University of Helsinki
Typpikartta
Täällä sitä ollaan taas QGIS-ohjelman parissa. (Viime kertaa ei tullut ikävä) Ensimmäisellä luentokerralla harjoittelimme QGIS-ohjelman käyttöä. Tehtävänä oli tehdä annetusta aineistosta kartta ja muokata se haluttuun esitysmuotoon. Aineistona käytettiin tilastotietoa valtioiden typen päästöistä.
Kuva 1 – Prosentuaalinen osuus typen päästöstä valtioittain.
Ilmastopäästöt luokitellaan kartassa pienimmästä suurimpaan värin tummuuden mukaisesti. Mitä tummempi väri on, sitä suurempaa on myös typpipäästöt ilmakehään ja vesistöihin. Harmaan värin alueilta ei ole tietoa typpipäästöjen suuruudesta. Typpipäästöjen suuruusjakauma on jaettu kartassa kolmeen luokkaan, joka osin kärjistää todellisuutta. Esimerkiksi Suomen päästöt kartan mukaan kuuluvat alimpaan luokkaan, vaikka todellisuudessa päästöt yltävät melkein keskimmäiseen luokkaan asti. Vaalealla merkityistä valtiosta voi myös saada ”viattoman” kuvan, vaikka päästöjä olisikin esimerkiksi suhteessa väkilukuun erittäin paljon. Toisaalta typpipäästöjä syntyy enemmän maissa, joissa teollisuutta, maataloutta yms. harjoitetaan enemmän ja joissa jätevesien puhdistamiseen tai muihin ympäristökysymyksiin ei kiinnitetä niin paljon huomiota. Kartalla näkyy tummana pisteenä Puola, joka muun muassa aiheuttaa muita rantavaltioita enemmän valumapäästöjä Itämereen, koska veden puhdistamiseen ei kiinnitetä tarpeeksi huomiota.
Typpipäästöt vaarantavat ekosysteemiä merkittävästi, kuten myös Eeva Raki kirjoittaa blogissaan: ”Itämeren rehevöityminen on vakava uhka koko ekosysteemille.” ”Kasviplanktonien määrä kasvaa, joka aiheuttaa veden samentumista. Veden happamoituessa ja samentuessa kaikki lajit eivät pysty sopeutumaan muutoksiin, mikä horjuttaa meren ekosysteemejä” Typpipäästöjen suuruuteen pitäisi siis yhä enemmän kiinnittää huomiota maailmanlaajuisesti.
Kartta typpipäästöistä voi kuitenkin nopeasti vilkaistuna väärentää ajatusmaailmaa, jos ajattelee typpipäästöjen olevan osa kasvihuonekaasupäästöistä. Todellisuudessa Euroopan parlamentin julkaiseman artikkelin, ”Kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa ja maailmalla”, mukaan typen osuus kaikista ilmastopäästöistä on vain noin kuusi prosenttia. Kartassa Puolan naapurimaa, Saksa, on merkittynä typpipäästöjen mukaan vaaleaksi, kun taas valtion kokonaisilmastopäästöt ovat yksiä maailman suurimmista (kuva 2).
Kuva 2 – EU-valtioiden kasvihuonekaasupäästöt
Kuvasta 2 voi vertailla niiden maiden kasvihuonekaasupäästöjä valtioihin, joista oli typpiaineistoa saatavilla kartan laadinnassa. Venäjää ei tosin ole merkittynä kuvan 2 pylväsdiagrammiin, koska se ei ole EU-maa. Saksan lisäksi voidaan huomata, että todellisuudessa Suomen päästöt olivat ainakin vuonna 2019 hieman suuremmat kuin esimerkiksi Ruotsin tai Latvian. Väärinymmärryksen vuoksi on siis tärkeää ensin perehtyä typpipäästöjen osuuteen muista ilmastokaasupäästöistä ja esimerkiksi verrata niitä kasvihuonekaasupäästöihin.
Mitä opin tehdystä harjoituksesta?
Harjoitus muun muassa auttoi paremmin ymmärtämään QGIS:in käyttöä, koska edellisillä kursseilla sen käyttäminen on jäänyt epäselväksi, vähäiseksi ja vaikean oloiseksi. QGIS-sovellusta tulee varmasti tarvitsemaan jatkossa myös tämän kurssin jälkeen, joten sen käyttäminen on hyvä olla hallinnassa. Tarvitsen kuitenkin vielä paljon opettelua ohjelman sujuvampaan käyttämiseen, jotta pystyisin jatkossa tekemään töitä enemmän oma-aloitteisemmin. Ohjelman käyttämisen parantamista edistävät itseni kohdalla ainakin itsenäinen ja oma-aloitteinen yrittäminen harjoituksien tekemisessä. Toisaalta myös opettajan sekä kavereiden apu on erittäin hyödyllistä ja tarpeellista, jos tuntuu, että ei esimerkiksi pääse jossain kohdassa eteenpäin. Periaatteeni kuitenkin on, että tekemisen kautta oppii parhaiten.
Koropleettikartta Suomen kunnista
Viikolta kotitehtäväksi jäi tutustua lisää QGIS-ohjelman käyttöön tekemällä koropleettikartta itse valitusta aineistosta. Valitsin helpomman tehtävänannon ja päädyin tekemään yksinkertaisen kartan Suomen väestöstä kunnittain. Tehtävän kanssa oli aluksi hieman ongelmia, kun QGIS-ohjelma ei toiminut halutulla tavalla ja perusasioissa ohjelman käyttämisessä oli vielä puutteita. Tehtävä lähti kuitenkin pikkuhiljaa sujumaan ja loppua kohden tekeminen helpottui paljon.
Valitsin karttaan (kuva 3) viisi luokitteluasteikkoa, jotka mielestäni jakautuvat suhteellisen selkeästi. Valitsin väriksi sinisen, jossa vaalea kuvaa pienempää väestöä, kun taas tummempi suurempaa väestökeskittymää. Minusta luokittelu viiteen luokkaan toimii kartassa, koska silloin kartta ei kärjisty niin merkittävästi kuin esimerkiksi kuvan 1 kartassa. Kartan luokat pitävät mielestäni suhteellisen hyvin paikkaansa.
Kuva 3 – Koropleettikartta Suomen väestöstä kunnittain
Lopputunnelmat:
Karttaharjoitukset sujuivat loppujen lopuksi ihan hyvin, vaikka vaikeuksiakin oli. Olen ylpeä, että sain tehtyä tehtävät ja niiden pohjalta tekstin ajoissa ja ainakin melkein ilman paniikkia. Seuraavan viikon aikana pyrin aloittamaan tehtävään/tehtävät kuitenkin aikaisemmin ja tehdessäni keskittyä intensiivisemmin harjoitukseen. Uskon, että kurssin edetessä taitoni kehittyvät QGIS-ohjelman käytössä ja minusta tulee vielä oikea QGIS-guru!
Näihin kuviin ja tunnelmiin 😊
Käytetyt lähteet:
Eeva Rakin blogi ”1.Kurssikerta: Ensiaskeleet geoinformatiikan maailmaan” (Viitattu: 25.1.2022)
Euroopan parlamentti, (Luotu: 2018, Päivitetty: 2021) Kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa ja maailmalla. Lainattu 20.1.2022, saatavilla: Kasvihuonekaasupäästöt EU:ssa ja maailmalla (infografiikka) | Ajankohtaista | Euroopan parlamentti (europa.eu)