University of Helsinki
Tällä kertaa harjoiteltiin suurimmaksi osaksi toteuttamaan itsenäisesti tehtäviä, joka osoittautui ihan hyväksi tilannekatsaukseksi, että miten on oppinut erilaisten QGIS-työkalujen ja toimintojen käyttöä. Tämän viikon harjoitukset toivat itselleni paljon turhautumisia, mutta myös oivalluksia.
Bufferointi tutuksi
Ensinnäkin tällä kurssikerralla jatkettiin viime viikon Pornaisten alueen analysoinnista ja tällä kertaa uutukaisena työkaluna hyödynnettiin bufferointi-työkalua. Olinkin jo odottanut mukavia bufferointi analysointeja. Itselleni entuudestaan siis tuttu työkalu, jonka käyttöä harjoitellut aiemmin. Pornaisten alueella bufferoinnin kohteina olivat siis teiden, terveyskeskuksen sekä koulun ympäristössä sijaitsevat asuintalot ja niiden asukkaat. Nämä onnistuivat mielestäni hyvin itseltäni ja sain melko ongelmitta selvitettyä määrät. Alla olevassa taulukossa (taulukko 1) hieman näitä lukuja, mitä sain.
Taulukko 1. Pornaisten buffer-tehtävä
| Talot | Asukkaat | |
| Etäisyys koulusta 1 km | 249 | 1 098 |
| Etäisyys terveyskeskuksesta 500 m | 187 | 859 |
| Kaikki | 673 | 3 339 |
Tästä siirryttiin sitten aivan itsenäisesti tekemään tehtäviä. Ensimmäinen ajatus itselläni oli, että mitäköhän tästä tuleekaan, mutta toisaalta oma halu haastaa itseäni ja halu kokeilla, millä tasolla olen ohjelmiston käytössä, lievensivät hieman tätä kauhistuksen tunnetta.
Lentomelua ja asemia
Ensimmäisenä tehtävänä pohdittiin Malmin lentokentän sekä Helsinki-Vantaan lentokentän melua.
Ensimmäisenä Malmin lentokenttä, jossa mietittiin, kuinka monen ihmisen elämään Malmin kiitoratojen käytöstä aiheutuva melu vaikuttaa. Nämä ihmismäärät laskettiin ensin bufferoimalla kiitoratojen ympäriltä 2 km alue ja se jälkeen 1 km alue. Itse bufferin tekeminen oli jo hallussa edellisestä tehtävästä ja näiden buffereiden vaikutusalueelle jääneiden asukkaiden valinta onnistui tässä vaiheessa vielä hyvin.
Sitten siirryttiin tekemään samantyyppisiä analyysejä Helsinki-Vantaalle. Ensimmäisenä tarkasteltiin täälläkin 2 km etäisyyttä kiitoradoista ja tälle alueelle osuvien asukkaiden määrää, tämä myös onnistui vielä hyvin buffer-työkalun ja valinta työkalujen avulla. Mutta sitten päästiin ensimmäisen haasteen ääreen itselleni, sillä eteen tuli tehtävä, jossa 2 km bufferilla ja 65 dB melualueella asuvat pitivät saada valittua samanaikaisesti. Aloin miettimään kovasti, että millä nämä saadaan yhdistettyä nämä kyseiset tasot ja miten saan valittua nämä ihmiset. Aloin taas liian monimutkaisesti miettimään, mutta loppujen lopuksi käytin valintatyökaluista Free Hand-toimintoa, sillä valittavia ei onneksi ollut niin montaa. Poikkeuslentosuunnan bufferointi ja väestön valitseminen bufferin alueella onnistui taas helposti.
Kolmantena tähän liittyvästä tehtävästä oli asemien läheisyydessä asuvan väestön havainnointi. Tämä oli taas simppeliä bufferin muodostamista sekä sen alueella asuvan väestön valitsemista. Pieniä tuskastumisen hetkiä koitti kumminkin työikäisten valitsemisessa, mutta tämänkin tajusin, kun unohdin liian monimutkaisen ajattelun. Taulukko kaikista tuloksista löytyy alta (taulukko 2).
