Tällä kurssikerralla tutustuttiin ruututeema- ja rasterikarttojen tekoon ja käyttöön Mapinfossa. Aluksi tehtiin opettajan johdolla pääkaupunkiseudun asukasmääriä 0,5 km x 0,5 km ruuduissa kuvaava harjoituskartta. Sitten valmistettiin itsenäisesti o
ma ruututeemakartta samoilla menetelmillä. Valitsin oman teemakarttani aiheeksi yli 85-vuotiaiden määrät pääkaupunkiseudulla, yllä mainitun suuruisissa ruuduissa. Lisäsin kartalle näkyviin myös kunnanrajat, autotiet ja rautatiet. Halusin nähdä, keskittyvätkö vanhimmat ihmiset liikenneväylien ja erityisesti junaliikenneväylien varsille.
Valmiilta kartalta ilmenee, että suuri osa yli 85-vuotiaista pääkaupunkiseudun asukkaista asuu Helsingissä. Sen jälkeen merkittävimpiä vanhuskeskittymiä ovat Martinlaakson ja Lahden ratojen varret Vantaalla, Kauniainen ja eteläinen Espoo. Maaseudulla vanhuksia asuu vain vähän. Esimerkiksi Espoon ja Vantaan pohjoisosissa, joissa kyllä asuu ihmisiä, ei ole juuri lainkaan yli 85-vuotiaita. Kuten olin etukäteen odottanutkin, vanhukset keskittyvät pääasiassa rautateiden varsille. Syynä on yksinkertaisesti se, että useimmilla heistä ei ole omaa autoa, vaan he ovat joukkoliikenteen varassa. Poikkeuksia tästä pääsuuntauksesta ovat lähellä Helsingin keskustaa sijaitsevat Lauttasaari, Maunulan-Oulunkylän seutu ja Kaakkois-Espoo. Näillä alueilla on oletettavasti tyydyttävät linja-autoyhteydet. On kuitenkin muistettava se oleellinen seikka, että läheskään kaikki yli 85-vuotiaat eivät enää asu omassa kodissa itse valitsemallaan alueella, vaan heitä on keskitetty vanhainkoteihin eli palvelukeskuksiin. Yksi tällainen vanhainkoti muutoin nuorten ihmisten asuinalueella saattaa nostaa sen asemaa kartalla huomattavastikin.
Mielestäni kartta on varsin yksinkertaistettu ja siten helppolukuinen. Luettavuutta saattaisi kuitenkin parantaa se, että kartta olisi nykyistä pienimittakaavaisempi, jolloin alueita ja vanhusten jakautumista pystyisi tarkastelemaan yksityiskohtaisemmin. Toinen selkeyttä lisäävä seikka olisi paikannimien lisääminen ainakin suurimpien kaupunginosien kohdalle. Kuten Heinonen (2011) toteaa, nimistön lisääminen tiestön, eriväristen ruutujen ja kaiken muun informaation sekaan saattaisi toisaalta tehdä kartasta liian sekavan ja vaikealukuisen.
Teemakartoilla on yleensä suositeltavampaa esittää suhteellisia kuin absoluuttisia arvoja, koska lukumäärät ovat eri suuruisilla alueilla erilaiset ja siten keskenään vertailukelvottomat. Ruututeemakartta on kuitenkin poikkeus, koska siinä koko kartan ala on jaettu samansuuruisiin ruutuihin, ja merkityt arvot koskevat kukin yhtä tallaista ruutua. Ruutukartalla siis alueiden erisuuruus ei tuota ongelmaa. Hyvä puoli on myös se, että käytettäessä riittävän pieniä ruutuja, kuvattava ominaisuus (esim. yli 85-vuotiaat) näkyy oikeassa kohdassa, eikä yleistettynä koko laajalla alueella (esim. asukkaita meressä). Ruututeemakartta saattaa kuitenkin olla vaikealukuisempi kuin perinteinen koropleettikartta, koska siinä on yksittäisiä tilastoalueita huomattavasti paljon enemmän.
Lähteet:
Heinonen, Marjo (2011). Ruututeemakartta. Marjon TVT3-blogi. Helsingin yliopisto. 11.2.2011. <https://blogs.helsinki.fi/mcheinon/2011/02/10/ruututeemakartta/>