Neljännellä kurssikerralla tutustuimme pisteaineistoihin ja ruutukarttojen tekemiseen. Pisteaineiston näkyvät kartalla yleensä pisteinä, joihin on liitetty sijainti- ja ominaisuustietoa. Ruutuaineistossa jokin alue jaetaan tasakokoisiin ruutuihin. Kun siihen yhdistetään pisteaineistoa, saadaan alueellista tietoa.
Kurssikerran ensimmäisen tehtävän tekemistä varten palasimme jälleen QGIS:n pariin, jonka avulla loimme kartalle 1000mx1000m ruudukon. Käytössämme oli myös tietokanta, jossa oli pistemäistä aineistoa kaikista pääkaupunkiseudun rakennuksista. Koska halusimme välttää turhat laskutoimitukset ja QGIS:n kaatumisen, karsimme pois ruudut, joilla ei ollut rakennuksia ollenkaan. Lopulta saimme kasaan ruutuaineiston, jossa oli pistemuotoisesta aineistoista saatua tietoa, jota lopuksi vielä visualisoimme kartalle. Visualisoimme kartan, jossa näkyi ruotsikielisten sijoittuminen pääkaupunkiseudulla.
Tämän jälkeen oli aika jälleen itsenäiselle työlle. Tuloksena oli 500m x 500m ruutukartta (Kuva 1), joka kuvaa yli 64-vuotiaiden sijoittumista pääkaupunkiseudun alueelle. Fiksuna tyttönä ajattelin, että eläkeikäisten määrää tulee ehdottomasti suhteuttaa ruudun koko väestöön. Noh, suhteuttaminen on toki usein fiksua ja esim. koropleettikartalla ei muuta kuin suhteellisia arvoja tulisi koskaan kuvatakaan. Tämä johtuu siitä, että alueet ovat eri kokoisia, jolloin ilman suhteuttamista on helppo tehdä vääriä tulkintoja. Koska ruutukartalla kaikki alueet ovat saman kokoisia, voi niitä vertailla paremmin keskenään vaikka siinä esitettäisiinkin absoluuttisia arvoja.
Omassa kartassani on suhteuttamisen vuoksi esim. ruutu, jolla eläkeläisten määrä on 100%! Aika paljon mummoja ja pappoja tai ehkä kuitenkin ruudun sisällä sattuu olemaan vain yksi asunto, jossa asuu eläkeikäinen ihminen. Suhteellisen tiedon esittäminen ruutukartalla saattaa siis korostaa hämäävästi joitakin alueita. Niin kuin Tuuli Lahin blogissaan sanoo: ” – pääkaupunkiseudulla on haja-asutusalueita, joissa 500 x 500 metrin alueella saattaa olla vain yksi asukas.” Myös Eemil Becker pohti blogissaan suhteuttamisen ongelmia, mutta myös tapoja korjata niitä: ”Selkeyttääkseni esitystä olisin voinut esimerkiksi rajata kuvattavaa aluetta pienemmäksi ja pienentää ruutukokoa, tai jättää niitä ruutuja pois laskuista, joiden asukasluku on pieni.” Toisaalta myös absoluuttisien arvojen esittämisessä on ongelmansa. Se mm. korostaa automaattisesti Helsingin keskustan alueita, koska siellä on eniten ihmisiä. Tein vertailun vuoksi kartan myös absoluuttisilla arvoilla (Kuva 2). Siinä olen valitettavasti jättänyt kuntien rajat ruutuaineiston alle, mikä haittaa hieman eri kuntien vertailua.
Ensimmäisellä kartalla eläkeikäisten jakautuminen näyttäisi olevan hyvin tasaista eikä mitään selvää keskittymää ole havaittavissa. Toki joitain tummia pisteitä löytyy, mutta edellä mainitsemani ongelman vuoksi en ota niitä tässä huomioon. Eniten näyttäisi olevan ruutuja, joissa eläkeläisten osuus on 5-14 % ja toisiksi eniten ruutuja, joissa osuus on 14-32 %. Tilastokeskuksen mukaan koko Helsingissä yli 64-vuotaiden osuus 16,7, joten siihen verratessa tulos näyttää luotettavalta.
Toisella kartalla taas näkyy selvästi, että eläkeikäisiä on eniten Helsingin keskustan alueella sekä idässä Mellunkylän alueella ja Vantaalla etenkin Myyrmäen suuralueella. Espoossa korostuu erityisesti sen eteläiset alueet. Tilastokeskuksen mukaan Helsingissä eläkeläisten osuus koko väestöstä vuonna 2015 oli 19,4 %. Vastaava luku on Vantaalla 17,9 %, Espoossa 16,1 % ja Kauniaisissa 22,7 %.
Eläkeläisten osuus kuntien väestöstä, vaikuttaa niiden huoltotaseeseen ja siten koko kunnan talouteen. Yleisesti suomalainen väestö ikääntyy ja syntyneiden määrä on laskussa. Suuret ikäluokat alkavat jäädä eläkkeelle ja eliniänodote on kasvanut. Tämä johtaa siihen, että yhä pienemmän työssäkäyvien määrä suhteessa huollettaviin pienenee. Tilannetta tasoittaa hiukan maahanmuutto. Pääkaupunkiseudun tilanne huoltosuhteen kohdalla on tässä suhteessa parempi monessa pienessä kunnassa. Pääkaupunkiseudulle on paljon tulomuuttoa ja työttömyys on koko maan lukuihin verrattuna pieni.
Itse karttojen ulkonäkö ja otsikointi olisi voinut olla parempi. Ensimmäinen kartta kuvaa yli 64-vuotiaiden eli ns. eläkeikäisten määrää eikä eläkeläisten määrää, kuten otsikko sanoo. Myös mittajanassa on virhe. Toisessa kartassa kuntarajat ovat jääneet ruutujen alle.
Nyt tekis mieli mummon tekemää ruokaa…
LÄHTEET
Becker, Eemil. Ruutuja. (8.12.2018) https://blogs.helsinki.fi/beemil/2018/02/08/kurssikerta-4/ (luettu 10.2.2018)
Lahin, Tuuli. Kerta 4: Vastoinkäymisiä, mutta ei voittoja. (2.7.2018) https://blogs.helsinki.fi/lahintuu/2018/02/07/kerta-4-vastoinkaymisia-mutta-ei-voittoja/ (luettu 10.2.2018)
Tilastokeskus. Tilastoteemakartat.
http://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?course_id=tkoulu_teemak&lesson_id=4&subject_id=3&page_type=sisalto (luettu 10.2.2018)
Tilastokeskus. Kuntien avainluvut. (2017)
https://www.stat.fi/tup/alue/kuntienavainluvut.html#?year=2017&active1=091&active2=049 (luettu 10.2.2018)
Findikaattori. Väestön ikärakenteen kehitys. (päivitetty 29.3.2017)
http://findikaattori.fi/fi/81 (luettu 10.2.2018)