IMCOS-symposium Helsingissä 21.-24.8.2023 (HUOM! ILM. DL 15.8.2023)

Chartarum amici on mukana järjestämässä IMCOSin (International Map Collectors’ Society) kansainvälistä kartografista symposiumia, joka pidetään Helsingissä Tieteiden talolla 22.–24.8.2023. Chartarum amicin ja Suomen Kartografisen Seuran jäsenten on mahdollista osallistua symposiumin esitelmäosuuteen alennettuun 70 euron hintaan.

HUOM! Jäsenlehdessä ilmoitetusta tiedosta poiketen ilmoittautumisaikaa on jatkettu ja se päättyy 15.8.2023.

Lisätietoja symposiumista ja rekisteröitymisestä SKS:n sivuilla: https://www.kartogra.fi/imcoshelsinki/registration/

IMCOS HELSINKI OHJELMA 22.–24.8.2023

22.8 TIISTAI: Mapping of Finland and the Baltic region 1 (Tieteiden talo)

  • 09.30–10.00    Registration
  • 10.00–10.3      Opening ceremony
  • 10.30–11.00     Mapping of Finland as part of Sweden and Russia (Antti Jakobsson)
  • 11.00–11.30    kahvitauko
  • 11.30–12.00    Helsinki on maps (Martti Helminen)
  • 12.00–12.30    Nordenskiöld and his maps (Leena Miekkavaara & Anna Vuolanto)

23.8. KESKIVIIKKO: Mapping of Finland and the Baltic region 2 (Tieteiden talo)

  • 09.30–10.00    Imagining, illustrating and defining the Baltic Sea region on maps – Examples from the Middle Ages to the present (Marjo Nurminen)
  • 10.00–10.30    The Seventh Zone – Northern maritime history (Mikko Huhtamies)
  • 10.30–11.00 kahvitauko
  • 11.00–11.30    The Gulf of Finland in sea chartsd and maps (Jan Strang)
  • 11.30–12.00    The 18th century Finnish reconnaissance mapping and its connection to the Central European cabinet maps (Erkki-Sakari Harju)
  • 12.00 –12.30   Mapping the Arctic War (Aleksi Rikkinen)

23.8. TORSTAI: Mapping power and propaganda (Tieteiden talo)

  • 09.30–10.00  Mapping propaganda (Katariina Kosonen)
  • 10.00–10.30    Maps in the British Empire: John Arrowsmith and the business of mapmaking in the mid-nineteenth century Britain (Johanna Skurnik)
  • 10.30–11.00     kahvitauko
  • 11.00 –11.30 Mapping Indigenous Land: treatment of Sámi toponymy in the production of topographic maps in Norway as an example (Kaisa Rautio Helander)

Kesäesitelmä ma 21.6. Sturmbock-linjan tutkimuksesta

Aleksi Rikkinen esitelmöi aiheesta ”Arkistokartat ja uudet kaukokartoitusmenetelmät Lapin sodan Sturmbock-linjan tutkimuksessa”

Vuoden alkupuoliskon klubitapaaminen järjestetään etänä Zoomissa maanantaina 21.6.2021 klo 16.15–17.15. Tilaisuus on avoin Chartarum amicin ja Suomen Kartografisen Seuran jäsenille. Ennakkoilmoittautuminen s-postitse osoitteeseen katariina.kosonen@helsinki.fi

Zoom on helppokäyttöinen videosovellus, jota ei välttämättä tarvitse asentaa koneelle, vaan esitelmätilaisuuteen liittyminen onnistuu myös nettiselaimen kautta (Chrome tai Firefox toimivat varmasti).

Maantieteilijä Aleksi Rikkinen on tutkinut historioitsija Emil Kastehelmen kanssa  Sturmbock-linjan jäänteitä Käsivarren Lapissa. Maastotöiden ja nykyaikaisten laserkeilausaineistojen ohella  he ovat käyttäneet mm. saksalaisia ryhmityskarttoja Freiburgin ja Moskovan sotilasarkistoista sekä Suomen ilmavoimien peitepiirroksia.

Lisätietoja löytyy projektin omilta sivuilta: https://www.forgottenfronts.fi/tutkimus/

Kuvassa Aleksi Rikkinen saksalaista pioneerikarttaa tutkimassa (Lähde: projektin sivut).

