Viidennellä kurssikerralla saimme paiskia todella tiukalla tahdilla hommia. Onneksi uutta asiaa tuli loppujen lopuksi melko vähän, joten pääsimme keskittymään myös aikaisemmin opittujen asioiden kertaamiseen. Kurssikerran aiheena oli bufferointi ja analyysien tekeminen erilaisten buffereiden avulla.
Jatkoimme työskentelyä edellisellä kurssikerralla käytämämme aineiston parissa. Harjoittelimme buffereiden tekemistä teiden, koulun ja terveyskeskuksen ympärille Pornaisten kartalla. Harjoittelimme myös laskemaan asuinrakennuksien lukumääriä näiden buffereiden sisällä käyttämällä ”select by location” toimintoa. Mukavan yksinkertaista ja helppoa (ainakin vielä tässä vaiheessa)!
Iloiseksi yllätyksesi pääsimme normaalia aikaisemmin painimaan itsenäistehtävien pariin. Avasimme QGIS:iin tietokantoja Vantaan väestöstä/asutuksesta, alueen lentokentistä sekä juna-asemista. Piirsimme lentokenttien kiitoradat ja bufferoimme niiden ympärille vyöhykkeitä, jotka kuvastivat lentomeluja. Teimme samantyyppisiä harjoituksia myös juna-asemilla ja laskimme useita eri lukuarvoja buffereiden avulla. Saadut arvot näkyvät alla olevassa taulukossa (kuva 3).
Teimme vierustoverini kanssa tiivistä yhteistyötä ja hommat sujuivat oikein mukavasti. Löimme viisaat päämme yhteen ja vältyimme suuremmilta ongelmilta yllättävän pitkään. Aivotoiminta vaikutti molemmilla olevan tunnilla ihan huipussaan. Koimme jopa iloisia onnistumisen tunteita! Harvoin ilmeisesti GIS tunnilla näkee yläfemmoja tai riemunkiljahduksia.
Tehtävässä 2. päätimme toteuttaa viimeisen kohdan teemakarttana. Alla oleva kuva esittää ulkomaalaisten prosenttiosuutta Vantaan taajamien asukkaista. Tehtävässä pyydettiin tutkimaan taajamia, joilla ulkomaalaisten osuus on yli 10%, yli 20% sekä yli 30%. Tämän takia legendan lukuarvot eivät ole aivan luonnolliset, mutta niiden avulla saimme kuvattua tehtävässä pyydetyt arvot hyvin kartalle. Huomasimme attributtitaulukkoa tarkasteltaessamme, että osa sarakkeiden arvoista oli hieman kummallisia, joten kartan tulokset eivät välttämättä ole absoluuttinen totuus. Epäilen esimerkiksi, että osa kartan keskellä olevista tummanpunaisista pikkuruisista taajamista on virheellisiä. Mene ja tiedä!
Kolmas tehtävä osoittautuikin luultua isommaksi haasteeksi. Harmillisesti pääsin tehtävän pariin vasta kotona, joten jouduin ratkomaan ongelmia yksin sekä whatsapp -viestien välityksellä kavereiden kanssa. Vaihdoin tehtävää useasti, koska törmäsin aina seinään jossain vaiheessa. Loppujen lopuksi sain kuitenkin kouluihin liittyvän harjoituksen valmiiksi. Uima-allas- ja putkiremppa tehtävissä ongelmiksi osoittautui a_pks_pie.shp -tietokanta, mutta sitä ei onneksi koulutehtävässä tarvittu. Sain siis väännettyä tehtävästä taulukkomuotoisia tuloksia, vaikka visuaalinen kartta olisi kyllä ollut todella paljon kivempi tuotos.
Kurssi onkin tässä vaiheessa yltänyt jo yli puoleen väliin, joten nyt on hyvä aika tarkastella hieman omaa osaamistani. Kokonaisuutena kurssi ja sen herättämät tunteet ovat olleet aikamoista vuoristorataa, kuten Elias Hirvikoski totesikin viime viikon kurssikerran blogitekstissään. Samaistun myös hyvin Saana Järvisen toteamukseen ”Nämä ohjelmat ovat viisaampia kuin ihminen”. Toisaalta kyllähän joku viisas GIS-velho on myös nämä ohjelmat meille ei niin viisaille luonut ?
Tämän hetkisen kokemuksen perusteella QGIS:sä tärkeimpiä ominaisuuksia ovat erilaiset attribuuttitaulukkoa käsittelevät työkalut. Olemme harjoitelleet paljon taulukon tietojen käsittelyä, uuden tiedon tuottamista sekä eri tietojen yhdistämistä. Attribuuttitaulukon tietojen avulla olemme visualisoineet tarkasteltavaa muuttujaa kartalle eri muodoissa.
Erityisesti karttojen visualisointiin liittyvät työkalut vaikutavat aika selkeiltä. Vähitellen myös attribuuttitaulukkoon liittyvät toiminnot alkavat avautumaan. Lisäharjoitusta kaipaisin ehkä erilaisten tietokantojen yhdistämisessä ja yllättävien ongelmien ratkaisutaidoissa. Haasteita lähes aina tuottaa esimerkiksi valita mikä tietokannoista tulisi valita kohtaan ”input layer” ja mikä puolestaan kohtaan ”join layer”.
Tuoreimpana asiana opimme puskurivyöhykkeiden luomisen sekä käyttämisen ohjelmassa. Puskurivyöhykkeiden avulla voidaan tutkia esimerkiksi millaisia kohteita tietyn vaikutusalueen piirissä on. Tunnilla tarkastelimme mm. kuinka paljon asuinrakennuksia koulun vaikutuspiirissä on sekä kuinka paljona asukkaita asuu pahimman lentomelun alueella.
Puskurivyöhykkeitä voidaan käyttää useiden eri kohteiden tarkastelussa. Joku aika sitten törmäsin karttaan, joka havainnollisti Pohjois-Korean ydinaseen kantokykyä. Kyseessä on tietenkin huomattavasti laajamittaisempi puskurivyöhyke, kun mitä me tällä kurssikerralla harjoiteltiin.
Päällisin puolin hyvillä mielin jatkan tästä ensi viikkoon ja kuudennelle kurssikerralle!
Lähteet:
Hirvikoski, E. Neljäs. Blogikirjoitus kurssikerralta 4. Luettu 12.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/eliashir/
Järvinen, S. Toivoa (ja väsymystä) ilmassa. Blogikirjoitus kurssikerralta 4. Luettu 12.2.2020.
https://blogs.helsinki.fi/jarvsaan/