sirola kuvaa hyvin blogissaan: ”Bufferi- eli puskurianalyysin avulla voidaan kartalla määrittää tietyn levyinen vyöhyke valitun tietokannan kohteille. Kohde, jolle vyöhyke määritetään, voi olla piste, viiva tai alue eli polygoni.
Ensimmäiseksi tein analyysin Helsinki-Vantaan ja Malmin lentokenttien ympärille koituvasta meluhaitasta (taulukko 1.). Yhdistelin eri layereille kiitoradat, joiden avulla pystyi laskemaan puskurivyöhykkeet, joiden sisälle jää meluhaittoja. Tunsin onnistuvani tässä tehtävässä ihan hyvin sillä tulokset käyvät mielestäni järkeen. Helsinki-Vantaan lähettyvillä on huomattavasti vähemmän ihmisiä kuin Malmin, mikä on ymmärrettävää lentokenttien kokoeron vuoksi.
| Asukkaita 2km:n säteellä Malmin lentokentästä | 59 742 ihmistä |
| Asukkaita 2km:n säteellä Helsinki-Vantaan lentokentästä | 13 833 ihmistä |
| Asukkaita 1km:n säteellä Malmin lentokentästä | 10 224 ihmistä |
| Pahin melualue (65dB) | 28 ihmistä (0,25%) |
| Väh. 55dB melualue | 11 913 ihmistä |
| Tikkurilan meluhaitta (60dB) | 12 957 ihmistä |
Taulukko 1. Meluhaitat lentokenttien läheisyydessä
Seuraavaksi tein puskurivyöhykkeen metro- ja juna-asemien läheisyydelle (taulukko 2.). Tutkin kuinka paljon ihmisiä asuu näiden alueiden lähettyvillä. Toimenpiteet olivat hyvin samanlaisia kuin aikaisemmassa analyysissä. En kuitenkaan päässyt sille aaltopituudelle, jolla olisin saanut työssäkäyvien osuutta aseman läheisyydessä asuvista ihmisistä. Jotain jää selvästi harjoiteltavaksi tulevaisuuteen. Prosentuaalinen osuus väestöstä, joka asuu juna-asemien läheisyydessä, on erittäin suuri – yli viidesosa. Ehkä tämä kertoo siitä, että Suomessa raideliikennettä käyttää jokaisen yhteiskuntaluokan edustajat, eikä esim. varakkaammat ihmiset välttele tätä niin paljon kuin muualla maailmassa.
| Alle 500m säteellä asemasta | 106 691 |
| Prosentuaalinen osuus väestöstä | 21,77% |
Taulukko 2. Raideliikenteen läheisyydessä asuvat
Taajamatehtävä (taulukko 3.) oli vielä astetta vaikeampi ja en ole aivan täysin varma saamistani vastauksista. Kuitenkin sain vastaukseksi alla olevia lukuja ja voin ehkä olla ylpeä siitä, että sain edes jotain vastauksia. Taajamassa asuvien osuus on erittäin suuri pk-seudulla ja tiheästi rakennetun alueen vuoksi selvästi korkeampi kuin muualla Suomessa. Yleisesti kuitenkin Suomessa taajama-aste on hyvin korkea ja suurin osa asutuksesta keskittyy juuri sinne (Tilastokeskus).
| Asukkaiden osuus taajamissa | 84,5% |
| Ulkomaalaisten osuus alueilla yli 10% | 32 |
| Ulkomaalaisten osuus alueilla yli 20% | 12 |
| Ulkomaalaisten osuus alueilla yli 30% | 6 |
Taulukko 3. Taajamissa asuvat ihmiset
Viimeisenä harjoituksena tein analyysin Helsingin yhtenäiskoulusta ja siitä mikä on tulevan lukuvuoden tilanne mahdollisten uusien oppilaiden suhteen (taulukko 4.). Uusia oppilaita olisi tulossa 14. Melko pieni määrä, mutta kun vertaa sitä koko Käpylän alueeseen, jossa koulu sijaitsee, huomataan, että siellä on erittäin paljon kouluja eri ikäisille joista muut esim. Käpylän peruskoulu ja Helsingin luonnontiedelukio vievät suurimman osan alueen oppilaista. Lopuksi laskin vielä muun kielisten lapsien määrän suurin piirtein ja taas on myönnettävä, että en ole aivan varma vastauksestani.
| Yhtenäiskoulun uudet oppilaat | 14 |
| Yläasteikäiset | 63 |
| Kouluikäiset alueella | 9,25% |
| Muun kieliset alueella | 10 |
Taulukko 4. Yhtenäiskoulun läheisen alueen opiskelijat
Lopuksi voisin vielä todeta, että tämä kurssikerta oli erityisen vaikea ja olisin ehkä toivonut sittenkin olevani mieluummin kurssilla kuin Madridissa, mutta minkäs teet. Tulevaisuutta varten jää vielä paljon opeteltavaa ongelmanratkaisutilanteihin QGIS-sovellukseen ja tämä on muutenkin tuntunut olevan henkilökohtaisesti se vaikein osa-alue kaikista kurssilla tehdyistä asioista.
Lähteet:
Eveliina Sirola – Kurssikerta 5: Itsenäistymisen aika – kääk! blogs.helsinki.fi/evsirola/2018/02/24/kurssikerta-5-itsenaistymisen-aika-kaak/, luettu 2.4.2018
Tilastokeskus: https://www.stat.fi/tup/vl2010/art_2011-12-16_001.html, luettu 3.4.2018