Klubimme sai alkunsa, kun Primulan kerhohuoneeseen kokoontui 13.3.1964 joukko vanhan kartografian ystäviä. Kokoonkutsuja, insinööri Osmo Kiikka, esitteli tapahtumassa karttakokoelmaansa ja kertoi maailman karttakuvan kehityksestä. Paikalle saapunut joukko päätti jatkaa kokoontumisia vapaamuotoisena klubina. Puheenjohtajaksi he valitsivat Kiikan ja sihteeriksi MH Aarno Piltzin. Laajemman historiikin Chartarum amicin alkuvaiheista voi lukea blogin luvusta “Karttaklubin historiaa”.

Juhlistamme pyöreitä vuosia Helsingissä ravintola Elitessä torstaina, 18.4.2024 klo 18 alkaen. Ilmoittaudu mukaan to 11.4.2024 mennessä.

Kutsu tilaisuuteen ja ilmoittautumisohje ovat tulleet sinulle viimeisimmän jäsenlehden liitteinä. Hyvän ruoan ja juoman lisäksi tiedossa on illan mittaan ainakin puheita, joista yhden pitää tilaisuudessa esittäytyvä uusi puheenjohtaja, tutkijatohtori Johanna Skurnik.

Ravintola Eliten sivut

Chartarum amici on mukana järjestämässä IMCOSin (International Map Collectors’ Society) kansainvälistä kartografista symposiumia, joka pidetään Helsingissä Tieteiden talolla 22.–24.8.2023. Chartarum amicin ja Suomen Kartografisen Seuran jäsenten on mahdollista osallistua symposiumin esitelmäosuuteen alennettuun 70 euron hintaan.

HUOM! Jäsenlehdessä ilmoitetusta tiedosta poiketen ilmoittautumisaikaa on jatkettu ja se päättyy 15.8.2023.

Lisätietoja symposiumista ja rekisteröitymisestä SKS:n sivuilla: https://www.kartogra.fi/imcoshelsinki/registration/

IMCOS HELSINKI OHJELMA 22.–24.8.2023

22.8 TIISTAI: Mapping of Finland and the Baltic region 1 (Tieteiden talo)

• 09.30–10.00    Registration
• 10.00–10.3      Opening ceremony
• 10.30–11.00     Mapping of Finland as part of Sweden and Russia (Antti Jakobsson)
• 11.00–11.30    kahvitauko
• 11.30–12.00    Helsinki on maps (Martti Helminen)
• 12.00–12.30    Nordenskiöld and his maps (Leena Miekkavaara & Anna Vuolanto)

23.8. KESKIVIIKKO: Mapping of Finland and the Baltic region 2 (Tieteiden talo)

• 09.30–10.00    Imagining, illustrating and defining the Baltic Sea region on maps – Examples from the Middle Ages to the present (Marjo Nurminen)
• 10.00–10.30    The Seventh Zone – Northern maritime history (Mikko Huhtamies)
• 10.30–11.00 kahvitauko
• 11.00–11.30    The Gulf of Finland in sea chartsd and maps (Jan Strang)
• 11.30–12.00    The 18th century Finnish reconnaissance mapping and its connection to the Central European cabinet maps (Erkki-Sakari Harju)
• 12.00 –12.30   Mapping the Arctic War (Aleksi Rikkinen)

23.8. TORSTAI: Mapping power and propaganda (Tieteiden talo)

• 09.30–10.00  Mapping propaganda (Katariina Kosonen)
• 10.00–10.30    Maps in the British Empire: John Arrowsmith and the business of mapmaking in the mid-nineteenth century Britain (Johanna Skurnik)
• 10.30–11.00     kahvitauko
• 11.00 –11.30 Mapping Indigenous Land: treatment of Sámi toponymy in the production of topographic maps in Norway as an example (Kaisa Rautio Helander)

Kirjoittaja: Annina Lundvall, teksti MML:n tiedote

Arkiston avautuminen on hyvä uutinen monelle ammattilaiselle. Vanhoja ilmakuvia hyödynnetään esimerkiksi alue- ja yhdyskuntasuunnittelussa, kulttuuriperintökohteiden inventoinnissa sekä tutkimustyössä. Myös esimerkiksi sukututkijat sekä kartoista ja vaikkapa kylien historiasta kiinnostuneet voivat hyödyntää avointa palvelua.

Yleisön saataville on tullut kymmeniä tuhansia kuvia, joista vanhimmat ovat 1930-luvulta. Kuvia voi selata ja vertailla Paikkatietoikkunaan rakennetun työkalun avulla.