Taulukko 2. Lentokentät ja asemat
| Malmin lentokenttä | |
| Etäisyys 2 km | 58 800 henkilöä |
| Etäisyys 1 km | 9 102 henkilöä |
| Käyttöönoton jälkeen rakennettuja taloja 1 km etäisyydelle kentästä ja niiden asukkaat | 771 rakennusta ja 8 905 asukasta |
| Helsinki-Vantaan lentokenttä | |
| 2 km etäisyydellä asuvat | 11 727 henkilöä |
| 2 km etäisyydellä ja 65 dB meluasteella asuvat | 17 henkilöä, joka on 2 km etäisyydellä asuvista 0,14 % |
| Väh. 55 dB melualueella asuvat | 11 923 henkilöä |
| Poikkeuslentosuunnan 60 dB melualueella asuvat | 13 817 henkilöä |
| Asemat | |
| 500 m etäisyydellä Vantaan asemista asuvat | 111 765 henkilöä, joka on Vantaan asukkaista 21,7 % |
| Työikäisiä 500 m etäisyydellä asuvat | 74 989 henkilöä, joka kaikista asukkaista on 67,1 % |
Taajamat
Toisena itsenäisenä tehtävänä oli taajamiin liittyvä tehtävä edelleen Vantaan alueella. Tämä oli varsinainen ensimmäinen tehtävä, missä ohjeistuksen määrä oli erittäin vähäinen, ellei melkeinpä olematon, joten tässä päästiin todella kokeilemaa itsestään, kuinka on QGIS hallussa. Ja vastaushan tähän on niin ja näin, jotkin asiat ovat, mutta opittavaa vielä on rutkasti.
En muista kovinkaan hyvin enää toimenpiteitäni, sillä ajatukset keskittyivät hieman enemmän sormet ristissä toiveajatteluun, että toivottavasti saan ratkaistua pulman, että miten saan oikean tuloksen. Tämän muistaakseni tein yhdistelemällä tietokannat taajamista sekä asukkaista ja näin sain tietoon, kuinka monta asukasta asuu taajamissa. Samaisessa tehtävässä selvitettiin myös taajamissa asuvien lasten määrää ja niiden ulkopuolella asuvia lapsia sekä ulkomaalaisten osuuksia taajamissa. Saamiani tuloksia on taulukossa 3 esitettynä.
Taulukko 3. Vantaan taajamamien asukkaat
| Vantaan asukkaista asuu taajamissa | 496 555 asukasta, 96,2 % |
| Kouluikäisiä taajamissa | 50 762 lasta |
| Kouluikäisiä taajamien ulkopuolella | 2 051 lasta, 3,9 % kouluikäisistä |
| Ulkomaalaisten osuus yli 10 % | 57 alueella |
| Ulkomaalaisten osuus yli 20 % | 25 alueella |
| Ulkomaalaisten osuus yli 30 % | 14 alueella |
Pk-seudun uima-altaat ja saunat
Sitten siirryttiinkin vapaasti valittaviin itsenäistehtäviin. Ja minä valikoin uima-allas ja sauna tehtävän. Haluttujen kohteiden valinta onnistui melkoisen hyvin, sillä tätä juuri ennen taajama tehtävässä oli harjoiteltu ja pistetty mieleen. En muista näin jälkikäteen, että tässä suurempia vaikeuksia oli, mutta sitten visualisoinnin yhteydessä tuli suurempi pulma, sillä karttaan merkittiin pylväsdiagrammin lisäksi myös numeroarvo kuvaamaan uima-altaiden määrää, mutta luvut ei vaan halunnut ilmestyä kartalle ja tätä tuskailin pitkään. Numeroarvot näkyivät vain muutamilla alueilla ja vasta, kun olin asetukset laittanut aivan solmuun niin ne ilmestyivät kaikille alueille, mutta ne olivat aivan sikin sokin sekaisin. Noh sain tämän jotenkuten ratkaistua ja visuaalisesti ei niin kauniilla tavalla, mutta tuotos löytyy kuvana 1 alta. Ja tuloksia uima-altaista ja saunoista löytyy taulukosta 4.
