University of Helsinki
Toisaalta vaikein viikko, mutta toisaalta hauskin. Itselläni oli pitkään luovuuden puutetta, enkä millään meinannut päästä itseni kanssa mihinkään lopputulokseen tehtävän aiheesta, sillä tällä kertaa täytyi aivan itse päättää, mitä asiaa kuvaa kartalla. Pää löi aivan tyhjää alkuun, jonka takia tehtävän blogiteksti ei ole tullut aivan ajan tasalla.
Pohdin pitkään asioita, mitä haluaisin kuvata ja myös, että millä tasolla, mutta lopulta päädyin tarkastelemaan Suomea. Tässä onneksi pystyin hyödyntämään kurssin ensimmäisillä kerroilla tuttua kuntatietokantaa, josta sain hyvän alun tehtävälle. Mutta lopulta täytyi päättää, että mitä esittäisin. Ja sitten päätin ladata Maanmittauslaitoksen maastotietokannan, joka oli erittäin massiivinen tietokanta, jossa oli kaikkea. Tutkaillessani tietokantaa ja sen antia päätin, että nyt tehdään kansallispuistoista sekä luonnonsuojelualueista karttaa.
Kansallispuistot ja Koli
Ensinnäkin aloitin kartoittamalla Suomen kansallispuistoja. Suomessahan on 41 kansallispuistoa (tämä piti tarkistaa, sillä alkujaan ajattelematta sen kummallisemmin QGIS antoi luvuksi noin 350, mutta tajusin myöhemmin, että tietokanta sisälsi pieniä alueita/polygoneja, jotka ovat kansallispuiston osia eikä tietenkään yksittäisiä omia kansallispuistojaan, mutta tästä selvittiin). Joten tein näiden tietojen avulla kartan, jossa sijoitetaan kartalle kansallispuistoja. Kuvassa 1 olen esittänyt kartan, jossa kuvataan, että minkä kuntien alueella on edes osittain kansallispuistoja.
Kuva 1. Kunnat, joissa kansallispuistoja on edes pieni osa eli missä kunnissa on edes osa kansallispuistoa.
Kansallispuistojahan on siis yhteensä 84 kunnan alueella ja moni kansallispuisto sijoittuu siis useamman kunnan alueelle kuin vain yhden. Laskin myös QGIS:n avulla pinta-alat näille polygoneille ja sain, että Suomen maapinta-alasta kansallispuistoja on yhteensä 10 966,2 km^2. Kansallispuistoista inspiroituneena päätin kokeilla uutta ja keskittää tämän uuden kokeilu yhteen kansallispuistoista, Kolin kansallispuistoon.
Uutena asiana tässä kohtaa tarkoitan näkyvyys analyysia (viewshed analysis). Alun alkajaan olinkin halunnut tämän tehdä, kun tehtävänannon luin. Halusin tehdä analyysin Kolin kansallispuistosta, sillä kyseistä aluetta on aiemminkin analysoitu paikkatieto-ohjelmalla (ei tosin tällä kurssilla). Halusin miettiä kansallispuiston kannalta merkittävästä kohdasta näkymiä ja päätin kokeilla loppujen lopuksi jopa kolmesta kohtaa ja samalla harjoitella työkalun käyttöä. Joten kohdiksi valitsin Akka-Kolin, Ukko-Kolin sekä kansallispuiston lounaispuolella (kansallispuiston ulkopuolella) olevaa näkötornia, jonka korkeus on 201 m.
