Ks. myös temaattinen seminaari Globaali kristinusko

1. Uskonto ja terveys

Oppiaine: Pastoraaliteologia

Seminaarin kokoontumisrytmi: Tiistaisin 12-16 eli kerran viikossa 4 tuntia kerrallaan

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Seminaarin aihepiiri liittyy laajaan uskontoa/spiritualiteettia ja terveyttä koskevaan tutkimukseen. Tämä tutkimus on ajankohtainen juuri nyt, kun ihmiset pyrkivät etsimään kokonaisvaltaista hyvinvointia ja elämänhallintaa.

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

Omia esitelmiä, toisten esitelmien kommentointia, muita oppimistehtäviä. Tutkimus on prosessi, joka vaatii intensiivistä työskentelyä, rohkeaa oivallusta ja sitkeyttä jatkaa silloinkin, kun ei ole varma, miten tulisi edetä.

Esimerkkejä tutkielman aiheista

– Ravinnon ja uskonnon/spiritualiteetin suhde
– Ilmastoahdistus
– Elämänhallinta sairauden kohdatessa
– Kehollisuus kohtaamisessa
– Kohtaamisen ammattilaisten kokemukset uskonnon/spiritualiteetin merkityksestä haasteiden keskellä
– Mielenterveys ja uskonnollisen yhteisön tuki

Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: TUK3202, TUM-KT3224

Kielivaatimukset: Sujuva luettu akateeminen englanti

Muuta huomioitavaa: Tutkielmaseminaarin työskentely vaatii runsaasti aikaa ja opiskelijoiden tulee sitoutua tekemään viikoittaista itsenäistä työskentelyä. Opiskelijat valitaan opintopistekertymän perusteella.

2. Uskontoa koskevan kasvatuksen ja oppimisen ajankohtaiset haasteet ja mahdollisuudet

Oppiaine: Uskonnonpedagogiikka

Seminaarin ohjaaja: Tapani Innanen

Seminaarin kokoontumisrytmi:

– Syyslukukaudella: keskiviikkoisin (klo 12–14) 9.9. ja 23.9.–7.10. sekä keskiviikkoisin (klo 12–16) 14.10. ja 28.10.–11.11.
– Kevätlukukaudella: keskiviikkoisin (klo 12–16) 20.1. ja 3.2.–3.3.

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Teologisessa tiedekunnassa uskonnonpedagogiikka on laaja-alaista: kaikki uskonnon, katsomusten ja arvojen oppiminen yksilön eri elämänvaiheissa, kotona, koulussa, uskonnollisissa yhteisöissä ja arjen moninaisissa oppimisympäristöissä ovat oppiaineen kiinnostuksen kohteita. Seminaariin tulevalle tarjotaan tutkimusaihepiirejä teema-alueelta Uskontoa koskevan kasvatuksen ja oppimisen ajankohtaiset haasteet ja mahdollisuudet, mutta hän toki saa ehdottaa omaa aihepiiriään muultakin Juskontokasvatuksen alueelta.

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

Seminaari tukee opiskelijaa tutkielmaprosessissaan hänen omana tiedeyhteisönään. Työskentely rakentuu opiskelijoiden kirjallisten esitysten ja niiden opponointien sekä yhteisen keskustelun varaan. Kokoontumisissa rakennetaan luottamuksellista sekä toinen toistaan arvostavaa ja rohkaisevaa työskentelyilmapiiriä. Kun seminaariin tuleva opiskelija sitoutua tällaiseen työskentelyyn käyden seminaarikokoontumisissa säännöllisesti, yhteinen prosessi tukee hänen tutkielmansa valmistumista. Tavoitteena on, että seminaarin sekä tarjolla olevan metodiopetuksen ja riittävästi varatun oman tutkimusajan tukemana maisterin tutkielma valmistuu kevätlukukaudella 2021.

