University of Helsinki
Kartat aukeaa klikkaamalla uuteen ikkunaan jossa niitä voi tsuumata tarkemmaksi
Viimeisen kurssikerran ideana oli “tutustua paikkatietoaineiston tuottamisprosessiin ihan alkutekijöistä lähtien”, eli tehtävänä oli tuottaa teemakartta itse valitsemasta ja keräämästä aineistosta. Otin haasteen vastaan ja läksin haalimaan maakuntatason tietoa Pohjoismaista. Pohjoismaat on mielestäni kiinnostava ja ajankohtainen aluekokonaisuus, ja yleinen vertailukohde Suomelle. Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin vertailu sellaisenaan olisi jäänyt hieman pinnalliseksi ja suppeaksi, joten päädyin keräämään aineistoa maakuntatasolla. Tein lisäksi omana bonustehtävänä kartan liitteeksi indeksikartan, josta selviää kunkin tilastoalueen nimi. Väestökartasta olisi mielestäni tullut vähän liian levoton numeroiden kanssa. Pohjakartta löytyi Nordregion (Nordic Center for Spatial Development) verkkosivuilta, aineisto on pääosin Euroopan komission alaisen EuroStatin palvelimelta, sekä lisäksi Norjan kansallisesta tilastopalvelusta.
Tehtävässä konkretisoitui hyvin se, kuinka helposti käytettävissä oleva aineisto ohjailee työskentelyä. Pohjoismaista on periaatteessa saatavissa kattavasti tietoa vaikka minkälaisista muuttujista, esim. Ruotsilla ja Norjalla on laajat ja helppokäyttöiset tilastotietokannat netissä (ks. linkit alla). Internetissä ei kuitenkaan ole ainakaan ilmaiseksi saatavissa kovin kattavaa koottua tietopakettia kansallista tasoa tarkemmista tiedoista. Joka maan omista tietolähteistä haalittujen tietojen yhteensovittaminen olisi ollut melko työlästä, eikä tiedot välttämättä olisi olleet vertailukelpoisia sellaisenaan esimerkiksi luokituksen takia. Kiitos Euroopan Unionin, käytettävissäni oli kuitenkin kohtuullisen laaja ilmainen tietopankki, josta löytyi tietoa myös Norjasta ja Islannista. NUTS 3 tason tietoa, eli suomeksi sanottuna maakuntatason tietoa ei kuitenkaan ollut kuin muutamista aiheista, lähinnä väestön määrästä ja alueiden koosta, mikä vaikutti suuresti karttani teeman valintaan. Olisin ensisijaisesti halunnut tehdä tulotasoon ja varallisuuteen liittyvän kartan, mutta en tähän hätään löytänyt aineistoa haluamallani tarkkuudella kaikista maista.
Kartan teema ei siis sinänsä ole maailman mielikuvituksekkain; pohjoismaiden maakuntien väestöntiheys ja väkiluku. Väestön alueellinen jakautuminen on kuitenkin erittäin oleellinen tarkastelun aihe Pohjoismaista puhuttaessa. Osa-alueiden väestöntiheys on esitetty kartalla värein ja väkiluku asukkaiden määrään suhteutetuilla rinkuloilla. Väestö on selkeästi keskittynyt alueen eteläosiin, kun taas pohjoiset alueet ovat harvaan asuttuja ja vähäväkisiä. Kunkin maan kokonaisväkiluvut olisi myös voinut ilmoittaa erikseen; esim Tanskan ja Suomen väkiluvut ovat lähestulkoon samat, mutta väestön alueellien jakautuminen eroaa suuresti. Islannin osalta tietoja oli saatavilla vain pääkaupungin ympäristöstä. Kartan ulkopuoliseen tietoon pohjautuen voidaan havaita, että tiheän asutuksen alueet mukailevat aika suoraviivaisesti Pohjoismaiden suurten kaupunkien sijainteja, mistä olisi myös voinut tehdä erillisen karttaesityksen.
