Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuttiin uuteen ohjelmaan, QGIS:iin. Aiemmalla kurssilla (Tiedon esittäminen maantieteessä) opeteltiin CorelDRAW-ohjelman käyttöä.
Kurssikerta koostui pääasiassa uuden ohjelman perustyökalujen opettelusta varsin ohjatusti askel kerrallaan. Harjoituksessa opeteltiin hyödyntämään aineiston attribuuttitietoja sekä suorittamaan yksinkertaisia matemaattisia laskuja, tässä tapauksessa valtioiden prosentuaalisten typpipäästöjen osuuksien laskemista. Samalla opimme ohjelman perustyökaluista ja niiden toiminnasta. Lisäksi opettelimme tiedon visualisointia, esimerkiksi värien käyttöä tiedon ilmaisun tueksi. Harjoituksen tuloksena syntyi Itämereen päätyviä typpipäästöjä valtioittain kuvaava koropleettikartta (Kuva 1).
Seuraavaksi teimme vastaavanlaisen harjoituksen itsenäisesti. Kukin sai valita Suomen kuntien vuoden 2015 attribuuttitiedoista haluamansa tiedot ja esittää kyseisen tiedon prosentuaalisina osuuksina kartalla. Itse valitsin kuntien suhteellisen työttömyyden. Attribuuttitietoja tarkasteltaessa huomasin, että ne on annettu jo valmiiksi prosentuaalisina osuuksina. Mikäli tiedot olisi annettu absoluuttisina arvoina, attribuuttitietoihin olisi pitänyt luoda uusi sarake, jossa prosentuaaliset arvot laskettaisiin erikseen. Prosentuaalisten osuuksien avulla loin tiedoista koropleettikartan (Kuva 2) vastaavalla tavalla kuin yhteisessä harjoituksessa aikaisemmin. Koropleettikarttaa luodessa on tärkeää ottaa huomioon luokkajako, sillä erilaiset luokkajaot antavat hyvin erilaisen kuvan tilanteesta, jonka huomasin kokeillessani eri tyyppisiä luokkajakoja. Luokkajakojen lisäksi värien käytöllä on merkitystä. Valitsin työttömyyttä kuvaavaksi väriksi sinisen, sillä koin sen neutraaliksi tavaksi ilmaista tieto.
Mielestäni ensimmäinen itsenäisesti tehty kartta onnistui hyvin. Karttaa tarkastelemalla voi huomata, minne työttömyys Suomessa keskittyy. Erityisesti Itä-Suomessa työttömyys on suurempaa kuin muualla Suomessa muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Itä-Suomen työttömyyteen voivat vaikuttaa esimerkiksi yritysten heikko kannattavuus. Heikko menestys ja kannattavuus saavat usein yritykset sekä niiden tarjoamat työpaikat siirtymään muualle, kuten Etelä-Suomeen. Kuitenkin kuten Tiina Aalto blogikirjoituksessaan toteaa, työttömyyden todellisia syitä on usein useita eikä niitä voida yksinkertaistaa kartalle. Kartasta saa siis hyvän kuvan siitä, miten suhteellinen työttömyys jakautuu Suomessa, mutta työttömyyden syitä se ei kuitenkaan kerro.
Ensimmäisellä kurssikerralla opin, miten aineistoja avataan QGIS-ohjelmassa sekä muutamia tärkeimpiä perustyökaluja tiedon käsittelyyn, esittämiseen ja muokkaamiseen.
Lähteet
Aalto, T. (23.1.2020). Tutustuminen QGIS-ohjelmistoon. Luettu 28.1.2020
https://blogs.helsinki.fi/tidaalto/