Historiikin kirjoittajat Aarno Piltz & Jan Strang, nettiversion toimittanut Katariina Kosonen

Klubin synty

Vanhojen karttojen ystävien klubin syntymiseen lienevät ratkaisevasti vaikuttaneet antikvaari Tove Olsoni-Nilssonin puheenvuorot eri asiakkailleen Niinpä hän sai vihdoin muutaman heistä lähettämään tiedetyille kartankerääjille kutsun kokoontua Primulan kerhohuoneeseen 13.3.1964. Kirjeen allekirjoittivat herrat Kiikka, Gunnarsson, Herold, Procopé ja Piltz ensiksi mainitun oltua aloitteentekijä ja yhteyden ottaja. 13.3. kokoontuivat muut allekirjoittajat paitsi Herold ja kutsun saaneista Ann Mari Mickwitz, Tove Olsoni-Nilsson, Jarl Gallén, Isak Gordin, L. O. Nyberg, A. Rainesalo, Rafael Rehn. Stig Söderström ja G. R. Wallgren Primulaan. Ins. Osmo Kiikka esitteli 25 mukanaan tuomaansa karttaa ja kertoi tunnetun maailman karttakuvan kehityksestä. Päätettiin kokoontua uudelleen vapaamuotoisena klubina ja valittiin puheenjohtaja-kokoonkutsujaksi Kiikka sekä sihteeriksi MH Aarno Piltz.

Klubin hallinto, nimi ja työtavat

Ins. Osmo Kiikka hoiti puheenjohtajuutta 13.3.1964 – 10.12.1970, lääkintöneuvos A. S. Härö 10.12.1970 4.6.1973, ja siitä lähtien kuolemaansa 12.9.1986 asti Aarno Piltz. Tämän jälkeen puheenjohtajina ovat toimineet: A. S. Härö toiseen otteeseen 27.10.1986–24.3.1992, kommodori Erik Vihtol 24.3.1993–13.1.1997, FM kirjastonhoitaja Leena Miekkavaara 13.1.1997–23.11.2007, DE Jan Strang 13.1.2007–18.11.2013 ja viimeksi mainitusta päivästä lähtien FT Katariina Kosonen. Sihteerinä ovat toimineet Aarno Piltz 13.3.1964–4.6.1973, lääketieteen ja kirurgian tohtori Kalevi Somer 4.6.1973–13.3.1984, Jan Strang 13.3.1984–23.11.2007. Nykyisin tehtävä on Maria Grönroosilla. Piltz, Strang ja Grönroos toimivat samalla myös rahastonhoitajina. Vuosina 1973–1984 puheenjohtajalla oli tukiryhmä Kiikka–Härö. 13.3.1984 valittiin klubille ohjelmatyöryhmä, johon puheenjohtajan ja sihteerin lisäksi kuuluvat FM Leena Miekkavaara ja dipl. ekon. Stig Söderström. 27.10.1986 ohjelmatyöryhmää täydennettiin kirjakauppias Timo Reenpäällä.

Klubin nimestä keskusteltiin vilkkaasti ensimmäisen vuoden tilaisuuksissa. Ehdotuksia oli monta: Kartgubbarna, Imago Mundi, Mappomaanit, Mappofiilit ym. Eräässä teeillassamme The English Tea Roomissa tapasimme prof. Päiviö Oksalan, jonka ehdotus latinistina oli Chartarum Amici. Vaikka se suomalaisittain ajatellen on hieman vaikean näköinen nimi, se päätettiin ottaa kokouksessa 5.10.1964 klubin nimeksi.

Klubi on työskennellyt vapaamuotoisesti. Sitä ei ole rekisteröity eikä näin ollen tavanomaisia yhdistysmuodollisuuksia ole tarvinnut noudattaa. Klubilla ei ole varoja eikä ollut alkuaikoina jäsenmaksuakaan. Ensimmäisten vuosien kokouksissa kerättiin läsnäolijoilta markka hengeltä seuraavan kutsukirjeen postittamista varten. Monasti kirjeiden kuoret, paperit ja postimaksut tulivat puheenjohtajan tai sihteerin työpaikan lahjana. 1970-luvulla kerättiin 10 mk jäseneltä vuodessa. Maksusaatavia ei kuitenkaan ole tiukasti valvottu, koska jotkut jäsenistä ovat vapaaehtoisesti maksaneet tuntuvasti suurempia eriä, ja tulot ovat riittäneet postituksiin. Vuonna 1984 maksu nostettiin 20 markkaan hengeltä vuodessa ja nykyisin se on 10 euroa vuodessa.

