Ympäristöviikon fiilikset

Koko syyskuun valmisteltu Ympäristöviikko on nyt takana! Viikko onnistui yli odotusten ja väki löysi hienosti tiensä tapahtumiin. Viikolla kuultiin puheenvuoroja mm. kansanedustaja Pekka Haavistolta, kirjailija Antti Nyléniltä, eläinfilosofi Elisa Aaltolalta, piispa Tapio Luomalta sekä monelta muulta oman alansa huipulta. Poikkitieteellisyys, sosiaalinen oikeudenmukaisuus sekä globaali vastuu olivat viikon pääteemoja. Tiimin tavoitteena oli tähdentää, että ympäristökysymykset koskettavat meitä jokaista alasta tai taustasta riippumatta. Positiivista palautetta olemme vastaanottaneet runsaasti, kiitokset tästä!

Tässä blogitekstissä vielä summataan viikkoa!

IMG_0329

Viikko alkoi Viikissä Eläineettisellä keskustelutilaisuudella, josta ilmestyi Elisa Aaltolan puheenvuoroa summaava juttukin! Viikin Think Company oli täynnä keskittynyttä porukkaa. Puhujat Elisa ja kirjailija Antti Nylén kiittelivät jälkikäteen vastaanottavaista ja hyvää tunnelmaa. Keskustelua höystivät vielä Emil Cateringin vegaaniherkut! Sitä vegaanista Ellen Svinhufvud -kakkua tulee vielä ikävä 😉 (kuvassa tosin vegaaninen voileipäkakku!).

    IMG_0315

Viikissä käytiin katsomassa myös Infokeskus Koronan katolle rakennettuja aurinkopaneeleita, joita olikin kaikki Infon kattopinnat aivan täynnä. Paneeleita oli valehtelematta satoja! Aimo Hämäläinen valotti myös sitä kaikkea muuta, mitä taustalla tapahtuu koko ajan energiansäästämiseksi: pyrkimys on esimerkiksi kohti keskitettyjä pakastustiloja ja kemikaalivarastoja.

 

 

 

Ympäristöviikon päätapahtuma oli Ilmastonmuutos haastaa maailmankatsomuksen -keskustelutilaisuus, jossa piispa Tapio Luoma, ilmastotutkija Laura Riuttanen sekä kansanedustaja Pekka Haavisto keskustelivat siitä, mitä haasteita ilmastonmuutos asettaa nykyiselle kulttuurillemme ja millaista eri alojen välistä yhteistyötä tarvitaan.

IMG_0511

Keskustelua IMG_0562summasi paikan päällä facebookiin hienosti Laura Mäntylä, kannattaa tsekata! Tapahtuma täytti koko Porthanian salin III kaikki 160 paikkaa! Tilaisuuden juonsivat Vihertiimin Mikko Kurenlahti sekä kirkon kansainvälisen työn asiantuntija Anssi Almgren.

IMG_0536

 

Viikko jatkui keskiviikkona Ekososiaalisen sivistyksen merkeissä, kun ekososiaalisen sivistyksen käsitteen mm. valtakunnallisiin opetussuunnitelmiin lanseerannut dosentti Arto Salonen tuli puhumaan opettajankoulutuslaitokselle. Dosentti Hannele Cantell avasi tapahtuman. Toisena puhujana oli ympäristökasvatuksen väitöskirjatutkija Essi Aarnio-IMG_0573Linnanvuori, joka kertoi siitä, miten yhteiskunnallisissa ja katsomusaineissa ympäristö- ja kestävän kehityksen teemoista puhutaan – vai puhutaanko? Ekososiaalisen sivistyksen idea on siinä, että se perustuu ekosysteemipohjalle, elämän edellytyksille. Sen jälkeen tulevat sosiaaliset arvot ja ihmisoikeudet ja talous on välineen arvossa. Ekososiaalisessa sivistyksessä tavoitellaan vastuullisuutta, kohtuullisuutta ja ihmistenvälisyyttä. Eli merkityksellistä elämää, joka turvaa elämän edellytykset, ihmisoikeudet ja arvokkaan elämän.

Torstaina vuorossa oli koko yliopistoyhteisön Suurkirppis, johon osallistui liki 80 myyjää ja satoja ostajia. Yhdeksi iltapäiväksi Päärakennuksen ja Porthanian aulat muuttuivat kirppispaikaksi, jossa tavarat vaihtoivat omistajaansa.

Samaan aikaan myös pohdittiin kestävää kehitystä Helsingin yliopiston opetuksessa Tule tekemään yliopistosta kestävämpi -työpajassa. Mukana olivat asiantuntijavieraat ympäristöneuvos Sauli Rouhinen, dos. Hannele Cantell, tutkijatohtori Sakari Tolppanen sekä ympäristöopetuksen yliopistonlehtori Janna Pietikäinen. Työpajan aikana pohdittiin sitä, mikä on HY:n rooli yhteiskunnan muutoksessa kohti kestävämpää tietä ja kuinka suuri merkitys on sillä, millaisilla taidoilla, tiedoilla, arvoilla ja asenteilla varustettuja ihmisiä yliopisto maailmaan pukkaa. Pitäisikö kestävä kehitys sisällyttää eri tasoilla kaikkeen Helsingin yliopiston opetukseen?