Maanmittauslaitoksen historiallisten ilmakuvien arkisto avautui 1.6.2021

Kirjoittaja: Annina Lundvall, teksti MML:n tiedote

Arkiston avautuminen on hyvä uutinen monelle ammattilaiselle. Vanhoja ilmakuvia hyödynnetään esimerkiksi alue- ja yhdyskuntasuunnittelussa, kulttuuriperintökohteiden inventoinnissa sekä tutkimustyössä. Myös esimerkiksi sukututkijat sekä kartoista ja vaikkapa kylien historiasta kiinnostuneet voivat hyödyntää avointa palvelua.

Yleisön saataville on tullut kymmeniä tuhansia kuvia, joista vanhimmat ovat 1930-luvulta. Kuvia voi selata ja vertailla Paikkatietoikkunaan rakennetun työkalun avulla.

Ilmakuvat taipuvat monenlaisiin käyttökohteisiin

Paikkatietoikkunassa käyttäjä voi katsoa yksittäistä historiallista ilmakuvaa sekä vertailla uusinta ilmakuvaa ja historiallista ilmakuvaa, ja tarkastella miten maisema on muuttunut. Siitä voi olla hyötyä esimerkiksi, kun selvitetään, millaisia muutoksia on tapahtunut metsissä metsänhoitotoimenpiteiden tai hakkuiden seurauksena. Ilmakuvat auttavat myös hahmottamaan, miten maatalouden ja teollisuuden rakennemuutokset sekä rakentaminen ovat muuttaneet alueiden käyttöä vuosikymmenien aikana. Kuvia voi hyödyntää maisemien ennallistamisen tukena – tai vaikkapa rikostutkimuksessa.

”Ilmakuvilta voidaan nähdä paljon sellaista, mitä kartoille ei ole piirretty näkyväksi tiettyinä ajanjaksoina. Ne ovat todella oleellisia monille ammattilaisille, jotka tarvitsevat historiallista faktaa työssään. Museo- ja matkailualallekin näistä kuvista voi olla paljon iloa. Ennen näitä kuvia piti erikseen tilailla ja vertailla. Nyt työ helpottuu huomattavasti”, kartastopäällikkö Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta kertoo.

Tärkeä kulttuuriperintömme säilyy diginä

Kaikkiaan Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkistoissa on 1,5 miljoonaa kuvaa, joista noin puolet on digitoitu. Arkisto koostuu Maanmittauslaitoksen omasta tuotannosta sekä laajasta Puolustusvoimien ja Blom Kartta Oy:n tuottamista kuvista, jotka on lahjoitettu Maanmittauslaitoksen arkistoon.

Arvokkaiden ilmakuvien digitoiminen paitsi takaa niiden säilyvyyden, myös mahdollistaa kuvien monipuolisen jatkokäytön sekä vaivattoman muokkauksen ja arkistoinnin. Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkiston avaaminen on tärkeä teko suomalaisen historiallisen kulttuuriperintöaineiston saavutettavuuden ja avoimuuden lisäämiseksi.

”Historiallisten aineistojen käsittely on vaativaa työtä. Siksi kaikilta alueilta ei ole alkuvaiheessa täydellistä kattavuutta. Teemme koko ajan töitä sen eteen, että koko arkisto saadaan digitoitua, sillä filmille kuvattu aineisto ei kestä ikuisesti. Olemme todella iloisia siitä, että aineisto saadaan jakoon kansalaisten ja eri organisaatioiden käyttöön”, Heli Laaksonen sanoo.

Historiallisiin ilmakuviin voi tutustua osoitteessa: www.paikkatietoikkuna.fi/historiallisetilmakuvat

Palvelu toimii parhaiten tietokoneen ruudulla ja käytettäessä normaalia hiirtä. Ohjeet palvelun käyttöön löydät: https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/palveluiden-kayttoohjeet/paikkatietoikkuna/karttatasot#historialliset-ilmakuvat

Palvelun käyttöön opastava video: https://mml.videosync.fi/historialliset-ilmakuvat

Artikkeli 10 kysymystä historiallisista ilmakuvista: https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/10-kysymysta-historiallisista-ilmakuvista

Esimerkkinä Inari vuosina 1960 ja 2016 (Lähde: MML:n ilmakuva-arkisto).

