Viimeisimmän Helsingin yliopiston ympäristöraportin mukaan yliopiston Helsingissä sijaitsevissa kiinteistöissä syntyi vuonna 2011 yhteensä 1 800 tonnia yhdyskuntajätettä. Luvussa on laskettu mukaan niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden tuottamat jätteet.

Jätemäärien kokoluokka hahmottuu huonosti yliopistolaisille, koska harva pääsee elämässään näkemään 1 800 000 kilogramman jätevuorta. Yliopiston jätehuolto toimii hyvin ja jokaisen päivän päätteeksi roskapussit vaihtuvat uusiin. Jätemäärät jäävät useimmille yliopistolaisille abstrakteiksi lukujonoiksi, eikä asiaa tule sen koommin tentti- tai työkiireiden keskellä mietittyä. Samalla jätemäärien luoma rasite ympäristölle ja henkilökohtainen jätteen synnyn ehkäisy saattaa jäädä vähälle huomioille.

Sen sijaan jokainen ympäristötietoinen yliopistolainen, joka on sattunut kurkistamaan yliopiston roskakoreihin tietää, että kierrätyskäyttäytymisessä on parantamisen varaa Helsingin yliopistolla. Biojäteastioista löytyy jatkuvasti sinne kuulumatonta tavaraa ja useat uusiokäyttöön soveltuvat materiaalit päätyvät sekajätteeseen.

Jätemäärien vähentäminen ja kierrätyskäyttäytymisen edistäminen yliopistolla ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta teemat eivät suoranaisesti tihku mediaseksikkyyttä. Kierrätyksestä puhutaan jatkuvasti mediassa ja kahvipöydissä, mutta vanhoja kuluneita mantroja toistamalla on mahdotonta muuttaa syvälle pinttyneitä käytösmalleja.

Helsingin yliopistolla vanhat aiheet saavat uutta väriä viikolla 42. Ympäristöviikon avajaisten yhteydessä lanseerataan Tila- ja kiinteistökeskuksen jätenäyttely, joka tuo kierrätyskäyttäytymisen virhekohdat ja abstraktit jätevirrat konkreettisina yliopistolaisten silmien eteen.

Jätenäyttelyn roska-astiat testikierroksella Tila- ja kiinteistökeskuksen toimistolla (Kuva: Antti Seppälä)

Roskat esille

Jätenäyttelyn idea on sinänsä hyvin yksinkertainen, mutta tuore näkökulma vanhoihin aiheisiin. Näyttelyn pääteos ovat roska-astiat, joiden sivut ovat aukinaiset. Läpinäkyvien roskapussien ansioista katsojan ja jätteiden välillä ei ole näköesteitä: Päivän aikana syntyvät jätemäärät näkyvät sellaisinaan ja biojäteastiaan heitetyt muoviroskat erottuvat selkeästi väärässä astiassa.

Tila- ja kiinteistökeskuksella näyttelyn uskotaan muistuttavan ihmisiä kierrätyksestä ja jätteen synnyn ehkäisystä, mutta herättävän myös uusia ajatuksia ja kysymyksiä jäteasioista yliopistolla. ”Näyttely on tuki meidän sanomisille. Ihmisten pitää nähdä ja kokea”, kommentoi Tila- ja kiinteistökeskuksen ympäristöasiantuntija Virpi Kuitto.

Vanhoista teemoista muistuttamisen lisäksi näyttely toimii tiedotusväylänä tulevista uudistuksille yliopiston jätehuollossa. Energiajätteen keräys tulee pian loppumaan, sillä kaikki sekajäte matkaa pian Vantaan uuteen jätepolttolaitokseen.

Näyttelyn ei ole tarkoitus olla ainoastaan yksisuuntainen tiedonkulkuväylä, vaan Tila- ja kiinteistökeskuksella odotetaan myös palautetta yliopiston jätehuollosta. Kuitto toivoo näyttelyn toimivan kevyenä kommunikointiväylänä, jonka kautta tieto jätehuollon ongelmista tavoittaa Tila- ja kiinteistökeskuksen. ”Tämä on myös meille oppimisprojekti”, muistuttaa Kuitto.

Opiskelijoiden idea

Idea jätenäyttelystä syntyi alun perin Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa järjestetyssä Kestävyyttä käytäntöön –kurssilla viime keväänä. Tila- ja kiinteistökeskus antoi joukolle opiskelijoita pohdittavaksi miten yliopistolaiset saataisiin kierrättämään entistä paremmin ja vähentämään jätteen syntyä. Kurssin lopuksi opiskelijoiden tuli tarjota yksi käytännön toimenpide ongelman ratkaisuksi.

Jätenäyttelyn ohella ryhmäläiset pohtivat useita vaihtoehtoisia lähestymistapoja, jotka saivat kuitenkin lopulta väistyä. ”Alkuperäiset ideat olivat mitä tahansa sähköiskuja antavista roskiksista hypnotisointiin ja perussivistämiseen”, muistelee yksi ryhmäläisistä, Lauri Äystö.

Lopullinen idea jätenäyttelystä herätti heti Tila- ja kiinteistökeskuksen innostuksen ja kurssin jälkeen Äystö löysi itsensä keskuksen palkkalistoilta suunnittelemassa jätenäyttelyn käytännön toteutusta. Näyttely on vaatinut kevään mittaan paljon järjestelyä. Esimerkiksi jäteastiat on tilattu mittatilaustyönä Englannista, koska kotimaista valmistajaa ei löytynyt.

Astiat ovat jo olleet testikierroksella Tila- ja kiinteistökeskuksen tiloissa sekä yksittäisiä astioita on nähty jo muun muassa Porthanian aulassa. Pitkään jatkunut valmistelutyö kulminoituu kuitenkin ensi maanantaille (6.10), jolloin näyttely lanseerataan Ympäristöviikon avajaisten yhteydessä Porthanian aulassa.

Käytännön toteutus jännittää vielä hieman Tila- ja kiinteistökeskuksen Kuittoa, mutta suurimmaksi osaksi odotukset ovat positiivisia: ”Meillä on ollut ennen aulatapahtumia, mutta nyt meillä on rakenteita, joita voi näyttää ja joita ihmiset voivat tutkia. Aikaisemmissa tapahtumissa on ollut esimerkiksi vain esitteitä ja jonkinlainen ständi.”

Ympäristöviikolla näyttely on esillä alkuviikon Porthaniassa ja loppuviikoksi astiat siirtyvät Viikkiin. Teemaviikon jälkeen astioiden on tarkoitus jäädä yliopistolle ja niiden toivotaan vielä jatkossakin herättävän huomiota jäteasioita kohtaan. Äystön mukaan vastaavia astioita on käytetty maailmalla ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Astioiden läpinäkyvyys luo sosiaalista painetta, jonka seurauksena esimerkiksi biojäteastioihin päätyy vähemmän sinne kuulumatonta tavaraa.

Yksittäinen roska-astia oli nähtävissä Porthanian aulassa jo viikolla 41 (Kuva: Antti Seppälä)

Ps. Vantaan uudesta jätteenpolttolaitoksesta lisäinfoa tiistaina 7.10 Meilahdessa klo 10-12 ja Viikissä perjantaina 10.10 klo 9-10. Tarkemmat tiedot täältä.