Viikko huipentui yhteistyökumppaniemme lahjoittamien palkintojen arvontaan! Arvonnassa oli lauantaibrunssilahjakortteja sekä lounaslahjakortti Armas Keittiö & Viinitupaan, Kluuviin. Lisäksi arvottiin Roastery Kluuvikadun kahvipaahtimon kahvia, kasvisravintola Silvopleen lahjakortti, vapaalippuja Helsingin Kirjamessuille sekä kaksi lippua Aleksanterin teatteriin vapaavalintaiseen näytökseen! Kiitämme kaikkia yhteistyökumppaneita mahtavista palkinnoista sekä onnittelemme voittajia!

Sponsorit

Viikon päätöksenä voidaan ehkä pitää keräystä vastaanottokeskuksiin: kaikilla yliopistomme neljällä kampuksella kerättiin miesten ja naisten vaatteita sekä laukkuja. Keräykseen lahjoitettiin valtavasti tavaraa ja jo viikon aikana kuulimme, että tavaroille on todellista tarvetta keskuksissa. Tavara siis todella päätyy niille, ketkä sitä tarvitsevat tultuaan Suomeen esim. pelkät yhdet vaatteet päällään.

Kiitos kaikille viikon toteuttajille, osallistujille ja sponsoreille! Mahtava viikko saatiin aikaiseksi!

Vuoden 2015 Vihertiimi esittäytyy

Vuoden 2015 Vihertiimi on aloittanut toimintansa jo elokuussa, mutta nyt lienee viimeistään sopiva hetki esittäytyä!

Tiimiin kuuluu tänä vuonna kolmihenkinen ja poikkitieteellinen poppoo kolmelta kampukselta: Leena Viikistä, Ympäristötieteiden laitokselta, Mikko Teologisesta tiedekunnasta keskustakampukselta ja Riikka Mantsalta, Kumpulasta.

Tiimi aloitti toimintansa tiiviisti orientoivan viikon merkeissä: kuljimme eri tiedekuntien fuksi-infoissa vetämässä infopläjäyksen yliopiston ympäristötoiminnasta ja samalla mainostimme lokakuussa tulevaa Ympäristöviikkoa (jonka ohjelma tulee tänne!). Lisäksi keräsimme tori-tapahtumissa parhaita ideoita siihen, miten kestävä kehitys näkyisi tai toteutuisi unelmien yliopistossa. Ideoita tulikin paljon ja tiimin tarkoituksena on lähteä viemään niitä eteenpäin. Joitakin ideoita päästään toteuttamaan jo Ympäristöviikolla.

Ideat koottiin kuvaksi, joten kurkkaa täältä millainen on opiskelijoiden
Unelmien yliopisto – miten kestävä kehitys voisi näkyä Helsingin yliopistossa

Tällä hetkellä tiimi kuhisee Ympäristöviikon valmistelun kanssa. Kolme vaivaista viikkoa ja sen jälkeen kaiken tulisi olla valmista. Ohjelma ei ole vielä aivan valmis, mutta paljastettakoon jo nyt, että mukaan on tulossa niin kansanedustajaa kuin piispaakin keskustelemaan arvoista, maailmankatsomuksesta ja ilmastonmuutoksesta. Lisäksi keräämme yliopistolaisten käyttökelpoista, ylimääräistä tavaraa vastaanottokeskuksiin pakolaisten auttamiseksi. Pääset myös katsomaan HY:n ensimmäisiä aurinkopaneeleita Viikissä. Hyyn Ympäristövaliokunta on viikossa mukana parinkin tapahtuman verran!

Vihertiimi pitää myös tätä blogia ja kutsuu mukaan vierailevia kirjoittajia antamaan kiinnostavia näkökulmia ympäristö- ja kestävyysteemoihin.

Me toivomme, että voimme toimia siltana Helsingin yliopistolla niin eri tieteenalojen kuin opiskelijoiden ja henkilökunnankin välillä. Ympäristöasiat eivät ole mikään pienen piirin juttu, vaan linkittyvät kaikkeen toimintaan ja kaikkiin tieteenaloihin.

Vihertiimin kuulumiset: Talvi kutsuu tiimiläisiä

Vihertiimin aloittaessa työnsä elokuun alussa puiden lehdet liehuivat vielä vihreinä, mutta nyt ne hehkuvatkin jo syksyn väreissään. Parasta aikaa nuo lehdet riemuitsevat syystuulen kanssa kunnes vähitellen leijailevat peittelemään maan mattonsa alle. Samalla aamuaurinko herää yhä myöhemmin sekä painuu mailleen entistä aikaisemmin.

Syksyn edetessä yhä pidemmälle myös Vihertiimiläiset vetäytyvät hiljalleen talvilepoonsa. Tämän syksyn aikana tiimin jäsenet keräsivät varastoihinsa paljon uusia kokemuksia, tietoja ja taitoja. He tutustuivat uusiin ihmisiin, ratkoivat eteen tupsahtaneita ongelmia, nauroivat kommelluksilleen ja iloitsivat onnistumisista. Viimeisessä kokouksessaan tiimiläiset havahtuivat siihen, kuinka tyhjältä heidän olonsa oikeastaan tuntuukaan. Nyt nimittäin viimeinenkin etappi, yliopiston Ympäristöviikko on takana. Ympäristöviikon aikana tiimiläisillä riitti vilskettä ja vipinää, kun he riensivät tapahtumasta toiseen pitäen huolta, että kaikki pyöri suunnitellun mukaisesti. Viikon aikana ehti tapahtua paljon, sillä ohjelmassa oli muun muassa työpajoja, keskustelu- ja infotilaisuuksia sekä ympäristötori ohjelmanumeroineen.