Kuva 1. Pääkaupunkiseudun pienalueiden uima-altaalliset rakennukset.
Taulukko 4. Uima-altaalliset ja saunalliset rakennukset ja
| Uima-altaita | 855 rakennuksessa |
| Asukkaat uima-altaallisissa rakennuksissa yhteensä | 12 170 asukasta |
| Uima-altaalliset omakotitalot | 345 kpl |
| Uima-altaalliset rivitalot | 113 kpl |
| Uima-altaalliset kerrostalot | 181 kpl |
| Pienalue, jossa eniten uima-altaallisia rakennuksia | Lauttasaari |
| Asutuista rakennuksista saunallisia rakennuksia on | 21 922 kpl, 24 % asutuista rakennuksista |
Tehtävien jälkeistä loppupohdintaa
Koen osaavani QGIS käyttöä kohtuu hyvin, en ole mestari, mutta kykenen selviytymään tehtävistä läpi. QGIS on kumminkin vielä suhteellisen uusi ohjelmisto, jolloin siihen ei ole vielä saanut rutiinia käyttöön. Ohjelmistossa on hyvin paljon erilaisia työkaluja, joita ei olla vielä harjoiteltu, joten paljon on oppimista.
Kurssilla on nyt nousseet tärkeimpiä työkaluja esille, jotka ovat buffer-työkalu, valintatyökalut, tietokantojen liitokseen tarvittavat työkalut (Join attributes by location (summary) ja Join-toiminto taulukoille), digitointi sekä kartan visualisointiin liittyvät toiminnot (kartan viimeistelyyn sekä mm. kaavioiden lisääminen karttaan). Näistä työkaluista parhaiten osaan bufferoinnin, visualisoinnin sekä valintatyökalujen käytön (kunhan ensiksi ajattelen asioita yksinkertaisemmin ja tajuan käyttää näitä). Erityisesti lisäharjoitusta tarvitsisin Join attributes by location (summary)-työkaluun. Kyseisen työkalun toiminnot ovat itselleni hankalia, sillä niiden tarkoitus ei ole täysin selvä itselleni.
Tämä itsenäinen tekeminen kumminkin oli mukava katsaus omaan osaamiseen sekä oppia oivallusten ja oman pohdinnan kautta, että miten pitäisi ongelmaa lähteä ratkomaan. Oivallusten kautta sitä yleisesti oppii hyvin.
Työkalujen mahdollisuudet ovat itselleni vielä hieman pimennossa, sillä nyt on vasta opeteltu, että kuinka niitä käytetään ja itsekin vielä pähkäilee, mutta esim. bufferointi työkalua voi hyvin hyödyntää saatavuuden ja meluhaittojen ohella esim. pölyhaittojen analysointiin tai jonkin tehtaan ympäristövaikutusalueen analysointiin.
Tähän loppuun kiteyttämään omia ajatuksia vielä Milla Siggn (2022) pohdintaa: ” Uskon, että ohjelman kanssa taistelu luo muistijälkiä ja ehkä ensi kerralla onnistuu taas paremmin” sekä Jessika Isomeren (2022) pohdiskelua: ” Minulla on kyllä tunne, että osaan tehdä asiat kun keskityn ja toistan niitä useamman kerran. Monesti kuitenkin juuri sen oikean ja parhaimman QGIS:n toiminnon löytäminen tai muistaminen ei tule kuin apteekin hyllyltä. Tämä vaatinee siis vielä vaan lisää rutiinia ja keskittymistä.”
Näihin sitaatteihin ja tunnelmiin!
Lähteet:
Sigg, M. (2022). QGIS -analyysejä & bufferointia. Matkalla geoinformatiikan osaajaksi -blogi. Viitattu: 24.2.2022
Isomeri, J. (2022). Viikko 5 – Bufferointia ja uima-altaita. Jessikan GIS-hurvittelut -blogi. Viitattu 24.2.2022