Tilastoalueina käyttämieni ‘maakuntien’ määritelmä ei ole ihan yksiselitteinen, mikä aiheutti pientä päänvaivaa aineistoa kerätessä. Suomi ei ole mitenkään omalaatuinen kaikkien kuntaliitosten ja muutosten kanssa, vaan tilastoalueiden muuttuminen aiheuttaa onglemia myös kansainvälisellä mittakaavalla. Esimerkiksi Tanskassa on ilmeisesti ollut hallinnollinen alueuudistus vuonna 2007, jossa kuntien määrä väheni, ja maa jaettiin viiteen hallinnolliseen osa-alueeseen jotka näkyvät kartassani. EuroStatin sivuilla tiedot on suurimmaksi osaksi annettu kartalla näkyviä alueita tarkemmin, joten jouduin olemaan tarkkana yhdistellessäni tietoja (virheitä on hyvin luultavasti eksynyt joukkoon, mutta toivottavasti ei kovin suuria..).
Helpoimmalla pääsee, jos pyrkii tuomaan aineiston mahdollisimman valmiina ja hyvin jäsenneltynä MapInfoon. Käyttämistäni lähteistä sai onneksi ladattua suoraan Excel-tiedoston koneelle, jossa tein tarvittavat muutokset ja luokittelut ennen kuin toin aineiston paikkatieto-ohjelmaan.
Kartan kanssa en tehnyt kompromisseja. Valmista paikkatietoaineistoa kaikkien pohjoismaiden maakunnista ei löytynyt, joten piirsin alueet vektorimuotoon MapInfossa Nordregion karttapalvelusta löytyneen bittikartan pohjalta. Jätin Grönlannin ja Färsaaret pois esityksestä, koska niistä ei ollut mitään dataa (virallisessa kartassa ne perjaatteessa pitäisi kuitenkin esittää..). Piirtourakka oli ehkä hieman liian kunnianhimoinen käytettävissä olevaan aikaan nähden, mutta tulipahan tehtyä. Piirsin siis reippaasti maakunnat ja maiden rajat MapInfon monikulmiotyökalulla klikkaillen. Näin jälkeenpäin arvioiden olisin voinut yleistää piirtojälkeä vieläkin enemmän ilman että lopputulos olisi kärsinyt (esim. Norjan rannikko vaati vähän turhan paljon kärsivällisyyttä). Opin myös tehdessä monta [kertaalleen unohtunutta] läksyä:
- Tallenna säännöllisesti. taulukot taulukkoina, tarpeeksi välivaiheita workspace-muodossa jne. Mieluiten vielä sellaiseen paikkaan josta tiedot löytää seuraavallakin kerralla.
- Tee alusta asti huolellista työtä. virheitä on tuplasti ärsyttävämpää korjata jälkikäteen.
- Suunnittele ennen kuin teet. turha työ voi silti olla hyvää harjoitusta.
Keskeisimpiä MapInfo-työkaluja viimeistä karttaani ajatellen olivat bittikartan kiinnittäminen koordinaatistoon, alueiden piirtäminen, tietokannan päivitys Excelistä tuodulla tiedolla, teemakarttatyökalu, leibelöinti eli saraketiedon lisääminen karttaan label-työkalun avulla, sekä tietenkin layout-näkymän luominen legendoineen ja mittakaavoineen. Käytin lopullisten karttojen, kuten melkein kaikkien muidenkin blogissa julkaisemieni kuvien viimeistelyyn MapInfon lisäksi myös muita ohjelmia (Paint, CorelDraw, Paint Shop Pro & Photoshop..).
Hallitsen tällä hetkellä mielestäni suurimman osan kurssilla käsitellyistä paikkatietomenetelmistä. Aineiston luokittelu ja taulukoiden kanssa pläräily, eli erilaiset kyselyt ja toiminnot tuntuvat haasteellisimmilta asioilta. Yksityiskohtaiset Mapinfo-niksit unohtuvat aivan varmasti jo väliviikolla, mutta koen silti omaksuneeni kurssin aikana paljon tulevaisuudessakin hyödyllisiä kartanteko- ja aineistonkäsittelytaitoja.