Uskonnonpedagogiikan tutkimukselle tyypillisesti seminaarin tukemana voi tehdä tutkielmia menetelmällisesti monilla erilaisilla otteilla: uusien aineistojen laadullisilla (esim. haastattelujen tai kirjoitelmien) analyysitavoilla tai määrällisillä (esim. kyselyjen tai valmiiden tilastojen) analyyseilla, tai yhtä hyvin historian tutkimusotteilla (esim. jonkin toimintamuodon kehittyminen) tai systemaattisen analyysin avulla (esim. asiakirjojen sisällöstä).

Esimerkkejä tutkielman aiheista

– Uskonnon / katsomuksien oppiminen lapsuudessa / nuoruudessa / aikuisuudessa / vanhuudessa
– Uskonnollinen / katsomuksellinen moninaisuus ja sen kohtaaminen varhaiskasvatuksessa / peruskoulussa / lukiossa / aikuiskasvatuksessa / seurakunnan toiminnassa
– Seurakunnan työntekijä tai vastuunkantaja (pappi / seurakunnan johtaja / imaami / kanttori / lastenohjaaja / nuorisotyönohjaaja / diakonian työntekijä / lähetystyöntekijä) kasvattajana
– Kuvataide / musiikki / harrastusryhmä uskonnon oppimisympäristönä
– Uskonnon oppiminen ja uskontokasvatus moniuskontoisessa perheessä
– Maahanmuuttajien / maahanmuuttajien kouluttajien tarinoita uskontojen kohtaamisesta ja oppimisesta

3. Uskonto, yhteisöllisyys ja apu koronaepidemian aikana

Oppiaine: Kaupunkiteologia

Seminaarin ohjaaja: Henrietta Grönlund

Seminaarin kokoontumisrytmi: 1. ja 3. periodi, 1 istunto / viikko

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Seminaarin tarkastelukohteena on uskonnon ja arvojen rooli vuoden 2020 koronaepidemian aikana. Seminaarissa opiskelija perehtyy johonkin teemaan liittyvään aiheeseen ja laatii siitä maisteritutkielman.

Uskonnolliset yhteisöt ovat keskeisiä toimijoita ihmisten konkreettisissa ja henkisissä avun ja tuen sekä yhteisöllisyyden tarpeissa. Yksilötasolla uskontoon liittyvät arvot ja maailmankatsomukset motivoivat toisten ihmisten hyväksi tehtävää toimintaa, kuten vapaaehtoistoimintaa ja rahan lahjoittamista tarvitseville, ja uskonto ja uskonnolliset yhteisöt tuovat monille turvaa ja lohtua vaikeissa tilanteissa. Seminaarissa keskitytään uskonnollisten yhteisöjen, uskontotaustaisten toimijoiden sekä maailmakatsomusten rooliin koronaepidemian aikana. Erityisesti keskitytään uskonnon rooliin koronaepidemiaan liittyvässä avussa, yhteisöllisyydessä ja henkisessä tuessa.

Tutkielmat voivat keskittyä eri uskonnollisten yhteisöjen ja uskontotaustaisten organisaatioiden (esim. uskontotaustaiset kansalaisjärjestöt) toimintaan, toiminnan organisointiin, yhteistyöhön muiden toimijoiden (esim. kaupungit ja kunnat, järjestöt, muut uskonnolliset organisaatiot) kanssa tai yksilöiden kokemuksiin ja näkemyksiin tästä toiminnasta tai siihen osallistumisesta. Tutkielmat voivat keskittyä myös yksilöiden toteuttamaan auttamis- ja tukitoimintaan (esimerkiksi sosiaalisessa mediassa ja naapurustoissa tapahtuva itseorganisoituva auttaminen ja tuki), sen motivaatioon ja uskonnon ja arvojen rooliin motivaatiossa. Tutkielmissa voidaan keskittyä tiettyihin kaupunkeihin tai kaupunginosiin ja yhteisöllisyyden ja avun tarpeisiin ja toteutumiseen niissä, tai toisaalta maaseudun tai pienempien kaupunkien tilanteisiin. Myös mediaan ja verkkoon keskittyvät tutkimusaiheet ovat mahdollisia. Tutkielmien aiheet voivat liittyä suomalaisiin tai kansainvälisiin konteksteihin.