Näin homma eteni. Ensinnäkin olin ladannut alueelta 2 m korkeusmallin Maanmittauslaitoksen avoimista aineistoista ja näitä hyödynsin tekemisessä. Muutaman apu- ja ohjevideon katsottua aloin tuumasta toimeen. Ensiksi aloitin työt aivan perus yhdistämällä nämä korkeusmallitiedostot yhdeksi yhtenäiseksi virtuaalitasoksi, jolloin tätä kaikkea oli helpompi tehdä ja ylipäätään mahdollista. Latasin tämän jälkeen vielä Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen palvelusta peruskarttalehden alueesta, jolloin aluetta oli paljon helpompaa hahmottaa. Karttalehden tuomisessa oli vain hieman ongelmia, sillä se ei ensiksi tahtonut asettua koordinaatistossa oikein, joten täytyi georeferoida se oikealle paikalle. Olin ottanut maastotietokannasta myös Kolin kansallispuiston alueet polygoneina, jonka avulla yhdistin peruskarttalehden sekä kansallispuiston rajat kohdilleen. Tämä georeferointi oli myös uusia asia, jonka opettelin katsomalla opetusvideon ja sain tämän onnistumaan. Digitoin sen jälkeen peruskarttalehden avulla pisteet, josta halusin näkyvyyttä analysoida, joka oli suurin piirtein Akka-Kolin ja Ukko-Kolin huipulta (voipi olla, että ei ihan osunut huipulle, vaan johonkin polulle, sillä tosiaan silmämääräisesti tämän toteutin). Näkötornin pisteen etsin Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta, joten tämän sijainti on hieman tarkempi. Tämän jälkeen Create Viewpoints työkalulla loin halutun korkeuden, ns. katsojan korkeuden. Ajattelin ottaa analysoitavaksi noin itseni korkuisen pituuden eli 1,7 metriä. Näkötornin kohdalla korkeudeksi laitoin näkötornin korkeuden sekä oman pituuteni eli n. 202,7 m. Tämän jälkeen luoduilla pisteellä tein Viewshed analyysin, jonka otin 20 km säteellä pisteen ympäriltä, jotta työkalu analysoi koko alueen (tämä säde piti siis jo asettaa Create Viewpoint kohdassa). Tuloksen saamisessa kesti tovin, mutta onneksi ei kauhean kauaa. Ja valmis tuotos näytti pettymykseltä itselleni. Olin ajatellut, että tulos näyttäisi paremmalta ja hienolta, mutta loppujen lopuksi näkyvyys oli aika pientä alueella, joten päättelin, että olen saattanut asettaa pisteet Akka-Kolilla ja Ukko-Kolilla polulle tai metsään, jossa juuri sattuu olemaan alavampaa tai kuoppa yms. Mutta lopputulemat ovat esitettynä kuvina 2, 3 ja 4.
Kuva 2. Näkyvyys Akka-Kolilta 170 cm pituisen henkilön silmin.
Kuvassa 2 voidaan nähdä, että Akka-Kolin näkyvyys on suuri Pielisen järvelle päin, mutta itse kansallispuistoon näkyvyys on melko vähäistä. Akka-Koli on korkeampaa kuin muu ympäristö (Ukko-Koli vielä korkeampi), mutta olisin luullut, että näkyvyys olisi melko hyvä, mutta uskon, että kallion kielekkeet, kuopat vaikuttavat asiaan, että ehkä digitoidessani pistettä asetin pisteen hieman huonoon paikkaan, mutta kumminkin näkyvyys kansallispuiston ympärille on melko hyvää ja parempaa kuin kansallispuistoon. Akka-Kolilta siis pystyy hyvin tarkastelemaan kansallispuiston rajoja ja sen ulkopuolella olevia asioita.
Kuva 3. Ukko-Kolilta näkyvyys 170 cm pituisen henkilön silmin.
Ukko-Kolin kanssa on melko samanlaiset tunteet Akka-Kolin kanssa. Kuvasta 3 voidaan huomata, kuinka Ukko-Kolilta näkee hyvin järvelle päin, mutta muualle on huonot näkymät. Tämä luultavimmin johtuu siitä, että asetin digitoinnissa pisteen hieman sivuun korkeimmasta kohdasta ja ehkä sen ns. eteen, josta ei näe varsinaisen Ukko-Kolin taakse.
Kuva 4. Läheisen näkötornin näkymät tornista 170 cm pituisen henkilön silmin.
Voíla! Tässä minun taidonnäyte näkyvyysanalyysin tekemisestä. Näiden tekeminen oli kyllä hauskaa ja oli mukava taas tehdä uuden työkalun kanssa töitä ja katsella, kuinka se toimii. En ole ihan tyytyväinen tulokseen juuri pisteiden sijoittamisen osalta, mutta sen osalta, että sain lopputulokseksi kumminkin kartan.
Luonnonsuojelua Suomessa
Tästä päästään vielä Suomen luonnonsuojelualueiden pariin. Kansallispuistojen lisäksi olin ottanut talteen Maanmittauslaitoksen maastotietokannasta luonnonsuojelualueet-tietokannan. Näistä tein taas perinteisen koropleettikartan, että missä sijaitsee eniten luonnonsuojelualueiksi määrättyjä alueita, eli ei suinkaan pinta-ala määrää vaan alueita. Kuvassa 5 voidaan siis ihastella tätä esittävää asiaa.
Kuva 5. Luonnonsuojeluun tarkoitettujen yksittäisten alueiden määrä kunnittain.
