Toisella kurssikerralla jatkoimme QGIS-ohjelmaan tutustumista ja eri toimintojen opettelua.
Opettelimme lataamaan eri aineiston tuottajien aineistoja QGIS-ohjelmaan ja niiden käsittelyä. Harjoituksessa latasimme Tilastokeskuksen tuottamia aineistoja Suomen kunnista. Aineiston avulla harjoittelimme erilaisten valintatyökalujen käyttöä. Valintoja voi tehdä hyvin monella eri tapaa, esimerkiksi asettamalla ehdoksi, että haluaa valita kaikki kunnat, joiden pinta-ala on enemmän kuin asetettu arvo. Näitä toimintoja tulee varmasti tarvitsemaan tulevaisuudessa, kun tarkoituksena on löytää aineistosta tiettyjä kohteita tietyillä ehdoilla.
Itsenäisessä harjoituksessa meidän tuli vertailla Mercator ja ETRS-TM35FIN -projektioiden välisiä eroavaisuuksia pinta-alojen suhteen. Tätä varten tuli osata luoda uusi sarake aineiston attribuuttitietoihin sekä suorittaa prosenttilasku pinta-alojen suhteiden määrittämiseksi. Tämän jälkeen tieto tuli visualisoida. Visualisointi tapahtui ensimmäisellä kurssikerralla tehdyn koropleettikartan tavoin, jossa tieto luokitellaan eri luokkiin luokkajaon avulla ja esitetään eri värisävyinä kartalla. Tämän tekeminen oli hyvää kertausta. Tuloksena syntyi kartta (Kuva 1), joka kuvaa värisävyjen kautta sitä, kuinka paljon pinta-ala vääristyy Mercatorin projektiossa pohjoista kohti. Tiesin, että Mercatorin projektio vääristää esimerkiksi Lappia huomattavasti, mutta vääristymän suuruus konkretisoitui lukiessani Carita Aapro-Kosken blogia, jossa mainittiin pinta-alojen erojen kasvavan Lapissa jopa seitsenkertaisiksi. Muiden blogeja lukiessani huomasin myös, että monet olivat käyttäneet vertailua tehdessään pohjakarttana Mercatorin projektiota. Näin olivat tehneet esimerkiksi Mikko Kangasmaa ja Elias Hirvikoski. Itse olen käyttänyt pohjakartassa ETRS-TM35FIN -projektiota. Mielestäni molemmat esitystavat ovat hyviä ja toimivat erityisesti, kun niitä vertailee keskenään, jolloin muutoksia pinta-aloissa pystyy tarkastelemaan silmämääräisesti.
Päätin myös ladata QGIS-ohjelman läppärilleni, jotta voin työskennellä myös varsinaisen opetuksen ulkopuolella. Kurssikerralla suositeltiin myös toisen pinta-ala vertailun tekemistä, joten päätin vertailla Mercatorin projektiota Robinsonin projektion kanssa (Kuva 2). Vertailun toteutin samalla tavalla kuin kurssikerralla tehdyssä itsenäisessä harjoituksessa, joten sen tekeminen oli hyvää kertausta. Kuten ETRS-TM35FIN -projektion kanssa, myös Robinsonin projektioon verrattaessa vääristymät suurenevat kohti pohjoista.
Johtopäätöksenä voidaankin sanoa, että käytetyillä projektioilla on merkitystä karttojen luettavuuteen sekä niistä muodostuviin mielikuviin. Siksi onkin tärkeää valita aineiston esittämiseen kulloinkin parhaiten soveltuva projektio.
Lähteet
Aapro-Koski, C. (26.1.2020). Kurssikerta 2: Projektiovalintoja ja tietokantoja. Luettu 29.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/aacarita/
Hirvikoski, E. (27.1.2020). Toinen. Luettu 29.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/eliashir/
Kangasmaa, M. (26.1.2020). Projektioita ja valintatyökaluja (Kurssikerta 2). Luettu 29.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/kanmikko/