Itse Ympäristöviikko ja tietenkin sen valmistelu oli kiireistä aikaa. Myös elo-syyskuun vaihteessa ollut uusien opiskelijoiden orientoiva viikko piti Antin, Annin ja Merin tiukasti liikenteessä. Nyt on kuitenkin tullut aika valmistautua tulevaan talveen. Tiimi ahertelee siis vielä viimeisten töiden, kuten loppuraportin kirjoituksen, Opiskelijan ympäristöoppaan päivittämisen sekä syksyn aikana kertyneen materiaalin kokoamisen parissa. Edessä on myös vielä piipahdus lokakuun lopussa järjestettävään Koe kampus! –tapahtumaan.

Ennen talvilepoaan Vihertiimi haluaa lähettää terveisiä kaikille yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle! Kiitokset etenkin fukseille, jotka höristivät korviaan orientoivalla viikolla Vihertiimin tietoiskuissa sekä kaikille Ympäristöviikon tapahtumiin osallistuneille ja hengessä mukana olleille. Kiitokset myös Kevennä tonni –haasteeseen osallistuneille (vinkkinä vielä, että kyseinen haaste on voimassa lokakuun loppuun saakka, joten vielä on aikaa ottaa haaste vastaan ja osallistua samalla Jopon arvontaan).

Hei hei sitten!

Syksyn 2014 Vihertiimiläiset. Kuva: Linda Tammisto.

Syksyn 2014 Vihertiimiläiset. Kuva: Linda Tammisto.

Vihertiimin kuulumiset: Ikkunaviljely-terveisiä!

Viime viikolla Vihertiimi oli vauhdissa apujoukkoineen. Porat vinkuivat ja spray-pullot suhisivat kun nikkarointijoukko valmisti ikkunaviljelmää.

Ikkunaviljelmää voi tulla katsomaan Porthanian aulaan (Yliopistonkatu 3) yliopiston Ympäristöviikolla ajalla 6.-9.10. Jos haluat tehdä myös itsellesi ikkunaviljelmän, lue Viheriimin ohjeet ja ryhdy tuumasta toimeen!

Tule myös katsomaan Ikkunaviljelyn pop up -esityksiä Porthanian aulaan ma 6.10. sekä to 9.10. klo 11.30-12.30.

Näkökulma: Läpinäkyvyyttä jätehuoltoon

Viimeisimmän Helsingin yliopiston ympäristöraportin mukaan yliopiston Helsingissä sijaitsevissa kiinteistöissä syntyi vuonna 2011 yhteensä 1 800 tonnia yhdyskuntajätettä. Luvussa on laskettu mukaan niin henkilökunnan kuin opiskelijoiden tuottamat jätteet.

Jätemäärien kokoluokka hahmottuu huonosti yliopistolaisille, koska harva pääsee elämässään näkemään 1 800 000 kilogramman jätevuorta. Yliopiston jätehuolto toimii hyvin ja jokaisen päivän päätteeksi roskapussit vaihtuvat uusiin. Jätemäärät jäävät useimmille yliopistolaisille abstrakteiksi lukujonoiksi, eikä asiaa tule sen koommin tentti- tai työkiireiden keskellä mietittyä. Samalla jätemäärien luoma rasite ympäristölle ja henkilökohtainen jätteen synnyn ehkäisy saattaa jäädä vähälle huomioille.

Sen sijaan jokainen ympäristötietoinen yliopistolainen, joka on sattunut kurkistamaan yliopiston roskakoreihin tietää, että kierrätyskäyttäytymisessä on parantamisen varaa Helsingin yliopistolla. Biojäteastioista löytyy jatkuvasti sinne kuulumatonta tavaraa ja useat uusiokäyttöön soveltuvat materiaalit päätyvät sekajätteeseen.

Jätemäärien vähentäminen ja kierrätyskäyttäytymisen edistäminen yliopistolla ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta teemat eivät suoranaisesti tihku mediaseksikkyyttä. Kierrätyksestä puhutaan jatkuvasti mediassa ja kahvipöydissä, mutta vanhoja kuluneita mantroja toistamalla on mahdotonta muuttaa syvälle pinttyneitä käytösmalleja.

Helsingin yliopistolla vanhat aiheet saavat uutta väriä viikolla 42. Ympäristöviikon avajaisten yhteydessä lanseerataan Tila- ja kiinteistökeskuksen jätenäyttely, joka tuo kierrätyskäyttäytymisen virhekohdat ja abstraktit jätevirrat konkreettisina yliopistolaisten silmien eteen.

