Itämeren alueen historia, monimuotoinen ympäristö ja kulttuuri avautuvat kirjassa karttojen kautta. Teos avaa kurkistusluukkuja Itämeren kiehtovaan maailmaan ja tarjoaa harkitun kattauksen historiallisesti merkittäviä ja ajankohtaisia karttoja. Kirja kertoo, miten kartoilla on vuosisadasta toiseen vaikutettu ihmisten maailmankuvaan ja käsityksiin Itämeren alueesta ja sen ihmisistä.

”Itämeren tarina on enemmän kuin karttakirja. Se selittää meille pienen murtovetemme merkityksen kansojensa menneisyyteen ja nykyisyyteen. Juha Hurmeen alkusanat nostavat esiin kirjoittajalle ja John Nurmisen Säätiölle tärkeän näkökulman: meri on elämän ehto ja mielenmaisema”, kertoo John Nurmisen Säätiön toimitusjohtaja Annamari Arrakoski-Engardt.

”Vanhoja karttoja tutkimalla voimme saada selville, mikä tieto, aate ja toiminta on kulloinkin ollut niin tärkeää, että se on haluttu esittää kartalla. Vanhat kartat kertovat maantiedon lisäksi etenkin merenkulun, kaupan ja sodan historiasta, ja ne peilaavat kiinnostavasti myös valtapolitiikan, tiedonvälityksen ja propagandan historiaa”, Marjo T. Nurminen kertoo. ”Kun vanhoja karttoja tarkastellaan rinnan muiden historiallisten dokumenttien kanssa, käy ilmi, miksi tämä pieni pohjoinen merialue nousee vuosisadasta toiseen kansainvälisen valta- ja kauppapolitiikan näyttämöksi.”

Itämeren tarina kuljettaa mukaansatempaavasti ja asiantuntevasti viikinkisotureiden, hansakauppiaiden, merirosvojen, kuninkaiden ja tutkimusmatkailijoiden maailmaan. Nurminen valottaa hallitsijoiden motiiveja eri aikoina: ”Haluttiin karttoja, jotka korostivat oman valtakunnan mahtavuutta. Kartat edistivät myös kauppamerenkulkua, auttoivat voittamaan sotia ja rakentamaan kaupunkeja.” Kirjan karttahistoriallinen näkökulma avaa maantiedon ja karttojen vaikutusta kansojen, valtioiden ja yksilöiden kohtaloihin pohjoisen meren rannalla.

Kartat ovat keskiajalta lähtien vaikuttaneet yhteiskunnassa monilla elämänalueilla. Itämeren tarina alkaa kirjassa harvinaisesta ensimmäisestä Itämeren alueen kartasta 1100-luvulta. Kartoilla alkoi olla 1500-luvulta lähtien yhä suurempi merkitys kansainvälisessä diplomatiassa, valtakuntien hallinnossa, verotuksessa, maankäytössä, merenkulussa ja sodankäynnissä. Karttojen merkitys tiedonvälityksessä ja mielikuvavaikuttamisessa kasvoi entisestään 1800-luvulla, kun erilaisia teema- ja pilakuvakarttoja aletiin julkaista eurooppalaisessa sanoma- ja aikakausilehdissä.

Nurmisen valitsemilla vanhoilla kartoilla näkyy myös, kuinka uudet tekniset innovaatiot, kuten höyryvoima ja lennätin sekä rautatieverkoston rakentaminen sitovat Itämeren alueen yhä tiiviimmin muuhun Eurooppaan 1900-luvun alussa.

Kirjan päätösluvussa tarkastellaan Itämerten alueen nykyaikaa eri teemojen kautta: vedenalaisena museona ja aarreaittana, energian valtaväylänä ja mittaamattoman arvokkaana luonnonympäristönä. Itämeren valuma-alueen kartta tekee näkyväksi, että meren vaikutusalue ei lopu sen rannoille vaan se ulottuu jokien kautta syvälle sisämaahan. Itämeren valuma-alueella elää nykyään lähes 90 miljoonaa ihmistä.

Teoksellaan Nurminen muistuttaa, että ymmärtääksemme ihmisten toimintaa Itämeren alueella ja voidaksemme vaikuttaa haluun suojella merta myös tulevaisuudessa, meidän on ymmärrettävä menneisyyttä.

Upeasti kuvitettu teos sopii sekä lahjaksi että lähdekirjaksi kattavan lähdeluettelon, hakemiston ja Itämeren tapahtumia kuvaavan aikajanan ansiosta.

”Marjo T. Nurminen on tarttunut haastavaan aiheeseen, joka edellyttää laajaa lähdepohjan tuntemusta, kielitaitoja kykyä ’katsoa’ kansallisia ja valtiollisia teemoja osana laajempaa Itämeren kontekstia. – Nurminen on onnistunut erinomaisesti runsaasti aikaa vaatineessa työssä”, kiittää Euroopan historian professori Laura Kolbe.

Lisätietoja:

FT Annamari Arrakoski-Engardt
Toimitusjohtaja, John Nurmisen Säätiö
p+358  400 477 878
annamari.arrakoski-engardt@jnfoundation.fi
Twitter @AArrakoski

Maria Erkheikki
Julkaisu- ja kokoelmavastaava, John Nurmisen Säätiö
+358 (0)50 545 0481
maria.erkheikki(at)jnfoundation.fi