Kolmannella kurssikerralla keskityttiin erilaisten tietokantojen yhdistämiseen ja ulkoisten tietokantojen ohjelmaan tuomiseen. Useamman tietokannan tuominen ohjelmaan ja niiden käsittely antavat kattavammat mahdollisuudet käsitellä ja luoda omia tarpeita vastaavaa aineistoa.
Yhteisessä harjoituksessa käsittelimme Afrikan mantereeseen liittyviä tietokantoja. Yksi tapa selkeyttää aineistoa on esimerkiksi liittää kaikki yhteen valtioon kuuluvat elementit yhdeksi kokonaisuudeksi. Kokeilimme toimintoa aluksi yhden valtion, tässä tapauksessa Egyptin kohdalla. Jokaisen valtion elementtien yhdistäminen valtio kerrallaan olisi aikaa vievää ja varsin työlästä. Ohjelmasta kuitenkin löytyy komento, jonka avulla yhdistämiset voidaan toteuttaa huomattavasti helpommin ja nopeammin. Seuraavaksi harjoittelimme eri tietokantojen tietojen yhdistämistä. Tätä varten erillisistä tietokannoista tulee löytää vähintään yksi yhdistävä tekijä ja niiden tulee olla muodoltaan samanlaisia. Tässä tapauksessa yhteisenä tekijänä tietokantojen välillä toimivat Afrikan valtioiden nimet. Kuitenkin on muistettava tarkastaa, että yhteisten tekijöiden muodot ovat samat: esimerkiksi Afrikan valtioiden nimet tulee olla kirjoitettuna identtisesti kaikissa tietokannoissa. Lopuksi vielä tarkastelimme esimerkiksi konfliktien, timanttikaivosten sekä öljyesiintymien alueellista jakautumista sekä pohdimme niiden välisiä korrelaatioita.
Itsenäisessä harjoituksessa meidän tuli luoda Suomen tulvaindeksikartta (Kuva 1), jossa lisäksi järvisyys on esitetty pylväsdiagrammien avulla. Tulvaindeksin laskemista varten tietokantoja oli jälleen yhdistettävä, jonka jälkeen laskutoimituksen tekeminen oli mahdollista. Esitys toteutettiin jo edellisiltä kurssikerroilta tuttuna koropleettikarttana, jossa tuli kiinnittää huomiota luokkajakoihin ja värisävyihin. Koska kyseessä on tulvaindeksin esittäminen, valitsin värisävyiksi sinisen eri sävyt. Valitsin sinisen värin kuvaamaan myös järvisyyttä. Järvisyyttä kuvaavien diagrammien tekoa varten aineisto piti tuoda ohjelmaan ulkoisesta lähteestä, tässä tapauksessa Excelistä. Jälleen piti olla tarkkana, että Excelissä esiintyvä aineisto on oikeassa tekstimuodossa ja että se on muokattu oikeaan muotoon, tässä tapauksessa csv-muotoon. Tämän jälkeen aineiston tuominen ohjelmaan ja tiedon esittäminen pylväsdiagrammeina on mahdollista.
Karttaa viimeistellessäni mietin pitkään, esitänkö järvet ja joet kartalla vai jätänkö ne pois kokonaan. Aluksi ne olivat kartalla sinisellä, mutta se vaikutti huomattavasti kartan luettavuuteen ja teki siitä mielestäni epäselvän. Seuraavaksi kokeilin vaihtaa värin neutraalimmaksi ja päädyin harmaaseen. Vieläkään en ole varma, olisiko järviä ja jokia tarvinnut esittää kartalla ollenkaan. Esimerkiksi Siiri Nyman on päättänyt jättää nämä elementit pois kartalta kokonaan. Tämä toisaalta selkeyttää karttaa huomattavasti, mutta toisaalta tällöin jokien ja järvien sijaintia ei voida nähdä kartalta.
Karttaa tarkastelemalla voidaan huomata, että suurimmat tulvariskialueet sijaitsevat alavilla rannikkoalueilla, kuten esimerkiksi Pohjanmaalla. Voidaan myös todeta, että järvisyys on näillä alueilla pienempi kuin pienillä tulvariskialueilla. Kuten Venla Moisio toteaa, järvillä on tasaava vaikutus, sillä ne toimivat jokien kuljettaman liiallisen veden varastoina. Lisäksi esimerkiksi maankäyttö ja kasvillisuus vaikuttavat tulvariskeihin. Jonna Kääriäinen oli myös maininnut blogissaan, että myös valuma-alueiden koko ja muoto vaikuttavat tulvaherkkyyteen.
Lähteet:
Kääriäinen, J. (31.1.2020). Tietokantaliitoksia ja tulvaindeksejä. Luettu 4.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/kaarijon/
Moisio, V. (29.1.2020). Viikko 3 – Tietokantojen yhdistämistä ja laskutoimitusten tekemistä. Luettu 4.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/moivenla/
Nyman, S. (29.1.2020). Kolmas kurssikerta. Luettu 4.2.2020
https://blogs.helsinki.fi/nymsiiri/