IMGP2578

Jätenäyttelyn roska-astiat testikierroksella Tila- ja kiinteistökeskuksen toimistolla (Kuva: Antti Seppälä)

Roskat esille

Jätenäyttelyn idea on sinänsä hyvin yksinkertainen, mutta tuore näkökulma vanhoihin aiheisiin. Näyttelyn pääteos ovat roska-astiat, joiden sivut ovat aukinaiset. Läpinäkyvien roskapussien ansioista katsojan ja jätteiden välillä ei ole näköesteitä: Päivän aikana syntyvät jätemäärät näkyvät sellaisinaan ja biojäteastiaan heitetyt muoviroskat erottuvat selkeästi väärässä astiassa.

Tila- ja kiinteistökeskuksella näyttelyn uskotaan muistuttavan ihmisiä kierrätyksestä ja jätteen synnyn ehkäisystä, mutta herättävän myös uusia ajatuksia ja kysymyksiä jäteasioista yliopistolla. ”Näyttely on tuki meidän sanomisille. Ihmisten pitää nähdä ja kokea”, kommentoi Tila- ja kiinteistökeskuksen ympäristöasiantuntija Virpi Kuitto.

Vanhoista teemoista muistuttamisen lisäksi näyttely toimii tiedotusväylänä tulevista uudistuksille yliopiston jätehuollossa. Energiajätteen keräys tulee pian loppumaan, sillä kaikki sekajäte matkaa pian Vantaan uuteen jätepolttolaitokseen.

Näyttelyn ei ole tarkoitus olla ainoastaan yksisuuntainen tiedonkulkuväylä, vaan Tila- ja kiinteistökeskuksella odotetaan myös palautetta yliopiston jätehuollosta. Kuitto toivoo näyttelyn toimivan kevyenä kommunikointiväylänä, jonka kautta tieto jätehuollon ongelmista tavoittaa Tila- ja kiinteistökeskuksen. ”Tämä on myös meille oppimisprojekti”, muistuttaa Kuitto.

Opiskelijoiden idea

Idea jätenäyttelystä syntyi alun perin Bio- ja ympäristötieteellisessä tiedekunnassa järjestetyssä Kestävyyttä käytäntöön –kurssilla viime keväänä. Tila- ja kiinteistökeskus antoi joukolle opiskelijoita pohdittavaksi miten yliopistolaiset saataisiin kierrättämään entistä paremmin ja vähentämään jätteen syntyä. Kurssin lopuksi opiskelijoiden tuli tarjota yksi käytännön toimenpide ongelman ratkaisuksi.

Jätenäyttelyn ohella ryhmäläiset pohtivat useita vaihtoehtoisia lähestymistapoja, jotka saivat kuitenkin lopulta väistyä. ”Alkuperäiset ideat olivat mitä tahansa sähköiskuja antavista roskiksista hypnotisointiin ja perussivistämiseen”, muistelee yksi ryhmäläisistä, Lauri Äystö.

Lopullinen idea jätenäyttelystä herätti heti Tila- ja kiinteistökeskuksen innostuksen ja kurssin jälkeen Äystö löysi itsensä keskuksen palkkalistoilta suunnittelemassa jätenäyttelyn käytännön toteutusta. Näyttely on vaatinut kevään mittaan paljon järjestelyä. Esimerkiksi jäteastiat on tilattu mittatilaustyönä Englannista, koska kotimaista valmistajaa ei löytynyt.

Astiat ovat jo olleet testikierroksella Tila- ja kiinteistökeskuksen tiloissa sekä yksittäisiä astioita on nähty jo muun muassa Porthanian aulassa. Pitkään jatkunut valmistelutyö kulminoituu kuitenkin ensi maanantaille (6.10), jolloin näyttely lanseerataan Ympäristöviikon avajaisten yhteydessä Porthanian aulassa.

Käytännön toteutus jännittää vielä hieman Tila- ja kiinteistökeskuksen Kuittoa, mutta suurimmaksi osaksi odotukset ovat positiivisia: ”Meillä on ollut ennen aulatapahtumia, mutta nyt meillä on rakenteita, joita voi näyttää ja joita ihmiset voivat tutkia. Aikaisemmissa tapahtumissa on ollut esimerkiksi vain esitteitä ja jonkinlainen ständi.”

Ympäristöviikolla näyttely on esillä alkuviikon Porthaniassa ja loppuviikoksi astiat siirtyvät Viikkiin. Teemaviikon jälkeen astioiden on tarkoitus jäädä yliopistolle ja niiden toivotaan vielä jatkossakin herättävän huomiota jäteasioita kohtaan. Äystön mukaan vastaavia astioita on käytetty maailmalla ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Astioiden läpinäkyvyys luo sosiaalista painetta, jonka seurauksena esimerkiksi biojäteastioihin päätyy vähemmän sinne kuulumatonta tavaraa.

IMGP2582

Yksittäinen roska-astia oli nähtävissä Porthanian aulassa jo viikolla 41 (Kuva: Antti Seppälä)

Ps. Vantaan uudesta jätteenpolttolaitoksesta lisäinfoa tiistaina 7.10 Meilahdessa klo 10-12 ja Viikissä perjantaina 10.10 klo 9-10. Tarkemmat tiedot täältä.

Vihertiimin kuulumiset: Nyt mennään eikä meinata!