Kartalla ollaan -näyttely Porissa

Aika: 5.1.2021–26.9.2021
Tiistaista sunnuntaihin klo 11-18, keskiviikkoisin klo 11-20
Paikka: Satakunnan museo, Hallituskatu 11, Pori
Sisäänpääsymaksu/ Museokortilla ja Museon avaimella ilmainen

Näyttelyssä tutustutaan karttoihin ja kartografian historiaan 1400-luvulta aina nykypäivään asti. Esille tulee karttoja, atlaksia, karttapalloja sekä tutkimusretkiin liittyvää aineistoa John Nurmisen Säätiön kokoelmista ja kartografiaan liittyviä esineitä Maanmittauslaitokselta. Museon omista kokoelmista esitellään Satakunnan alueen paikallisia karttoja.

Vanhat kartat ovat kuin taideteoksia, täynnä mielenkiintoisia yksityiskohtia ja mitä ihmeellisimpiä hahmoja. Aluksi tiedot kaukaisista pohjoisista maista perustuivat vain kertomuksiin. Kirjapainotaidon ansiosta uusin tieto levisi nopeammin väestön keskuuteen. Löytöretket avasivat maailmaa Euroopan ulkopuolelle, ja kartat tarkentuivat. Painetusta maailmankartasta tuli sekä maantieteellisen tiedon kulutustavara että valtapolitiikan ja propagandan väline. Kartoista voi lukea kunkin aikakauden poliittisista, uskonnollisista, taloudellisista tai kulttuurisista suhteista.

”Koska meillä ei ole omaa suurta museotilaa, olemme viime vuosina lainanneet mieluusti kokoelmaamme muille museoille ja eri näyttelyihin. Kartalla ollaan -näyttely on kuitenkin poikkeuksellinen, sillä Satakunnan museo esittelee kokoelmamme suuremmalla laajuudella
kuin missään aiemmin. Esillä on niin upeimpia atlaksia, arkistoaarteita Pohjolan kartoista arktisiin ja Itämerta kuvaaviin karttoihin kuin merenkulun esineitä ja pienoismallejakin. Mukana on myös otos Juha Nurmisen maailmankarttakokoelmaa. On hienoa saada kokoelmamme
Pasilan kätköistä Satakunnan museon tiloihin ja ammattitaitoisiin käsiin.” kertoo näyttelyn säätiön osuuden kuratoinut julkaisu- ja kokoelmavastaava Maria Erkheikki John Nurmisen Säätiöstä.

Itämeren tarina -webinaari 10.12.2020 klo 16.15

Marjo T. Nurminen
Itämeren tarina – karttojen matkassa keskiajalta nykyaikaan

Aika: to 10.12.2020 klo 16.15
Tilaisuus on avoin Chartarum amiceille, Suomen kartografisen seuran jäsenille ja maantieteen opiskelijoille, mutta vaatii ilmoittautumisen sähköpostitse 7.12.2020 klo 16 mennessä: katariina.kosonen@helsinki.fi (saat paluuviestissä linkin webinaariin).

Webinaarissa kuulemme kun tietokirjailija Marjo T. Nurminen kertoo uusimmasta kirjastaan Itämeren tarina – karttojen matkassa keskiajalta nykyaikaan Itämeren tarina on aikamatka ja matkaopas Itämeren maailmaan karttojen matkassa. Kartat kertovat maantiedon lisäksi etenkin merenkulun, kaupan ja sodan historiasta, ja ne peilaavat kiinnostavasti myös valtapolitiikan, tiedonvälityksen ja propagandan historiaa. Itämeri avautuu kirjassa väylänä, jonka aalloilla ovat kohdanneet niin yksittäiset seikkailijat kuin kokonaiset laivastot. Vilkas merellinen vuorovaikutus on muokannut ihmisten elämää ja maailmankuvaa.

Lämpimästi tervetuloa mukaan webinaariin!

Tarjous Chartarum amiceille -20% kun tilaat kirjan John Nurmisen Säätiön verkkokaupasta johnnurmisensaatio.fi/kauppa Tarjouskoodi CA20, voimassa 31.12.2020 asti.

