Viikko on mennyt taas vauhdilla. Viime viikolla tapasimme ryhmän kanssa ja jouduimme kirjoittamaan pikaisesti ensimmäisen luonnoksen lopputyöstä. Luonnos oli vielä todella keskeneräinen, mutta saimme pohjan lopputyölle kuitenkin tehtyä. Pieni lipsahduskin kävi työn palauttamisen yhteydessä, sillä havaitsimme vasta jälkikäteen että palautimme moodleen vahingossa väärän version lopputyöstä, josta puuttui johdanto, aineisto sekä kirjallisuusteksti. Virheitä sattuu, ja näistä opitaan. Onneksi olemme kuitenkin saaneet moodleen paljon kommentteja luonnoksesta, niistä kiitos kommentoijille. Lisäksi olemme itse yksilötyönä kommentoineet muiden töitä, joka on ollut opettavaista. On mielenkiintoista nähdä muiden luonnoksia lopputyöstä, ja ottaa näistä oppia. Sen lisäksi on hyvää harjoitusta antaa sekä vastaanottaa palautetta.

Kirjallisuusosiomme on vielä sen verran kesken, että päätimme jakaa valitun kirjallisuuden lukemisen ryhmämme jäsenten kesken. Kirjallisuus on jo viety valmiiksi zoteroon. Jokaiselle meistä tuli pari tieteellistä artikkelia, jotka liittyvät aiheeseemme. Artikkelit käsittelevät muun muassa maahanmuuttoa, suomalaisten asenteita ulkomaalaisia kohtaan, maahanmuuttajanuorten kokemaa syrjintää, suomalaisten viranomaisten asenteita maahanmuuttajia kohtaan sekä rasismin toimintaa ja sen seurauksia. Kirjoitamme näistä artikkeleista tiivistelmät, joita analysoimme yhdessä ensi viikolla. Siten pääsemme paremmin käsiksi tutkimuskysymykseen ja kokonaisvaltaiseen aiheen hahmottamiseen. Atlas.ti saattaa jäädä nyt opettelematta, ajanpuutteen vuoksi. Tämä selviää tarkemmin ensi viikolla.

Olemme pohtineet myös työn määrää suhteessa kurssin opintopisteisiin. Kurssi sisältää paljon hyviä ohjelmia, jotka helpottavat jatkossa opiskelua sekä töiden tekemistä, mutta aika ei tunnu riittävän kaiken oppimiseen. Pyrimme kuitenkin opettamaan toinen toisillemme, jotta saamme kurssista mahdollisimman paljon irti.

Tähän mennessä olemme jo oppineet SPSS:n käyttöä, Zoteroa, WordPress blogialustaa, FSD tietoarkistoa, wordin kommentointi mahdollisuutta, sisällysluettelon tekemistä, akateemisten artikkelien lukemista, tiivistämistä, ryhmätyötätaitoja ja paljon muuta. Kuten aikaisemmin mainitsin, opettelemme vielä Atlas.ti käyttöä, mikäli ehdimme. Siitä olisi varmasti hyötyä aineiston koodaamiseen ja analysointiin.

Ensi viikolla, eli kurssin viimeisellä viikolla, pääsemme pohtimaan ja analysoimaan aihetta syvemmin. Siitä lisää ensi kerralla.

Saara

Ensimmäiset viikot tutkimusprosessikurssista ovat menneet vauhdilla. Ensimmäisellä ja toisella viikolla keskustelimme moodlessa esitellen itsemme, ja pohtien ryhmätyön mahdollista aihetta. Kurssilla on paljon uusia ohjelmia ryhmämme jokaiselle jäsenelle, joten emme vielä tienneet mitä odottaa. Tapasimme toisen ryhmän jäsenen kanssa ensimmäisen kerran toisella viikolla, jolloin päätimme aineiston sekä teimme työnjaon kurssille. Työnjaosta sovimme että Nadja keskittyy kirjallisuuteen, Annika ja Lilja SPSS:n ja minä Saara metaosioon. Myöhemmin mukaan tullut Erno auttaa ainakin kirjallisuusosiossa. Seuraavaksi siirsimme kommunikoinnin whatsapp-palveluun, sillä se oli kaikille helpoin kommunikointiväline.