Vihertiimin meno sen kuin vain kiihtyy, sillä loppusuora häämöttää jo melkoisen lähellä. Aikaa Ympäristöviikon alkuun on enää kymmenen päivää! Eilisessä kokouksessaan tiimiläiset havahtuivatkin siihen, kuinka aika on kiitänyt sitten elokuun alun, jolloin tiimi kokoontui ensimmäisen kerran. Tuolloin Ympäristöviikko oli vielä utuinen hahmotelma tiimiläisten mielissä, mutta nyt tilanne on täysin toinen. Tuosta hahmotelmasta on muotoutunut rikas tapahtumaohjelma, joka toteutuu ihan pian.

Työtä Ympäristöviikon eteen on siis huiskittu reippain ottein, kuten aikaisemmista kuulumisista on käynyt ilmi. Tässä huiskeessa tiimiläiset ovat samalla oppineet paljon lisää tapahtumajärjestämisen ja tiimityöskentelyn saloista. Ilman reipasta ja kannustavaa jengiä ei tämä rupeama varmastikaan olisi muotoutunut kaltaisekseen –  idearikkaaksi, toimeliaaksi ja iloiseksi kokonaisuudeksi.

Onneksi vielä on hieman aikaa loppuviimeistelyille ja –hiomisille. Käykää te lukijat katsomassa Ympäristöviikon ohjelma täältä ja tulkaa mukaan viettämään mielenkiintoista Ympäristöviikkoa kanssamme!

10655243_743824988988690_1531322274804206822_o

Ympäristöviikon juliste (kuva: Antti Seppälä).

 

Näkökulma: Opiskelijat ilmastotalkoissa

Ilmastonmuutos on yksi suurimmista planeettamme tulevaisuutta varjostavista ympäristöongelmista. Se on myös äärimmäisen kompleksinen ongelma, johon ei ole yhden taikatempun ratkaisua. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja vakaannuttaminen vaatii elämäntapamme kokonaisvaltaista remonttia niin yhteiskunnan ylätasolla kuin yksilöiden arjessa.

Näin suurten kysymysten äärellä on jossain määrin luonnollista, että ahdistus nostaa päätään pienen ihmisen mielessä. Muutos on hidasta ja toisinaan tuntuu, että yksittäinen ihminen on ainoastaan mutteri yhteiskunnan rattaissa vailla oikeita vaikutusmahdollisuuksia. Pahimmillaan ahdistus voi kärjistyä välinpitämättömyydeksi koko ongelmaa kohtaan.

Helsingin yliopistolla apatialle tai epätoivolle ei kuitenkaan ole annettu sijaa. Jo toista vuotta peräkkäin Helsingin yliopisto ottaa osaa Ilmastoinfon Kevennä tonni –kampanjaan, jossa kannustetaan opiskelijoita ottamaan härkää sarvista ja pistämään omat elintapansa uusiksi.

Kampanjassa opiskelijat käyvät Kevennä tonni –nettisivuilla tekemässä erilaisia lupauksia, joilla he pienentävät omaa CO2-jalanjälkeään. Samalla yhteinen päästövähennyspotti kasvaa lupausten kumuloituessa. Yhteissumman nähdessään pinttyneimmässä pessimistissäkin herää toivon pilkahdus – pienillä arkipäiväisillä teoilla on merkitystä, kun kaikki teemme niitä yhdessä.

orientoiva_kt

Vihertiimi kiersi fuksi-infoja markkinoimassa Kevennä tonni -kampanjaa (Kuva: Meri Norola)

Unohtunut idea uuteen kukoistukseen

Kevennä tonni ei ole HSY:n alaisuudessa toimivan Ilmastoinfon ainoa kampanja. Useiden meneillään olevien kamppanjoiden tarkoitus on kuitenkin sama: Jalkauttaa pääkaupunkiseudun ilmastostrategia asukkaiden keskuuteen ja innostaa ihmisiä mukaan ilmastotalkoisiin ruohonjuuritasolla. Lisäksi yrityksille Ilmastoinfo on suunnannut palvelunaan Ekokompassi-ympäristöjärjestelmän, joka on työkalu pienten ja keskisuurten yritysten ympäristöasioiden hallinnan ja ekotehokkuuden parantamiseen.

Kevennä tonni -kampanja poikkeaa muusta Ilmastoinfon toiminnasta, koska se on suunniteltu varta vasten opiskelijoille. Lisäksi se on ensimmäinen kampanja, joka on suunniteltu yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Kevennä tonni -kampanjan juuret ulottuvat Ilmastoinfon perustamisvuoteen 2010. Tuolloin ilmastoinfo lanseerasi kaikille kaupunkilaisille suunnatun Tonni vetoa –kampanjan, jossa kaupunkilaiset haastoivat  toisiaan pienentämään CO2-jalanjälkeään.

Vuonna 2013 Tonni vetoa –kampanjan kaltaista projektia ei todennäköisesti olisi enää jatkettu, ellei Helsingin yliopisto olisi ottanut Ilmastoinfoon yhteyttä. Yliopisto oli juuri valmistelemassa Opiskelijan ympäristöopastaan, jonka tiimoilta Ilmastoinfoa konsultoitiin. Palaverien pohjalta syntyi idea – mitä jos vastaava kampanja lanseerattaisiin Helsingin yliopiston opiskelijoille?