Ilmakuvat taipuvat monenlaisiin käyttökohteisiin

Paikkatietoikkunassa käyttäjä voi katsoa yksittäistä historiallista ilmakuvaa sekä vertailla uusinta ilmakuvaa ja historiallista ilmakuvaa, ja tarkastella miten maisema on muuttunut. Siitä voi olla hyötyä esimerkiksi, kun selvitetään, millaisia muutoksia on tapahtunut metsissä metsänhoitotoimenpiteiden tai hakkuiden seurauksena. Ilmakuvat auttavat myös hahmottamaan, miten maatalouden ja teollisuuden rakennemuutokset sekä rakentaminen ovat muuttaneet alueiden käyttöä vuosikymmenien aikana. Kuvia voi hyödyntää maisemien ennallistamisen tukena – tai vaikkapa rikostutkimuksessa.

”Ilmakuvilta voidaan nähdä paljon sellaista, mitä kartoille ei ole piirretty näkyväksi tiettyinä ajanjaksoina. Ne ovat todella oleellisia monille ammattilaisille, jotka tarvitsevat historiallista faktaa työssään. Museo- ja matkailualallekin näistä kuvista voi olla paljon iloa. Ennen näitä kuvia piti erikseen tilailla ja vertailla. Nyt työ helpottuu huomattavasti”, kartastopäällikkö Heli Laaksonen Maanmittauslaitokselta kertoo.

Tärkeä kulttuuriperintömme säilyy diginä

Kaikkiaan Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkistoissa on 1,5 miljoonaa kuvaa, joista noin puolet on digitoitu. Arkisto koostuu Maanmittauslaitoksen omasta tuotannosta sekä laajasta Puolustusvoimien ja Blom Kartta Oy:n tuottamista kuvista, jotka on lahjoitettu Maanmittauslaitoksen arkistoon.

Arvokkaiden ilmakuvien digitoiminen paitsi takaa niiden säilyvyyden, myös mahdollistaa kuvien monipuolisen jatkokäytön sekä vaivattoman muokkauksen ja arkistoinnin. Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkiston avaaminen on tärkeä teko suomalaisen historiallisen kulttuuriperintöaineiston saavutettavuuden ja avoimuuden lisäämiseksi.

”Historiallisten aineistojen käsittely on vaativaa työtä. Siksi kaikilta alueilta ei ole alkuvaiheessa täydellistä kattavuutta. Teemme koko ajan töitä sen eteen, että koko arkisto saadaan digitoitua, sillä filmille kuvattu aineisto ei kestä ikuisesti. Olemme todella iloisia siitä, että aineisto saadaan jakoon kansalaisten ja eri organisaatioiden käyttöön”, Heli Laaksonen sanoo.

Historiallisiin ilmakuviin voi tutustua osoitteessa: www.paikkatietoikkuna.fi/historiallisetilmakuvat

Palvelu toimii parhaiten tietokoneen ruudulla ja käytettäessä normaalia hiirtä. Ohjeet palvelun käyttöön löydät: https://www.maanmittauslaitos.fi/asioi-verkossa/palveluiden-kayttoohjeet/paikkatietoikkuna/karttatasot#historialliset-ilmakuvat

Palvelun käyttöön opastava video: https://mml.videosync.fi/historialliset-ilmakuvat

Artikkeli 10 kysymystä historiallisista ilmakuvista: https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/10-kysymysta-historiallisista-ilmakuvista

Esimerkkinä Inari vuosina 1960 ja 2016 (Lähde: MML:n ilmakuva-arkisto).

(suurenna kuvaa  klikkaamalla)

Senaatin kartat -webinaarissa 29.10.2020 klo 14:00-15:00 Antti Jakobsson kertoo venäläisten topografien 1870 käynnistämästä topografisesta kartoituksesta, joka jatkui aina Suomen itsenäistymiseen asti.

Suomen senaatti rahoitti alunperin kartoitusta ja Suomi sai ainoana maana kaksi valokuvakopioita venäläisten tekemistä kartoista. Poikkeuksellista oli myös se, että suomalaiset johtivat tätä kartoitustyötä Suomessa ja he johtivat kartoitustyötä myös muualla Venäjällä.

Venäjän aloittama kartoitustyö oli laaja ja käsitti koko Euroopan Venäjän raja-alueet. Painetut kartat julkaistiin venäjänkielisinä ja olivat salaisia. Senaatin kartoille nimistö muutettiin suomen- ja ruotsinkieliseksi. Ne väritettiin Maanmittaushallituksen ylihallituksessa ja niitä täydennettiin koko tuon ajan tärkeimmillä muutoksilla kuten rautateillä.