 

Senaatin kartat -webinaari 29.10.2020

(suurenna kuvaa  klikkaamalla)

Senaatin kartat -webinaarissa 29.10.2020 klo 14:00-15:00 Antti Jakobsson kertoo venäläisten topografien 1870 käynnistämästä topografisesta kartoituksesta, joka jatkui aina Suomen itsenäistymiseen asti.

Suomen senaatti rahoitti alunperin kartoitusta ja Suomi sai ainoana maana kaksi valokuvakopioita venäläisten tekemistä kartoista. Poikkeuksellista oli myös se, että suomalaiset johtivat tätä kartoitustyötä Suomessa ja he johtivat kartoitustyötä myös muualla Venäjällä.

Venäjän aloittama kartoitustyö oli laaja ja käsitti koko Euroopan Venäjän raja-alueet. Painetut kartat julkaistiin venäjänkielisinä ja olivat salaisia. Senaatin kartoille nimistö muutettiin suomen- ja ruotsinkieliseksi. Ne väritettiin Maanmittaushallituksen ylihallituksessa ja niitä täydennettiin koko tuon ajan tärkeimmillä muutoksilla kuten rautateillä.

Senaatin kartat ovat saatavilla digitaalisena ja nyt myös Uudenmaan osalta karttakirjana. Kartoissa esitetään ensimmäistä kertaa maaston tarkka muoto korkeuskäyrin, myös rakennukset (torpat, maatalot ja kartanot) ja tiestö kuvataan tarkasti. Kartat on hienosti käsin väritetty. Alkuperäinen kartoitus kattaa Etelä-Suomen mukaan lukien Satakuntaa ja Viipurin lääniä.

Vuodesta 1907 lähtien kartoitettiin myös Ahvenanmaa, Pohjois-Satakuntaa, Pirkanmaata ja Itä-Suomea sekä myös Keski-Suomea ja Savoa. Keski-Suomen ja Savon kartat saatiin sotasaaliina ja ne ovat olleet Maanmittauslaitoksen museossa, mutta niitä ei ole löytynyt arkistosta. Osa kartoista on nyt löytynyt Saksasta.

Tilaisuus on avoin kaikille, mutta vaatii ilmoittautumisen Suomen Kartografisen Seuran kautta 28.10.2020 klo 16 mennessä osoitteeseen sihteeri@kartogra.fi.

Timo Reenpään kokoelman karttoja Kansallisarkistossa 29.10.2020 saakka

Musketöörien aikaan – karttoja 1500- ja 1600-luvuilta
Kansallisarkiston näyttelytila, Rauhankatu 17, Helsinki
Näyttely on avoinna 8.9.–29.10.2020, tiistaista torstaihin klo 11–15

Kansallisarkiston Musketöörien aikaan – karttoja 1500- ja 1600-luvuilta -näyttely esittelee Timo Reenpään kokoelman Ranskaa koskevia kartta-aineistoja. Näyttely valottaa karttoja esineinä, mutta kuvaa myös kartoituksen historiaa parin vuosisadan ajalta.

Arkistojen ja vanhan kirjallisuuden historiassa innokkaat keräilijät ovat toisinaan onnistuneet pelastamaan monia, jo tuhoutuneiksi luultuja asiakirjoja ja julkaisujen osia. Yhteistyöllään yksityisten keräilijöiden kanssa Kansallisarkisto haluaa tuoda esiin näiden tekemää arvokasta työtä ja antaa myös yleisölle mahdollisuuden tutustua näihin harvoin näytteillä oleviin kokoelmiin.

Varhaisimmat Ranskasta säilyneet karttamateriaalit ovat peräisin 1400-luvun alusta. Aluksi kartat keskittyivät rannikoiden kuvaamiseen. Ranskan sisämaan karttoja alkoi ilmestyä vasta 1500-luvulla. Kansallisarkiston näyttelyssä esillä olevat kartat kuvaavat, miten kartat muuttuivat ja kehittyivät 1500-luvun alkupuolelta 1600-luvun lopulle. Samalla näyttely on hyvä osoitus siitä, miten kartat yhdistävät tieteen ja taiteen: kartta voi olla samanaikaisesti esimerkiksi merenkulussa välttämätön käyttöesine ja itsenäinen taideteos.