Onnistunut ensimmäinen vuosi

Kevennä tonni –kampanjan perusidea pohjaa edeltäjäänsä, mutta muutoksia vanhaan malliin oli tehtävä. Tonni Vetoa –kampanja oli suunnattu kaikille kuntalaisille, eikä jokainen lupausvaihto välttämättä koskettanut juurikaan opiskelijoiden elämää.

Ilmastoinfon projektityöntekijän Elina Matteron mukaan muun muassa lupausten esimerkkiasunnon kokoa viilattiin reilusti alemmas. Joistakin lupauksista luovuttiin tyysti, sillä opiskelijoilla on harvemmin mahdollisuutta esimerkiksi vaihtaa nykyistä autoaan vähäpäästöisempään.

Muokkausten jälkeen Kevennä tonni –kampanja lanseerattiin Helsingin yliopiston opiskelijoille syksyllä 2013. Kampanjan debyyttivuosi sujui varsin hyvin: Tunnelma oli hyvä ja asetetut päästövähennystavoitteet, 500 000 kg hiilidioksidiekvivalentteja kasvihuonekaasupäästöjä, saavutettiin. Erityisesti apulaiskaupunginjohtava Pekka Saurin kampanjalle tekemä ruokaresepti keräsi kehuja.

Matteron mukaan yksi asia jäi silti hieman harmittamaan: ”Lukumäärällisesti osallistujia oli kuitenkin aika vähän. Kampanja ei levinnyt niin paljon kuin toivottiin. Ensimmäinen vuosi on kuitenkin aina haastava”.

sauri

Pekka Saurin ruokaresepti Kevennä tonni -kampanjalle

Kampanja kasvaa

Ensimmäisen vuoden positiivisten kokemusten perusteella kampanjaa päätettiin jatkaa myös tänä vuonna. Edellisvuodesta poiketen nyt mukana on Helsingin yliopiston lisäksi kuusi muuta korkeakoulua pääkaupunki seudulta mm. Aalto-yliopisto.

Matteron laskelmien mukaan kampanjalla on mahdollisuus tavoittaa tänä vuonna parhaimmillaan 86 000 opiskelijaa. ”Jo murto-osa siitä on todella monta ihmistä. Jos he miettivät ja tekevät näitä asioita, niin sillä on aika suuri vaikutus”, toteaa Mattero

Osanottajamäärän kasvun myötä myös kampanjan päästövähennystavoittetta on nostettu reilusti: 500 tonnin sijasta tänä vuonna tavoitellaan 10 000 tonnin CO2-päästövähennyksiä. Vastaava päästövähennys syntyisi, jos Suomen teiltä saataisiin 3000 bensiiniautoa pois vuodeksi.

Kyynisyys kanveesiin

Yksi elämäntapamuutoksia estävä tekijä on kyynisyys: miksi minä uhrautuisin, kun ei kukaan muu tee mitään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi? Varsinaisten päästövähennysten ohella Kevennä tonni –kampanja pyrkii muuttamaan myös asenneilmapiiriä. Nettisivuilla näkyvä päästövähennyksien yhteismittari näyttää konkreettisesti, että lukuisat ihmiset ovat valmiita muutokseen.

Päästövähennysmittarin tarkkailu on myös yksilölle voimaannuttava kokemus. Se näyttää konkreettisesti henkilökohtaisten valintojen merkityksen. ”Omilla valinnoilla saa yleensä aika helposti kaksi tai kolme tonnia päästövähennyksiä vuodessa. Kun ajattelee, että suomalaisten keskimääräinen jalanjälki on yhdeksän tonnia, niin on se aikamoinen vähennys”, Mattero muistuttaa.

Mattero itse uskoo vankasti yksilön valinnoilla olevan merkitystä ympäristöongelmien ratkaisuissa, vaikka tärkeää on myös vaikuttaa aktiivisesti yhteiskunnan rakenteisiin. Kantaansa Mattero ehti pohdiskella opiskellessaan Helsingin yliopiston ympäristötieteiden laitoksella ympäristönsuojelutiedettä sekä ympäristömuutos ja –politiikkaa, joista jälkimmäisestä hän valmistui maisteriksi viime toukokuussa.

Jo kaksi kuukautta ennen varsinaista valmistumistaan Mattero aloitti työnsä Ilmastoinfolla. Työpaikka irtosi Matteron omien sanojensa mukaan ” ahkeralla hakemisella ja hyvällä ajoituksella”. Työssään Mattero on viihtynyt hyvin: ” On hirveän virkistävää olla sellaisissa töissä, missä mitä hullumman idean keksit, niin sen parempi.”, nauraa Mattero.

Lisätietoa: Kevennä tonni -kampanja facebookissa, Kevennä tonni -nettisivut ja Ilmastoinfo

Vihertiimin kuulumiset: 18 päivää armonaikaa

Kello tikittää ja hikikarpalot valuvat pitkin ihoa toimistolamppujen loisteessa. Vihertiimillä on enää vajaa kolme viikkoa aikaa ympäristöviikon alkuun. Työhuoneella tietokoneiden näppäimistöt ovat nakuttaneet taukoamatta, kokoushuoneen penkkejä on kulutettu antaumuksella ja puhelimet ovat pirisseet ahkerasti, kun tiimiläiset ja yhteistyötahot ovat sumplineet viikon ohjelmaa askel askeleelta kohti lopullista muotoaan.