Senaatin kartat ovat saatavilla digitaalisena ja nyt myös Uudenmaan osalta karttakirjana. Kartoissa esitetään ensimmäistä kertaa maaston tarkka muoto korkeuskäyrin, myös rakennukset (torpat, maatalot ja kartanot) ja tiestö kuvataan tarkasti. Kartat on hienosti käsin väritetty. Alkuperäinen kartoitus kattaa Etelä-Suomen mukaan lukien Satakuntaa ja Viipurin lääniä.

Vuodesta 1907 lähtien kartoitettiin myös Ahvenanmaa, Pohjois-Satakuntaa, Pirkanmaata ja Itä-Suomea sekä myös Keski-Suomea ja Savoa. Keski-Suomen ja Savon kartat saatiin sotasaaliina ja ne ovat olleet Maanmittauslaitoksen museossa, mutta niitä ei ole löytynyt arkistosta. Osa kartoista on nyt löytynyt Saksasta.

Tilaisuus on avoin kaikille, mutta vaatii ilmoittautumisen Suomen Kartografisen Seuran kautta 28.10.2020 klo 16 mennessä osoitteeseen sihteeri@kartogra.fi.

Musketöörien aikaan – karttoja 1500- ja 1600-luvuilta
Kansallisarkiston näyttelytila, Rauhankatu 17, Helsinki
Näyttely on avoinna 8.9.–29.10.2020, tiistaista torstaihin klo 11–15

Kansallisarkiston Musketöörien aikaan – karttoja 1500- ja 1600-luvuilta -näyttely esittelee Timo Reenpään kokoelman Ranskaa koskevia kartta-aineistoja. Näyttely valottaa karttoja esineinä, mutta kuvaa myös kartoituksen historiaa parin vuosisadan ajalta.

Arkistojen ja vanhan kirjallisuuden historiassa innokkaat keräilijät ovat toisinaan onnistuneet pelastamaan monia, jo tuhoutuneiksi luultuja asiakirjoja ja julkaisujen osia. Yhteistyöllään yksityisten keräilijöiden kanssa Kansallisarkisto haluaa tuoda esiin näiden tekemää arvokasta työtä ja antaa myös yleisölle mahdollisuuden tutustua näihin harvoin näytteillä oleviin kokoelmiin.

Varhaisimmat Ranskasta säilyneet karttamateriaalit ovat peräisin 1400-luvun alusta. Aluksi kartat keskittyivät rannikoiden kuvaamiseen. Ranskan sisämaan karttoja alkoi ilmestyä vasta 1500-luvulla. Kansallisarkiston näyttelyssä esillä olevat kartat kuvaavat, miten kartat muuttuivat ja kehittyivät 1500-luvun alkupuolelta 1600-luvun lopulle. Samalla näyttely on hyvä osoitus siitä, miten kartat yhdistävät tieteen ja taiteen: kartta voi olla samanaikaisesti esimerkiksi merenkulussa välttämätön käyttöesine ja itsenäinen taideteos.

Tekstin lähde: Kansallisarkisto
Lisätietoja näyttelystä: kehittämispäällikkö Anne Wilenius, anne.wilenius(a)arkisto.fi

Kartografian historian tutkija Jan Strang on kirjoittanut kirjan Suomen kartan historia 1532-2005. Teoksen pitäisi valmistua kirjapainosta kesäkuun puoliväliin mennessä.

Kirja on laajin ja perusteellisin aiheesta milloinkaan kirjoitettu teos. Se perustuu tutkimustyöhön noin kahdenkymmenen vuoden aikana Suomen, Ruotsin, Venäjän ja muiden maiden arkistoissa ja kirjastoissa. Se on laaja (384 sivua), iso (korkeus 34 cm) ja kauttaaltaan monivärinen. Kuvia on yli 500, joista valtaosa on karttoja. Todellinen Suomen kartan historian tieto- ja kuvapankki sekä myös näyttävä lahjakirja.

Kirjan valmistuttua sen suositushinta tulee olemaan 79 €, mutta ennakkoon tilaavat voivat saada sen hintaan 49 € (alennus 38 %). Tarjous on voimassa 31.5.2020 asti (kustantajan antama suuri alennus on mahdollinen vain niin kauan kuin kirja ei vielä ole kirjakauppamyynnissä).

