1. Kirkko ja suomalainen yhteiskunta 1917–2020

Oppiaine: Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria

Seminaarin ohjaaja: Professori Jouko Talonen

Seminaarin kokoontumisrytmi: Sl 2020 II periodissa tiistaisin 9-12; kl 2021 III periodissa seuraavasti: 12.-13.1; 26.-27.1. ja 9.-10.2. klo 9-14.

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Seminaari keskittyy Suomen itsenäisyyden ajan kirkkohistoriaan kirkkojen sisäisen kehityksen ja uskonnollisen elämän sekä toisaalta kirkon, politiikan ja suomalaisen yhteiskunnan vuorovaikutuksen näkökulmista.

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

Kokoonnumme toukokuussa 2020 ensimmäiseen istuntoon, jossa alustavasti pohdimme opiskelijan laatiman ideapaperin
pohjalta aihetta. Syyslukukaudella 2020 keskitymme tutkimussuunnitelmiin. Kevätlukukaudella 2021 paneudumme tutkimuksen muihin sisältöihin. Jokainen seminaarilainen sekä esitelmöi että opponoi vuorollaan.

Esimerkkejä tutkielman aiheista

– Martti Simojoen Päivän Sana – eräs suomalaisen hartauskirjallisuuden klassikko
– Wilhelmi Malmivaara kansainvälisestä näkökulmasta
– Heikki Saari Vanhan Testamentin selittäjänä
– Vanhoillislestadiolaisuus Afrikassa (Togo, Kamerun, Gambia, Kenia; joku maa / kaksi maata tarkastelussa)
– Lestadiolaisuus ja vuoden 2019 eduskuntavaalit
– Stalinin kuolema Suomen kirkollisessa lehdistössä 1953
– DDR:n kapina Suomen kirkollisessa lehdistössä 1953
– Jan Palachin polttoitsemurha Suomen kirkollisessa lehdistössä 1969
– Kristillisyys ja isänmaa Kyösti Kallion puheissa 1939-1940
– Väinö Kivisalo – kristillinen sosialidemokraatti
– Veikko Vennamon suhde uskontoon ja kirkkoon
– Perussuomalaiset, uskonto ja kirkko Timo Soinin jälkeen

Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Kuten muissakin seminaareissa. Jos TK-opinnot pahasti kesken, käytän harkintaa siinä, voiko seminaariin päästä.

Kielivaatimukset: Ensi sijassa suomi. Englanti suositeltava.

Muuta huomioitavaa

2. Kristityt sortajina, sorrettuina sekä rauhantekijöinä 1900-luvun alusta lähtien

Oppiaine: Kirkkohistoria

Seminaarin ohjaaja: Mikko Ketola

Seminaarin kokoontumisrytmi: Lokakuusta lähtien kerran kuussa koko päivä (9–16). Ensimmäinen lyhyempi tapaaminen kuitenkin jo syyskuun alussa.

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Seminaarissa tehdään tutkielmia yksilöistä tai yhteisöistä, jotka ovat joko toimineet uskonnollisten vakaumustensa pohjalta toisia sortaen ja alistaen tai sitten joutuneet kärsimään valtavirrasta poikkeavien uskonnollisten näkemystensä tai muiden syiden vuoksi. Tutkielman aiheena voi olla myös jokin sellainen kristitty tai kristillinen yhteisö , joka on pyrkinyt historian kuluessa toimimaan rauhantekijänä sotaa käyvien tai muussa konflktissa olevien osapuolien välillä.

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

Jokainen kirjoittaa seminaarivuoden kuluessa 4–5 tekstiä, jotka ovat ensimmäisiä versioita tutkielman luvuista/alaluvuista. Seminaarissa toimii ryhmäopponointi. Aiheet pyritään rajaamaan niin, että niistä olisi mahdollista tehdä valmis tutkielma seminaarivuoden kuluessa.

Esimerkkejä tutkielman aiheista

– Sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ongelmat yhteisössä x
– Papiston harjoittama seksuaalinen hyväksikäyttö maassa/yhteisössä x
– Paavi Benedictus XV:n pyrkimykset välittää rauhaa ensimmäisessä maailmansodassa
– Paavi Pius XII ja puolueettomuuden ongelma toisessa maailmansodassa
– Yhdysvaltalaiset Berriganin jesuiittaveljekset Vietnamin sodan vastustajina
– Italialainen katolinen Sant’Egidion yhteisö rauhanvälittäjänä

Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Kandidaatintutkielma, kirkkohistorian menetelmäopinnot

Kielivaatimukset: Suomi, ruotsi, englanti. Muiden kielten taito antaa enemmän mahdollisuuksia aihevalintaan.