Klubin työmuotoja ovat olleet omat kokoukset omin esitelmin tai ulkopuolelta pyydetyin esitelmöitsijöin, käynnit sekä museaalisissa että kaupallisissa näyttelyissä, vierailut museoissa ja laitoksissa, joilla on vanhojen karttojen kokoelmia sekä tiedonvälitys alan tapahtumista, jolloin on voitu osallistua niihin yhdessä. Yksityiskohtainen, kronologinen luettelo kokouksista ja tapahtumista jäljempänä. Jäsenkirjeiden mukana on lähetetty edellisen istunnon selostus sekä alan esitelmätekstejä ja julkaistuja kirjoituksia.

Klubimme ja A. E. Nordenskiöld

On luonnollista, että karttojen ystävillä on ollut monenlaisia kosketuskohtia maamme maineikkaimman vanhojen karttojen keräilijän, Adolf Erik Nordenskiöldin, elämäntyöhön ja toiminnan tuloksiin. Olemme kahdesti vierailleet Helsingin yliopiston kirjaston päärakennuksen yläkerrassa, Nordenskiöld-kokoelmassa sen vielä ollessa vanhassa sijoituspaikassaan, missä sen hoitaja, maisteri Ann Mari Mickwitz, esitteli sen vaiheita ja aarteita. Hyvin varhaisessa vaiheessa, 13.3.1967, perustettiin toimikunta Kiikka–Härö–Piltz tutkimaan reaalisia mahdollisuuksia Nordenskiöld-kokoelman luetteloinnin saattamiseksi kokoelman arvon ja Nordenskiöldin oman toivomuksen mukaisesti käyntiin. Jo vuoden loppupuolella saatiin kuulla, että Nordenskiöld-Samfundetin kautta tehty aloite on johtamassa tulokseen ja valtion seuraavan vuoden budjettiin tulossa määräraha luettelointiapulaisen palkkaamiseen. Määräraha tulikin v. 1968 budjettiin, ja Leena Miekkavaara palkattiin Ann Mari Mickwitzin avuksi. Merkittävä työ käynnistyi.

Vega-matkan 100 vuotismuiston kunniaksi Matinkylässä järjestetyssä kansainvälisessä Nordenskiöld-seminaarissa oli klubistamme runsaasti osanottajia. Lisäksi järjestimme seminaarin yhteyteen oman iltamme, jossa puhuivat Gallén, Härö, Parland, Tuderman ja Piltz. Olimme myös järjestäneet 50 kartan pöytänäyttelyn Karjalaa esittävistä kartoista 1500–1700 luvuilta. Seminaarin virallisessa ohjelmassa oli puheenvuoro Leena Miekkavaaralla. Seminaarin esitelmien ilmestyttyä kirjana jäsenemme muokkasivat alustuksensa kirjalliseen asuun. Kun Suomi-Seura perusti 6.11.1979 Nordenskiöld-valtuuskunnan muistopatsaan ja instituutin aikaansaamiseksi, klubimme kutsuttiin valtuuskunnan perustamisasiakirjan allekirjoittajaksi. Olemme jatkuvasti olleet edustettuna valtuuskunnassa, ja valtuuskunnan naistoimikunnassa ovat jäsentemme rouvat työskennelleet merkittävällä tavalla. 18.5.1983, Nordenskiöldin lapsuudenkodin, Frugårdin eli Alikartanon, vihkiäisissä museoksi klubimme edustajat luovuttivat museossa esille pantavaksi nk. Gaimard-sarjaan kuuluvan kuvan, joka on piirretty Frugårdissa.

Chartarum Amici -lehti

Alusta asti klubin jäsentilaisuuksista tiedotettiin jäsenkirjeillä, joiden toimittamisen ja postittamisen yleensä hoitivat joko puheenjohtaja tai sihteeri. Jokaista tilaisuutta kohden lähti yleensä myös yksi jäsenkirje. Usein nämä jäsenkirjeet sisälsivät muutakin kartta-alan ajankohtaistietoa kuin vain ilmoituksen tulevasta jäsentilaisuudesta. Kun Suomessa ei ollut mitään karttahistoriasta kirjoittavaa lehteä syntyi klubin piirissä ajatus sen omien jäsenkirjeiden kehittämisestä tällaiseksi lehdeksi – toki ainakin aluksi hyvin pieneksi ja vaatimattomaksi lehdeksi, mutta lehdeksi kuitenkin. Erillistä omaa nimeäkin lehdelle pohdittiin, vaan päädyttiin kuitenkin käyttämään klubin Chartarum Amici -nimeä. Lehden näytenumero ilmestyi syksyllä 1997. Vuosina 1998–2003 lehti on ilmestynyt säännöllisesti, periaatteessa neljän numerona vuodessa, mutta käytännössä harvemmin sillä kaksois- ja kolmoisnumeroitakin on ollut joukossa. Lehden painos on ollut noin 100 kpl. Sitä on lähetetty paitsi jäsenille, myös vapaakappalekirjastoille.