Viides kurssikerta takana ja jälleen ollaan opittu jotain uuttaa. Tällä kertaa tutustuimme buffer-toimintoon, jonka avulla voidaan tehdä puskurianalyysejä. Sillä voi mm. määritellä jonkun kohteen vaikutusalueen tai katsoa, kuinka monta pistettä on tietyn kokoisen puskurivyöhykkeen sisällä. Juna-asemalle voidaan esim. tehdä 2km puskurivyöhyke, jolloin voidaan yhdessä pistetietokannan kanssa selvittää, kuinka monta ihmistä asuu 2km säteellä asemasta. Sini Virtanen pohti blogissaan monia muita tapoja käyttää toimintoa: ”Voisin ajatella niille käyttöä esimerkiksi ympäristövaikutusten arvioinnissa: kuinka laaja suojavyöhyke esimerkiksi luonnonsuojelualueen tai suunnitellun kaivoksen ympärille tulee jättää?”
Teimme tunnilla tehtäviä liittyen lentokenttien meluhaittoihin ja asemiin. Tehtävissä pääsimme opettelemaan buffer-toiminnon käyttöä ja se tulikin hyvin tutuksi. Vastaukset näihin ja muihin tekemiini tehtäviin listasin excel taulukkoon. (Kuva 1)
Valinnaisista tehtävistä tein ensimmäisen ja toisen. Päätin aloittaa helpoimmasta siltä varalta, että en osaisi vaikeampia tehtäviä. Ensimmäinen tehtävä osoittautui kohtuullisen helpoksi. Tiivistettynä tallensin eri ikäluokat omiksi tietokannoiksi ja selvitin niiden kokonaismäärän field calculatorilla. Yhdistin pisteaineiston koulupiiriaineistoon join attributes by location -toiminnolla.
Uima-allas -tehtävässä käytin search by expressions -toimintoa saadakseni esille asunnot, joissa on uima-allas. Tallensin tiedot omaksi tietokannaksi. Samalla tallensin myös asukasmäärän seuraavaa tehtävää varten. Tehtävän myötä varsinkin juuri search by expressions -toiminto, jonka olemassaolon olin jo iloisesti unohtanut, tuli hyvin tutuksi. Käytinkin sitä myös talotyyppien ja saunojen sijainnin selvittämisessä. Käytin myös join attributes by location -toimintoa yhdistääkseni pistetiedon pääkaupunkiseudun eri alueisiin. Lopputuloksena oli taulukko vastauksista sekä kartta, jossa näkyy uima-altaiden sijoittuminen pääkaupunkiseudulla. (Kuva 2)
Kartassa näkyy, että uima-altaita on selkeästi eniten Lauttasaaressa ja muutenkin Helsingin alue dominoi uima-altaiden määrässä.
Kartta itsessään on mielestäni selkeä ja helposti luettava. Kartan visualisoinnissa sain apua Eemil Beckeriltä, joka istu taistelun aikana vieressäni. Huomasin, että hän oli kuvannut uima-altaiden määrän näin ja totesimme kumpikin, että esitys oli selkeämpi ilman pylväitä. Eemil oli muutenkin korvaamaton apu tehtäviä tehdessä.
Tehtävien tekemisen jälkeen minulla oli varovaisen toiveikas olo. Tällä hetkellä QGIS:n käytössä on mielestäni vaikeinta tietää, mitä toimintoa tulisi käyttää milloinkin. Kun kohtaan uuden tehtävän, on ensimmäinen tunne yleensä epätoivo. Vaikeinta on päästä alkuun. Vaikka olisin edellisenä päivänä taistellut ohjelman kanssa koko päivän, tuntuu että seuraavana aamuna on jälleen lähtöruudussa. Toisaalta, kun pääsee vauhtiin, alkaa työ usein sujua hieman jouhevammin.
Spatial query tuli hyvin tutuksi viimeisimmissä tehtävissä, mutta itselläni se menee usein sekaisin join attributes by location -toiminnon kanssa. Vaikka ymmärrän tavallaan niiden eron (join attributes by locationi luo täysin uuden layerin yhdistäen tietokannat), en aina hahmota kumpaa kannattaisi käyttää milloinkin. Välillä en myöskään hahmota pitäisikö minun käyttää search by expressions vai spatial query -toimintoa vaikka tässäkin tapauksessa ymmärrän toimintojen eron (toinen etsii kohteita ominaisuuksien ja toinen sijainnin perusteella). Todennäköisesti kyse on siis vain harjoituksen ja kertauksen puutteesta. Pienen mietinnän ja kokeilun jälkeen yleensä ymmärrän, mikä toiminto olisi paras valinta. Yleisesti ottaen siis ymmärrän, miten nämä perustoiminnot toimivat.
Tuttua alkaa olla kartan ulkomuodon muokkaus. Värit saa nopeasti vaihdettua, ja pohjoisnuolet yms. saa lisättyä jo rutiininomaisin ottein. Parhaimpien väriyhdistelmien, jotka kuvaisivat esitettyä ilmiötä parhaiten, valinta on kuitenkin välillä vielä hankalaa.
Kohta syömään ja uudelle GIS-luennolle! Jeah!
LÄHTEET
Becker, Eemil. Homma rupee sujumaan… (19.2.2018)
https://blogs.helsinki.fi/beemil/ (luettu 20.2.2018)
Virtanen, Sini. Verta, hikeä ja puskureita. (13.2.2018)
https://blogs.helsinki.fi/7k110738/ (luettu 20.2.2018)