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

Tutkielmaseminaari tukee opiskelijan maisteritutkielmaan kuuluvaa tutkimusprosessia. Työskentely rakentuu opiskelijoiden kirjallisten esitelmien ja niiden opponointien sekä yhteisen keskustelun varaan. Seminaari-istunnoissa opiskelija oppii omien seminaariesitelmien, niistä käydyn keskustelun sekä muiden esitelmien käsittelyn avulla laatimaan tutkielmansa. Seminaariin hyväksyttävän opiskelijan on osallistuttava sen kokoontumisiin ja tarjolla olevaan metodiopetukseen säännöllisesti sekä sitouduttava itsenäiseen sekä seminaarin yhteiseen työskentelyyn.

Esimerkkejä tutkielman aiheista

– Yhteisön X yhteistyö kaupungin X kanssa koronaepidemian aikana (esim. Helsingin seurakuntien ja Helsingin kaupungin yhteistyö yli 70-vuotiaiden auttamiseksi; yhteistyön toteutuminen, eri organisaatioiden kokemukset, uskonnon / uskonnollisen yhteisön rooli yhteistyössä, toiminnan teologia tai arvot)
– Koronaepidemian aikainen vertaisapu ja yhteisöllisyys, sen organisoituminen, kokemukset tai arvot kaupunginosassa X / paikkakunnalla X (tai kaupunginosien tai paikkakuntien vertailu)
– Vapaaehtoisten auttajien toiminta / motiivit / kokemukset koronaepidemian aikaisesta toiminnasta kaupunginosassa X / järjestössä X / yhteisössä X, uskonnon ja arvojen rooli toiminnassa
– Avun vastaanottajien kokemukset toiminnasta X koronaepidemian aikana
– Uskonnollisen yhteisön X online-toiminta (messut / palvelukset / juhlat, pienryhmät, keskusteluapu, toiminta sosiaalisessa mediassa) koronaepidemian aikana (esim. toteutus, toteuttajien näkemykset, osallistujien kokemukset, toiminnan teologia)
– Paavin toiminta koronaepidemian aikana
– Yhteisön X / Uskontotaustaisen kansalaisjärjestön X toiminta haavoittuvimpien ryhmien parissa koronaepidemian aikana (esim. ruoka-apu, paperittomien tuki, asunnottomien palvelut)
– Uskontotaustaisen kansalaisjärjestön X vapaaehtoistoiminta korkonaepidemian aikana (toiminnan organisointi, osallistujien motiivit, kokemukset)

Ennen seminaaria suositeltavat opinnot

Jakso TUM-3221 Käytännöllisen teologian perspektiivejä on pakollinen seminaariin osallistuville, muut pääaine- ja temaattiset kurssit sovitaan professorin kanssa tutkielman aihene mukaan.

Kielivaatimukset: Seminaari on suomenkielinen.

4. Uskonto ja tunteet

Video: Tervetuloa – ja työskentelytavoista kirkkososiologian seminaarissa (plus edellisen lukuvuoden (2019-20) teemasta).

Oppiaine: Kirkkososiologia

Seminaarin ohjaaja: Prof. Anne Birgitta Pessi

Seminaarin kokoontumisrytmi: Tapaamiset pääosin periodeissa 1. ja 3. (ja yksi jo kevään 2020 lopulla). Tapaamiset tiuhimmillaan viikon välein, kerrallaan 4-6 tuntia.

