Zoterosta

Omalta osaltani tähän kurssiin osallistuminen jäi vähän niukaksi, lähinnä olin aktiivinen ihan aloitusvaiheessa aloittamalla keskustelun ja organisoimalla Yammer-ryhmän, missä nyt ei varsinaisesti kovin paljon uusia asioita ehtinyt oppia, Yammeria on niin helppo käyttää. Paitsi sen opin että kyllä se Yammer on parempi ryhmätyöalusta kuin FB, mikä ei tietysti ole paljon sanottu. Sen jälkeen oma osallistuminen jotenkin hyytyi. Jotakin ehdin kuitenkin oppia Zoterosta, ja kerron tässä Zotero-kokemuksestani.

Aluksi oli vähän hankalaa tajuta miten selaimen lisäosana toimiva Zotero oikein toimii. Mutta loppujen lopuksi siinä on vaikeinta lähinnä se, että se toimii intuitiivisemmin kuin olisin etukäteen uskonut. Asiat on hurjan helppoja tehdä ja olen aivan 100% varma, että oman kandintyöni kirjallisuusluettelo tulee kyllä Zoteron kautta. (Ehdin myös oppia teorian, joskaan en käytäntöä, siitä miten Wordin automaattista lähdeluetteloa käytetään…sekin sitten kandissa käyttöön!)

Ärsyttävää Zoteron käytössä on kuitenkin se, ettei se sittenkään toimi ihan täydellisesti, tai ehkä en vain osannut. Kun hakee kirjallisuutta netistä, lähdemerkintöihin tulee kyllä urlit ja ”luettu” -ajankohdat automaattisesti, mutta en oikein ehtinyt tajuta minkä ihmeen takia ihan tavallisiin kirjallisuusviitteisiinkin tulee ylimääräinen (ei pvm.) -merkintä? Epäilemättä siihen on järkevä vastaus, mutta ei ollut energiaa selvittää, se oli helpompaa vain poistaa Wordissa etsi ja korvaa -toiminnolla. Tämä ei kuitenkaan ole pitkän päälle kestävä toimintamalli. Toinen ärsyttävä piirre oli sitten tietenkin se, ettei Zotero – sinänsä ymmärrettävää kyllä, olisihan se ihme jos osaisi – osaa lukea pdf:stä tekijän ja julkaisun nimeä vaan ne pitää syöttää manuaalisesti. Niinpä jos merkittävä osa lähteistä tulee käsiisi valmiiksi pdf-artikkeleina jotka vaikkapa työryhmän toinen jäsen on löytänyt, niin edessä on käsityötä. Minulle ei käynyt täysin selväksi, olisiko nämä käsin syöttämiset voinut automatisoida jotenkin.

Olisi varmaan pitänyt panostaa tähän kurssiin enemmän, niin olisin oppinut lisää. Nyt joudun opettelemaan näitä asioita kandia tehdessä. Oh well. Joka tapauksessa tällaisenaankin Zotero säästää minulta merkittävän määrän vaivaa.

Tilastomeininkiä

Eli ajattelin kirjoittaa tässä oppimispäiväkirjan luvun tutkimuksemme tilastopuolesta, josta olin vastuussa. Tein valitsemastamme aineiston pohjalta yksisuuntaisen varianssianalyysin ja logistisen regressioanalyysin. Alunperin ajattelin opetella R:ää, mutta kandin aiheuttaman ajanpuutteen vuoksi tyydyin SPSS:ään.

Valitsin nämä menetelmät etenkin siksi, etten ole aikaisemmin niitä kokeillut, vaikka varianssianalyysin teoriassa tunsin. Normaali lineaarinen regressio oli myös tuttu, mutta logistisesta versiosta piti hieman lukea.

Tein logistiseen regressianalyysiin selitettävän muuttujan koodamalla 5-luokkaisen dikotomiseksi. Tein sen syntaxissa, mitä en ollut ennen harjoitellut. Tuo tapa onkin selvästi nopeampi, joten tämäkin oli hyvää oppia tulevaisuutta varten.

Luultavasti nämä analyysit eivät ole aivan tilastotieteellisesti järkeviä, mutta tämän kurssin puitteissa sain niistä itselleni hyötyä.

Ryhmän tutkimuksen ensimmäinen luonnos lähes valmis!

Ryhmä 01:sen tutkimuksen ensimmäinen luonnos on saanut viimein muotonsa. Aineiston luonteen vuoksi tutkimuksesta tuli varsin tilasto- ja tutkimuskirjallispainoitteinen. Tutkimuksen kysymyksenasettelu lähtikin liikkeelle opiskelun ja toimeentulon yhteydestä. Spss:llä tehty varianssianalyysi paljastikin mielenkiintoisen seikan siitä, että varsin suuri osuus opiskelijoista kokee työnteon edistävän opiskeluja vastoin yleistä uskoa päinvastaisesta. Tästä seuraten tutkimuskysymys tarkentui. Ketä nämä henkilöt ovat? Minkälaisia töitä he tekevät? Miksi he kokevat työnteon edistävän opiskelua? Mikä luo erilaisia kokemuksia työnteon ja opiskelun suhteesta?

Tutkimuksen kannalta spss:llä tehdyt varianssi- ja regressioanalyysit nousivatkin tärkeimmpään rooliin, jonka ohella tutkimuskirjallisuuden etsiminen eri tietokannoista tulkintojen tueksi nousi isoon rooliin. Spss:llä tehdyt analyysit ovatkin olleet opettavaisia tutkimuskirjallisuuden etsimisen eri tietokannoista olleessa entuudestaan tuttua. Kvalitatiivisen aineiston uupuessa päädyimmekin jättämään atlas.ti:n aktiivisen käytön tutkimuksesta pois. Niin ikään Zoteron käytön koimme hiukan turhaksi katseltuamme sitä yhdessä. Mielestämme kirjallisuuden ja viitteiden jakaminen onnistui varsin hyvin myös yammerissa, joka on ollut hyvä alusta ryhmäkeskusteluille ja tutkimuksen organisoinnille.

Tutkimuksen ensimmäinen luonnos tulee blogiin pikimmiten!

Terve!

Tässä on uunituore TVT-jatkokurssia suorittavan ryhmä 01 tutkimusblogi, joka tästä eteenpäin pitää yleisöä ajan tasalla ryhmän tutkimusprosessin etenemisestä. Tutkimus käyttää aineistonaan vuoden 2010  opiskelijatutkimuksen tuottamaa aineistoa, jota on kerätty laajemmin 26 eri maasta. Valtiotieteilijöistä koostuva ryhmä 01 pyrkii tarkastelemaan opiskelijoiden elämää yllättävästi yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Tässä linkki aineiston tarkempaan tarkasteluun:

https://services.fsd.uta.fi/catalogue/FSD2681?study_language=fi