Tekstin lähde: Kansallisarkisto
Lisätietoja näyttelystä: kehittämispäällikkö Anne Wilenius, anne.wilenius(a)arkisto.fi

Itämeri ennen ja nyt – palkitun Marjo T. Nurmisen uutuuskirja tarjoaa ajankohtaisen aikamatkan Itämerelle

Tarjous Chartarum amiceille -20% kun tilaat kirjan John Nurmisen Säätiön verkkokaupasta. Tarjouskoodi CA20, voimassa 31.12.2020 asti. OVH 39,90 € (sis.alv).

John Nurmisen Säätiön tuore merkkiteos Itämeren tarina – Karttojen matkassa keskiajalta nykyaikaan syntyi halusta ymmärtää, miten pohjoinen meremme ja sitä ympäröivät maat ovat piirtyneet kartoille ja ihmisten mieliin. Upeasti kuvitettu teos kertoo vuosisatoja jatkuneesta merellisestä vuorovaikutuksesta ja avaa Itämeren alueen merkitystä. Kirja julkaistaan samaan aikaan myös ruotsiksi.

Itämeren alueen historia, monimuotoinen ympäristö ja kulttuuri avautuvat kirjassa karttojen kautta. Teos avaa kurkistusluukkuja Itämeren kiehtovaan maailmaan ja tarjoaa harkitun kattauksen historiallisesti merkittäviä ja ajankohtaisia karttoja. Kirja kertoo, miten kartoilla on vuosisadasta toiseen vaikutettu ihmisten maailmankuvaan ja käsityksiin Itämeren alueesta ja sen ihmisistä.

”Itämeren tarina on enemmän kuin karttakirja. Se selittää meille pienen murtovetemme merkityksen kansojensa menneisyyteen ja nykyisyyteen. Juha Hurmeen alkusanat nostavat esiin kirjoittajalle ja John Nurmisen Säätiölle tärkeän näkökulman: meri on elämän ehto ja mielenmaisema”, kertoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

”Vanhoja karttoja tutkimalla voimme saada selville, mikä tieto, aate ja toiminta on kulloinkin ollut niin tärkeää, että se on haluttu esittää kartalla. Vanhat kartat kertovat maantiedon lisäksi etenkin merenkulun, kaupan ja sodan historiasta, ja ne peilaavat kiinnostavasti myös valtapolitiikan, tiedonvälityksen ja propagandan historiaa”, Marjo T. Nurminen kertoo. ”Kun vanhoja karttoja tarkastellaan rinnan muiden historiallisten dokumenttien kanssa, käy ilmi, miksi tämä pieni pohjoinen merialue nousee vuosisadasta toiseen kansainvälisen valta- ja kauppapolitiikan näyttämöksi.”

Itämeren tarina kuljettaa mukaansatempaavasti ja asiantuntevasti viikinkisotureiden, hansakauppiaiden, merirosvojen, kuninkaiden ja tutkimusmatkailijoiden maailmaan. Nurminen valottaa hallitsijoiden motiiveja eri aikoina: ”Haluttiin karttoja, jotka korostivat oman valtakunnan mahtavuutta. Kartat edistivät myös kauppamerenkulkua, auttoivat voittamaan sotia ja rakentamaan kaupunkeja.” Kirjan karttahistoriallinen näkökulma avaa maantiedon ja karttojen vaikutusta kansojen, valtioiden ja yksilöiden kohtaloihin pohjoisen meren rannalla.

Kartat ovat keskiajalta lähtien vaikuttaneet yhteiskunnassa monilla elämänalueilla. Itämeren tarina alkaa kirjassa harvinaisesta ensimmäisestä Itämeren alueen kartasta 1100-luvulta. Kartoilla alkoi olla 1500-luvulta lähtien yhä suurempi merkitys kansainvälisessä diplomatiassa, valtakuntien hallinnossa, verotuksessa, maankäytössä, merenkulussa ja sodankäynnissä. Karttojen merkitys tiedonvälityksessä ja mielikuvavaikuttamisessa kasvoi entisestään 1800-luvulla, kun erilaisia teema- ja pilakuvakarttoja aletiin julkaista eurooppalaisessa sanoma- ja aikakausilehdissä.