Muuta huomioitavaa: Tutkielman voi tehdä joko Suomen ja Skandinavian tai yleiseen kirkkohistoriaan.

3. Yksilöt, yhteisöt ja identiteetit (antiikki ja keskiaika) / Individuals, Institutions, and Identities (Antiquity and Middle Ages)

Oppiaine: Kirkkohistoria

Seminaarin ohjaajat: Tuomas Heikkilä (syksy) ja Juliette Day (kevät)

Seminaarin kokoontumisrytmi: syksyllä 14.9., 21.9., 2.11., 9.11., 14.12., 15.12.; keväällä 26.1, 2.2, 23.2, 2.3, 14.4, 21.4.

Seminaarin aiheen tarkempi esittely

Seminaari keskittyy kristinuskon historiaan antiikissa ja keskiajalla. Jos havittelet aihetta ennen 1500-luvun puoliväliä, tämä seminaari sopii sinulle mainiosti! Seminaarin maantieteellinen rajaus on antiikin ja keskiajan kristikunta; aikarajauksesta riippuen seminaarityö voi käsitellä niin Suomen kuin Euroopan, niin lännen kuin idän kirkkoa ja sen ilmiöitä. Jos olet kiinnostunut identiteeteistä, yksilöiden ja yhteisöjen vuorovaikutuksesta, olet oikeassa paikassa.

Seminaarimme käsittelee erityisesti yksilöiden, yhteisöjen ja identiteettien suhdetta. Myöhäisantiikin ja keskiajan mittaan kirkossa kehittyi joukko instituutioita, jotka määrittelevät kristinuskoa vielä tänä päivänä. Hyviä esimerkkejä ovat vaikkapa seurakunnat, luostarit, asketismi, sääntökunnat, tuomiokapitulit, paavin kuuria, koulut, yliopistot tai ylipäätään kirkon hierarkia niin idässä kuin lännessä. Kristilliset normit, opit ja käytännöt kehittyivät käsi kädessä instituutioiden kanssa. Ne puolestaan vaikuttivat voimakkaasti erilaisiin kristillisiin identiteetteihin.

The early and medieval periods saw the development of forms of institutional life (or of institutions) which enabled the Christianity to establish and sustain itself in the Roman and Byzantine empires and remain strong in the fragmented political situation of Western Europe. Examples of effective forms of institutional life include: the establishment of normative scriptures and doctrine; the hierarchical authority structure; asceticism and monasticism; education through catechesis, sermons and schools; the regulation of liturgy and spiritual/devotional practices; ethical codes for social and family life; the conventions for material and visual culture. In this seminar we will consider the relationship of individuals to these forms of institutional life; those who promoted and participated in them, those who developed them in a new direction, as well as those who rejected them.

Lyhyt kuvaus seminaarityöskentelystä

Toimimme ryhmänä, toinen toistamme tukien. Teknisiä apuvälineitä ovat Moodle ja Slack, jossa jaamme ideoita ja neuvoja kokoontumisten välillä. Tavoitteena, on, että mahdollisimman moni seminaariryhmästä saisi jätettyä gradunsa lukuvuoden 2020-21 loppuun mennessä.

Esimerkkejä tutkielman aiheista

Vaikkapa johonkin sääntökuntaan, seurakuntaan, luostariin ja niiden jäseniin ja heidän identiteetteihinsä liittyvät teemat. Normien, tapojen ja riittien synty ja kehitys. Pyrimme auttamaan sopivan aiheen löytymisessä parhaamme mukaan. Annamme luettelon mahdollisista aiheista, mutta voit myös valita teemasi vapaasti seminaarin raameissa.

Ennen seminaaria suositeltavat opinnot: Metodikurssi TUM-3103M suositellaan suoritettavaksi viimeistään rinnakkain seminaarin kanssa.

Kielivaatimukset: Seminaarin kielet ovat suomi ja englanti (kummalla vain pärjää). Mitä laajempi kielitaitosi on, sitä leppoisampaa antiikin ja keskiajan tutkiminen on…