Töitä on vielä paljon tehtävänä, mutta valo paistaa kirkkaana tunnelin päässä. Jo nyt suurin osa viikon ohjelmasta on varmistunut ja luvassa on laaja kattaus erilaista toimintaa. Aihepiirit vaihtelevat energiantuotannosta vaatteiden korjaamiseen ja perinteisten infoiskujen lisäksi viikolla järjestetään paljon erilaista toiminnallista ohjelmaa. Lisäksi herkkusuille on tarjolla alennusta eräästä Hakaniemessä sijaitsevasta buffet-ravintolasta opiskelijakorttia vastaan.

Tulevina viikkoina kannattaa pitää korvat höröllä ja silmät valppaina, sillä ympäristöviikon ohjelma julkaistaan lähitulevaisuudessa koko komeudessaan. Muista myös varata kalenteristasi tilaa 6.-10.10, jotta pääset osallistumaan mahdollisimman moneen teemaviikon tapahtumaan!

Pientä ensimakua ympäristöviikon nettisivuista

Pientä ensimakua ympäristöviikon nettisivuista

Näkökulma: Suo, kuokka ja kampus

Viime vuoden keväällä Valtiotieteellisen tiedekunnan rakennuksen piha sai uuden ilmeen. Punainen tiiliseinä sai eteensä silauksen harmaata, kun innokkaat opiskelijat ja yliopiston henkilökunnan jäsenet asettelivat mullalla täytettyjä harmaita säkkejä puulavojen päälle. Pian harmauden peitti alleen säkeistä pursuava vihreys.  Useita vuosina mielissä muhinut idea muuttui vihdoin todellisuudeksi – Kampusviljely oli alkanut Helsingin yliopistolla.

Viljelysäkit Valtiotieteellisen rakennuksen pihalla (Kuva: Antti Seppälä)

Opiskelijat asialla

Laajemmassa merkityksessä kampusviljelystä voidaan puhua osana kaupunkiviljelyä. Kaupunkiviljelyllä tarkoitetaan ruoantuotannon urbaaneissa olosuhteissa. Vaikka kaupungeissa ruokaa on tuotettu aina, viime aikoina maailmalla kaupunkiviljely on noussut kaupunkikulttuuria ja -suunnittelua käsittelevän keskustelun keskiöön. Ilmiö ei ole jäänyt huomaamatta Helsingin yliopistolla. 

Käytännön tasolla kampusviljely on vielä hyvin tuoretta toimintaa Helsingin yliopistolla, mutta kokouslistoilla asia on pyörinyt jo pidempään. Asiasta oli puhuttu yliopistolla ja ylioppilaskunnassa useita vuosia. Kaupunkiviljely on myös nostettu esiin Helsingin kaupungin strategiassa 2013-2016.

Kokouslistoilta kampuksille viljelysäkit siirsi lopulta opiskelijoiden ehtymätön innostus asiaa kohtaan. Vuonna 2013 Helsingin yliopiston ylioppilaskunta yhdessä Helsingin yliopiston kanssa päätti aloittaa pilottihankkeen. Kevään aikana viljelylaarit valtasivat Valtiotieteellisen tiedekunnan rakennuksen ja Topeliaan pihat.

Keskustakampukselle sijoitetut 30 viljelysäkkiä varattiin hetkessä. Innostus ei laantunut alkuhuuman jälkeen ja projekti sai osakseen paljon positiivista huomiota. Suosion seurauksena kampusviljelyä päätettiin keväällä 2014 laajentaa 20 säkillä keskustassa ja aloittaa viljely myös Viikin kampukselle.

Viikin viljelylaatikkoja (Kuva: Antti Seppälä)

Viikin viljelylaatikkoja
(Kuva: Antti Seppälä)

Laajennuksen yhteydessä toiminnasta innostui myös Kampusviljelytoimikunnan nykyinen puheenjohtaja Marianne Saviaho. Puheenjohtaja pestin ohella Saviaho opiskelee ympäristönsuojelutiedettä Ympäristötieteen laitoksella. Aikaisempaa kokemusta kaupunkiviljelystä hänellä oli ympäristöjärjestö Dodo ry:n kautta.

Jo ensimmäisessä kokouksessa Saviaho nimettiin toimikunnan puheenjohtajaksi: ”Sain sähköpostin, olisiko se nyt ollut Myy ry:n kautta, jossa kutsuttiin mukaan perustamaan toimikuntaa. Arvasin jo ennen kokousta, että minusta tulee puheenjohtaja, koska en saa pidettyä suutani kiinni”, naurahtaa Saviaho.

Vaikka Saviaho astui ensi töikseen suuriin saappaisiin projektissa, ei tuoretta puheenjohtajaa voi arvostella heikosta suorituksesta. Viikkiin sijoitutetut 35 viljelylaatikkoja varattiin muutamassa päivässä ja viljelijöitä ilmoittautui yhteensä 120. Myös keskustakampuksen 20 uutta säkkiä löysivät uudet omistajansa hetkessä.