Nurmisen valitsemilla vanhoilla kartoilla näkyy myös, kuinka uudet tekniset innovaatiot, kuten höyryvoima ja lennätin sekä rautatieverkoston rakentaminen sitovat Itämeren alueen yhä tiiviimmin muuhun Eurooppaan 1900-luvun alussa.

Kirjan päätösluvussa tarkastellaan Itämerten alueen nykyaikaa eri teemojen kautta: vedenalaisena museona ja aarreaittana, energian valtaväylänä ja mittaamattoman arvokkaana luonnonympäristönä. Itämeren valuma-alueen kartta tekee näkyväksi, että meren vaikutusalue ei lopu sen rannoille vaan se ulottuu jokien kautta syvälle sisämaahan. Itämeren valuma-alueella elää nykyään lähes 90 miljoonaa ihmistä.

Teoksellaan Nurminen muistuttaa, että ymmärtääksemme ihmisten toimintaa Itämeren alueella ja voidaksemme vaikuttaa haluun suojella merta myös tulevaisuudessa, meidän on ymmärrettävä menneisyyttä.

Upeasti kuvitettu teos sopii sekä lahjaksi että lähdekirjaksi kattavan lähdeluettelon, hakemiston ja Itämeren tapahtumia kuvaavan aikajanan ansiosta.

”Marjo T. Nurminen on tarttunut haastavaan aiheeseen, joka edellyttää laajaa lähdepohjan tuntemusta, kielitaitoja kykyä ’katsoa’ kansallisia ja valtiollisia teemoja osana laajempaa Itämeren kontekstia. – Nurminen on onnistunut erinomaisesti runsaasti aikaa vaatineessa työssä”, kiittää Euroopan historian professori Laura Kolbe.

Lisätietoja:

FT Annamari Arrakoski-Engardt
Toimitusjohtaja, John Nurmisen Säätiö
p+358  400 477 878
annamari.arrakoski-engardt@jnfoundation.fi
Twitter @AArrakoski

Maria Erkheikki
Julkaisu- ja kokoelmavastaava, John Nurmisen Säätiö
+358 (0)50 545 0481
maria.erkheikki(at)jnfoundation.fi

ICHC 2021 in Bucharest

The 29th International Conference on the History of Cartography will be taking place in Bucharest, from the 4th to the 9th of July. The conference is entitled ‘Conflict and Cartography’ and the deadline for submission of proposals is Monday, the 5th of October 2020. All further details are available on the conference website: https://ichc2021.com/call-for-papers/

Jan Strangin Suomen kartan historia 1532-2005, tarjous ennakkotilaajille 31.5.2020 saakka!

Kartografian historian tutkija Jan Strang on kirjoittanut kirjan Suomen kartan historia 1532-2005. Teoksen pitäisi valmistua kirjapainosta kesäkuun puoliväliin mennessä.

Kirja on laajin ja perusteellisin aiheesta milloinkaan kirjoitettu teos. Se perustuu tutkimustyöhön noin kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen, Ruotsin, Venäjän ja muiden maiden arkistoissa ja kirjastoissa. Se on laaja (384 sivua), iso (korkeus 34 cm) ja kauttaaltaan monivärinen. Kuvia on yli 500, joista valtaosa on karttoja. Todellinen Suomen kartan historian tieto- ja kuvapankki sekä myös näyttävä lahjakirja.

Kirjan valmistuttua sen suositushinta tulee olemaan 79 €, mutta ennakkoon tilaavat voivat saada sen hintaan 49 € (alennus 38 %). Tarjous on voimassa 31.5.2020 asti (kustantajan antama suuri alennus on mahdollinen vain niin kauan kuin kirja ei vielä ole kirjakauppamyynnissä).

Kirjan painos on 700 kappaletta. Tilaus kannattaa tehdä mahdollisimman pian ja varmistaa näin kirjan saatavuus.

Lisätietoja eli sisällysluettelo, näytesivuja, englanninkielinen yhteenveto ja tilauslomake löytyvät osoitteesta www.strang.fi/karttahistoria