Kirjan painos on 700 kappaletta. Tilaus kannattaa tehdä mahdollisimman pian ja varmistaa näin kirjan saatavuus.

Lisätietoja eli sisällysluettelo, näytesivuja, englanninkielinen yhteenveto ja tilauslomake löytyvät osoitteesta www.strang.fi/karttahistoria

Chartarum amicin jäsenistölle on järjestynyt tapaaminen Kansallisarkistoon maanantaina 13.5.2019 klo 14–16. Vierailun isäntänä on johtaja István Kecskeméti, joka esitelmöi meille vanhojen karttojen konservoinnista, Kansallisarkiston digitaalisista palveluista ja uusista yhteistyömalleista digitaalisen aineiston tuottamisessa. Esitelmän lisäksi tutustumme myös konservointiesimerkkeihin arkiston kokoelmista.

Kansallisarkisto sijaitsee Kruununhaassa, osoitteessa Rauhankatu 17, 00170 Helsinki.

Ilmoittautuminen s-postilla osoitteeseen katariina.kosonen(ät)helsinki.fi.

The University of Chicago Press ja History of Cartography Project ovat julkaisseet lisää kartografian historian kirjasarjan kirjoja verkossa. Aiemmin saatavilla olivat vol. 1 ja 2, nyt pdf-versioina löytyvät myös vol. 3 ja 6.

Kolmas osa, joka on julkaistu kahtena niteenä, käsittelee Euroopan renessanssin ajan kartografiaa. Teokset toimitti David Woodward.

Kuudennen osan toimittaja on Mark Monmonier, ja sen aiheena on 1900-luvun kartografia. Linkki teokseen alla, muut osat löytyvät sitten sivupalkista.

Vankka paketti kesälukemista kartografiasta kiinnostuneille!

History of Cartography, volume six: Cartography in the Twentieth Century

Suomen Yleiskartta 1863-1873

Maanmittauksen ylihallitus aloitti vuonna 1840 suuren kartastohankkeen, jonka tarkoituksena oli valmistaa yleiskartta koko Suomesta. Ensimmäinen laitos valmistui vuosina 1863–1873. Yleiskartta käsitti 30 karttalehteä mittakaavassa 1:400 000 ja se palkittiin Wienin maailmannäyttelyssä 1873.

Yleiskartta valmistettiin pienentämällä pantografilla 1:20 000 mittakaavaisista pitäjänkartoista. Näin saatiin aikaan 1:100 000 -mittakaavaiset kivipainetut pienennökset, jotka lähetettiin kommenteille pitäjiin. Maanmittarin piti järjestää tilaisuus, jossa kansalaiset saivat esittää huomautuksia.

Pohjois-Suomen lehdet painettiin vuonna 1873. Maanmittauksen ylihallitus kartoitti Pohjois-Suomen tätä karttaa varten mittakaavassa 1:100 000 ja Pohjois-Lapin 1:400 000. Pohjois-Suomen geodeettinen runko oli tuolloin erittäin puutteellinen, mikä näkyy kartassa; mm. Suomi neidon pään muoto ei vastaa todellisuutta. Yleiskartan nimiölehti on ruotsinkielinen ja maan kuulumista Venäjän keisarikuntaan ilmaisee ainoastaan tammenlehväornamenttiin kätketty sana ФИНЛЯНДІЯ (Finljandija).

Suomen Kartografinen seura on julkaissut yleiskartasta kirjan, jossa kerrotan tarkemmin kartan tekemisen vaiheista ja sen taustoista. Karttakirjaa myy mm. sen kustantaja AtlasArt.

Pasilassa on virastotalon ravintola Keltasirkun aulassa (2. krs) esillä vanhoja yleiskarttoja, viime vuonna tehtyjä SuomiAreenaa varten. Siis kopioita, joista on tehty kapuloidut isot seinällä riippuvat karttatuotteet ja Washingtonissa ollut karttayhdistelmä vanhasta ja uudesta Suomesta. Halukkaat voivat käydä katsomassa niitä Aurinkoraitin aukioloaikana, arkisin klo 7–19 aina pe 20.7.2018 saakka.

Esillä olevat kartat muodostivat keskeisen osan vuoden 2017 SuomiAreena -tapahtuman yhteydessä toteutetusta karttanäyttelystä Maanmittauslaitoksen palvelupisteessä. Myös tänä vuonna Maanmittauslaitos osallistuu SuomiAreena -tapahtumaan. Tervetuloa osallistumaan paikan päälle 16. –20.7.2018!

Teksti ja kuvat: Ulla Mikkanen