Solidaarisuus kukkii

Kuten useat opiskelijatoiminnassa mukana olleet varmasti tietävät, vapaaehtoisuuteen perustuvat projektit yliopistolla eivät välttämättä ole kaikista helpoimpia. Etenkin kevään tenttisumassa innokkaita opiskelijoita voi olla vaikea haalia talkootöihin.

Kampusviljelyn kohdalla asiat ovat kuitenkin sujuneet ilman suurempia ongelmia. Saviaho hehkuttaakin kampusviljelijöiden työpanosta: ihmiset ovat olleet reippaita, osallistuneet talkoisiin ja jopa kesällä naapurilaarien kasveja on kasteltu ilman erillisiä pyyntöjä. Erityisesti Saviaho kiittelee yliopiston puolelta kiinteistöpalvelujohtajaa Pekka Seppälää, jonka apu on ollut korvaamatonta.

Myös yliopiston ulkopuolisia yhteistyökumppaneita on löytynyt paljon. Sponsoreilta kampusviljelijät ovat saaneet esimerkiksi siemeniä. Saviahon mukaan jo nyt saadut siemenet riittävät usealle seuraavalle vuodelle.

Kampusviljelyn yhteistyökumppaneita (Kuva: Antti Seppälä)

Kampusviljelyn yhteistyökumppaneita
(Kuva: Antti Seppälä)

Vaikka projekti on edennyt suunnitelmien mukaan, työtä se on silti teettänyt. Useat ihmiset ovat antaneet kampusviljelyä varten merkittävän työpanoksen. Viime kevät oli Saviaholle lievästi ilmaistuna kiireistä aikaa: ”Minulla oli samaan aikaan perusopiskelut, kandin tekeminen, töissä käyminen plus tämä. Poikaystäväni ei suunnilleen nähnyt minua kolmeen kuukauteen. Tulin joskus ja lähdin aamulla”, nyt asialle naurava Saviaho muistelee.

Katseet kohti Kumpulaa

Kampusviljely on hyvin lyhyessä ajassa juurtunut näkyväksi ja merkitykselliseksi osaksi Helsingin yliopiston toimintaa. Viljelijät eivät silti ole siirtymässä sapattivapaalle, vaan tulevaisuus on täynnä suunnitelmia. Yksi askel Saviahon mukaan on kampusviljelytoimikunnan työn vakiinnuttaminen yliopistolla. Nykyisin toiminta on pitkälti projektiluontoista.

Lisäksi mahdollisesta laajentumisesta on ollut spekulaatiota. Kumpulan innokkaat opiskelijat ovat ottaneet kampusviljelytoimikuntaan yhteyttä ja esittäneet kiinnostuksensa saada laatikoita myös omalle kampukselleen. Saviahon mukaan Kumpulaan mahtuisi noin 30 viljelylaatikkoa. Idea on tosin vielä luonnosvaiheessa: ”Eihän meillä ole mitään lupia, eikä mitään. Mennään juttelemaan yliopiston kanssa ja katsotaan mitä tapahtuu”, naurahtaa innokas Saviaho.

Kampusviljely näyttää kaikin puolin onnistuneelta projektilla. Yhteistyö yliopiston henkilökunnan ja opiskelijoiden välillä tuntuu sujuvan mutkatta ja kampusviljelijät hehkuvat välitöntä innostusta asiaansa kohtaan. Toivottavasti vastaavia hankkeita syntyy myös tulevaisuudessa Helsingin yliopistolla.

Lisätietoa kampusviljelystä: https://blogs.helsinki.fi/kampusviljely-campus-farming/blogi/

Vihertiimin kuulumiset: Ideointia, sumplimista ja oivalluksia

Huh ja jes! Vihertiimiläisten ensimmäinen isompi etappi on saavutettu, sillä uusien opiskelijoiden orientoiva viikko on nyt tosiaan takana. Entä mitä sitten seuraavaksi?

Vihertiimiläiset käärivät hihansa jälleen ylös, sillä tiimilästen seuraava etappi, Ympäristöviikko häämöttää jo lähellä. Yliopiston opiskelijoille ja henkilökunnalle suunnattu Ympäristöviikko sisältää useita tapahtumia eri kampuksilla lokakuun toisella viikolla 6.-10.10. Ympäristöviikon suunnittelu ponnahti käyntiin ideariihissä, joissa ajatukset ja ideat saivat lentää vapaasti. Riihien tuloksena syntyi suuri ideanippu, josta tiimiläiset poimivat parhaimmat palat Ympäristöviikon tapahtumarunkoon.

Valittuja ideoita työstetään parhaillaan vauhdikkaasti, esimerkiksi yhteistyötahojen kanssa sovitaan tarkemmasta ohjelmasta, tehdään tilavarauksia, sumplitaan aikatauluja sekä suunnitellaan ja toteutetaan viestintää. Ympäristöviikko onkin kokonaisuus, joka koostuu useasta tapahtumapalasesta.  Tulossa on mainio viikko, josta löytyy muun muassa energia-, kierrätys-, pyöräily- ja ruoka-aiheista ohjelmaa opiskelijoille ja henkilökunnalle.

Ja eikun hommiin!

kalenterikuva