Kartasta voidaan huomata, että Itä-Suomessa on paljon luonnonsuojelualueiksi nimettyjä alueita. Kumminkaan ei voida mitään ns. trendiä tässä huomata, mutta varmasti metsäisemmissä kunnissa voi olla suurempia alueita ja kenties enempi. Tosiaan vielä muistutuksena, että nämä eivät ole pinta-aloja vaan polygonien määrä alueella. Attribuuttitaulusta vielä selvitin, että luonnonsuojelualueita on kaikissa muissa kunnissa maa-alueella paitsi Brandössa, Kökarissa ja Sottungassa, tai ainakaan näistä kunnista ei ole tietoa.
Palasin myöhemmin tekemään vielä pinta-alojen perusteella analyysia Suomen luonnonsuojelualueista. Laskin vielä siis luonnonsuojelualueiden pinta-alat attribuuttitauluun ja totesin, että yhteensä Suomen maapinta-alasta on luonnosuojelualuetta 127 430 km^2. Tämän jälkeen yhdistin tasot kunnista ja näiden luonnonsuojelualueiden pinta-aloista. Karttakuva kunnittain luonnonsuojelualueiden pinta-aloista kuvassa 6.
Kuva 6. Luonnonsuojelualueiksi tarkoitettujen alueiden pinta-alat kunnittain.
Kuvasta 6 voidaan huomata, kuinka Pohjois-Suomeen kohdistuu pinta-alaltaan eniten luonnonsuojelualueita. Kartasta voidaan huomata, että Sodankylä on värjättynä tummimmalla, joka tarkoittaa, että kyseisessä kunnassa on pinta-alaltaan eniten luonnonsuojelualuetta. Yhteensä Sodankylässä on siis 20 888,78 km^2 luonnonsuojelualuetta.
Yhteenvetoa vielä
Tämä kurssikerta oli kyllä mukava! Sai tehdä juuri sellaisen tehtävän kuin halusi. Ainoa ongelma itselläni oli luovuuden puute ja epävarmuus siitä, että onko nyt tarpeeksi asiaa yhden kurssikerran tehtävämäärän täyttämiseksi ja minkälaisia asioita nostaa esille tekemästään työstä blogissa. Ehkä tässä tällä kertaa näkyy tosiaan se oman luovuuden puute. Vaikka itselläni tässä olikin ongelmia niin muiden blogeja katsoessa nousi paljon mielenkiintoisia toteutuksia, nyt muutaman mainitakseni Ali Ylikosken blogissa oli hienoja karttaesityksiä, joita vain voi suu ammollaan ihailla sekä hyvää pohdintaa mielenkiintoisesta aiheesta sekä Tuomas Hartikaisen blogissa, jossa hän yhdisti oman intohimon kohteensa sekä pohdintaa onnellisuudesta.
Tämä kurssikerta kumminkin sinetöi tämän kurssin vielä hyvin pakettiin antamalla itselleni vapauden tehdä ja kokeilla vielä viimeisen kerran, mitä sitä on tullut opittua.
Mutta kumminkin tämä kurssi on tässä. Kurssi toi paljon osaamista lisää ja myös varmuutta paikkatieto-ohjelmien kanssa erityisesti QGIS:n. Näitä opittuja taitoja täytyy nyt hioa ja pitää yllä. Kyllä tämän kurssin osalta lisääntyi taas se innostus paikkatietoa kohtaan. Paljon tuli istuttua koneen ääressä näitä tämän kurssin tehtäviä tehden, mutta nämä kumminkin ovat olleet mukavia tunteja (tai aina tehtävästä ja omasta jaksamistasosta ja hermojen kireydestä riippuen). Mutta nyt loppuu tämän blogin päivittely näiltä osin. Mukavaa oli, mutta nyt on aika kiittää ja kumartaa haikein mielin, ja tapaamisiin missä ikinä tapaammekaan seuraavan kerran.
Hei hei!
Lähteet:
Maanmittauslaitos. Avoimien aineistojen tiedostopalvelu. Korkeusmalli 2 m (P5324H, P5342B, P5324G, P5342A, P5342C, P5342D). <https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta>
Maanmittauslaitos. Avoimien aineistojen tiedostopalvelu. Peruskarttarasteri (P5324R, P5342L). <https://tiedostopalvelu.maanmittauslaitos.fi/tp/kartta>
Maanmittauslaitos. Maastotietokanta.
Ylikoski, A. (2022). Kurssikerta 7: Omavalintainen analyysi koronapandemian vaikutuksesta metroasemien käyttäjämääriin. Alin Geoinformatiikkablogi. Viitattu: 18.3.2022
Hartikainen, T. (2022). 7. kurssikerta. Maa-GIS-ta Menoa -blogi. Viitattu 18.3.2022