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Seminaarin teemana on siis `Uskonto ja tunteet´. Oma tutkielma voi niveltyä tähän yhteiseen teemaan tiukemmin tai väljemmin, ja myös oman teeman kanssa voi tulla, kunhan kytkös kirkkososiologiaan on olemassa. Tutkielmissa käytetään erityisesti (uskonto)sosiologian ja (uskonto)psykologian sekä mahdollisesti myös kulttuurintutkimuksen ja antropologian lähestymistapoja ja tutkimusmenetelmiä. Tutkimusaineistot voivat olla itse kerättyjä (esim. haastattelut, kenttätyöt, kyselyt) tai olemassa olevia aineistoja (esim. tekstiaineistot). Uskonnon ja tunteiden risteymiä ja kytköksiä voi tarkastella yksilöiden, ryhmien, yhteisöjen tai yhteiskunnallisemmasta näkökulmasta.

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

Seminaarimme toimii solidaarisena ryhmänä: olemme sitoutuneet tukemaan toinen toistemme edistymistä, ja kannustamaan kaikki hyvään etenemiseen. Seminaarimme edellytyksiä siis ovat: aktiivinen osallistuminen seminaarityöskentelyyn, seminaariesitelmät (kirjallinen ideapaperi, tutkimussuunnitelma ja 1-2 tutkimusesitystä) sekä kirjalliset ja suulliset paneutuneet ja kannustavat palautteet toisten työstä. Lisäksi väliperiodeissa toimitetaan päivitys Pessille oman työn etenemisestä. Ryhmämäinen työskentelymme vaatii aktuaalista ja henkistä sitoutumista, kuten myös ajan varaamista kunnolla sekä kontaktitapaamisille että omalle tutkimukselle. Tavoitteena on paitsi saada tutkielma valmiiksi yhteisen polkumme aikana niin myös puhjeta kukoistukseen teologian tuoreena asiantuntijana, oman aiheen erityisosaajana!

Esimerkkejä tutkielman aiheista

Tutkittavia aiheita voivat olla esimerkiksi

– yksilöiden merkityksellisen elämän kokemukset ja näiden linkittyminen arvoihin, toimintaan ja uskonnollisuuteen
– yksilöiden pyhyyden kokemukset
– uskonto ja tunteet uskonnollisissa yhteisöissä
– uskonnolliset kokemukset ja myönteiset/kielteiset tunteet
– uskonnollisten yhteisöjen toiminta ja dynamiikka (kristilliset ja muut uskontokunnat, seurakunnat, järjestöt ja väljemmät yhteisöt ja toimijat, niiden erilaiset toimintamuodot); esim. kokemukset osallistavista toimintamuodoista
– vapaaehtoistoiminta uskonnollisuuden kanavana
– uskonnolliset yhteisöt työpaikkana ja -yhteisönä, ja esim. niiden johtajuus ja organisaatiokulttuurin muutoshankkeet; työpaikka-spiritualiteetti
– auttaminen, myötätunto, myötäinto, yhteisöllisyys uskonnollisissa yhteisöissä
– ihmisten uskontoon ja maailmankatsomuksiin liittyvät kokemukset, näkemykset tai toiminta
– uskonnollisuus ja taidet/tilat
– seurakuntien mielikuvat ja tunnettuus kansalaisten keskuudessa, ja esim. erityisesti kirkosta eronneiden/irrallisten tai syrjäytymisvaarassa olevien keskuudessa.

Kaikkia näitä teemoja varten voidaan hyödyntää jo olemassa olevia, tai omia, kontakteja muihin tutkimusryhmiin sekä kentän aitoihin toimijoihin. Myös käsitteellisempi/teoreettisemi tutkielma on mahdollinen. Tärkeintä on löytää oma tyyli, palo, ja teema – juuri sinun!

Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Opinnot riittävän pitkällä, pääaineen opinnoista mielellään ainakin osa suoritettuina (tai suoritetaan erittäin mielellään syksyn 2020 aikana).

Kielivaatimukset: Suomi ja englanti.