Aineistoksi valitsimme (FSD3062) Suomalaisten maahanmuuttoasenteet: Suomen Kuvalehden kysely 2015. Tutkimuskysymyksemme on vielä pohdinnassa tässä vaiheessa kurssia.

Seuraavalla viikolla tapasimme osan ryhmäläisten kanssa ja teimme SPSS-osuutta. Pääsimme hyvin vauhtiin ja ryhmäläiset osasivat opettaa SPSS:ää minullekin. SPSS-osuus sujui suhteellisen helposti ja kirjasimme samalla ylös kaiken mitä teimme ja opimme, epäonnistumisia unohtamatta. Veimme datan SPSS:ään ja valitsimme muuttujiksi iän, sukupuolen ja asenteet maahanmuuttopolitiikasta. Otimme muuttujista yksiulotteiset kuvailut sekä tilastolliset kuvaajat. Teimme graafisesti frekvenssipylväsdiagrammeja sekä histogrammin. Huomasimme että vastaajissa on paljon iäkkäitä henkilöitä, joten teimme vielä uudelleenluokittelun ikä-muuttujasta, jotta saimme mielekkäämmin analysoitua asenteita iän mukaan. Iän vaikutusta maahanmuuttopolitiikkaan lähestyimme ristiintaulukoinnilla, koska sen avulla voidaan tutkia muuttujien välisiä riippuvuuksia. Tutkailimme ristiintaulukointia output-näkymässä, ja teimme analyysia tuloksista. Esitämme näitä kattavammin lopputyössämme. Lisäksi ristiintaulukoinnin tilastollisen merkitsevyyden testaamiseen käytimme x2-testiä. Seuraavaksi tarkastelimme, miten sukupuoli vaikuttaa asenteisiin maahanmuuttopolitiikkaa kohtaan. Ja lopuksi teimme vielä regressioanalyysin, koska halusimme tarkastella kolmen muuttujan välistä riippuvuutta.

Päätimme samalla luoda google docsin, jonne veimme kaikki asiakirjat koko ryhmän nähtäväksi ja muokattavaksi. Suunnittelimme myös kurssin aikataulua.

Samaan aikaan ryhmämme jäsen Nadja on perehtynyt kirjallisuuteen ja opetellut Zoteroa. Hän on suorastaan innostunut Zoteron hyödyllisyydestä ja luvannut opettaa sitä meille muillekin. Kirjallisuutta on etsitty Google scholarista, Ebscosta sekä Nellistä. Kirjallisuusosiossa jatkamme seuraavaksi analysointiin ja keskitymme tuloksiin, sekä opettelemme Atlas.ti:tä.

Minä, metaosion vetäjänä, pidän huolen siitä, että kaikki ovat kurssin suhteen kartalla, aikataulut pitävät ja kommunikoimme keskenämme. OneNotea en ole vielä ehtinyt kokeilemaan, mutta ajattelin ottaa sen seuraavaksi työn alle. Blogin perustaminen on ollut suhteellisen helppoa.

Sovimme että hoidamme yhdessä kurssityön loppuun, mutta jokaisella on ollut oma vastuualueensa, jota voimme opettaa toisillemme. Järjestämme myös ryhmätapaamisia, sillä ne vievät työtä parhaiten eteenpäin ja samalla voimme oppia toisiltamme. Olemme löytäneet yhteisen linjan kurssin suorittamiseen ja kommunikointi on helppoa.

Huomenna meillä onkin taas vuorossa ryhmätapaaminen, jossa kirjoitamme ensimmäisen luonnoksen lopputyöstä.

Tervetuloa ryhmän 26 matkaan!

Saara