MOOC- kupla puhkesi, nyt olisi hyvä hetki lähteä mukaan!

MOOCit ovat herättäneet paljon huomiota viime aikoina. Niihin on kohdistettu suuria odotuksia ja ne ovat herättäneet myös paljon kritiikkiä. Viime aikojen pettymykset tuovat mieleen Gartnerin hype-käyrän, jossa uusi teknologinen innovaatio saavuttaa kypsyyden vasta kolmen välivaiheen jälkeen.

Gartner Hype Cycle
Gartner Hype Cycle by Jeremykempaten (CC-BY-SA-3.0)

Teknologisen innovaation esiintuloa seuraavat ylikuumentuneet odotukset, mikä näkyy mm. massamedian suurena huomiona. New York Times intoutui jo vuosi sitten kuvaamaan silloista vuotta 2012 MOOCien eli massiivisten avoimien verkkokurssien vuodeksi. Silloin oli jo Courseran ja Udacityn kaltaiset yritykset ehtineet tarjoamaan maksuttomia verkkokurssejaan miljoonille ihmisille ympäri maailmaa ja kymmenet korkeakoulut olivat  ehtineet mukaan tekemään kursseja lisää. Hype kävi MOOCien yllä kuumana, niiltä odotettiin paljon erityisesti kohonneiden lukukausimaksujen Yhdysvalloissa, mutta suuri osa myös Europpalaisista korkeakouluista pohti sopivaa tapaa osallistua MOOC-hurmaan mukaan, ellei ollut jo ehtinyt. Ehtihän joku jo Suomessakin povaamaan maakuntayliopistojen loppua. Continue reading MOOC- kupla puhkesi, nyt olisi hyvä hetki lähteä mukaan!

Uusi MOOC-yritys Stanfordista

Coursera lisää vettä myllyyn avoimien massiivisten verkkokurssien saralla. Coursera tarjoaa ilmaisia, mainiolta vaikuttavia kursseja huippuyliopistoista (Stanford, Princeton, U of Michigan, U of Pennsylvania). Verrattuna Udacityyn, tarjolla on kursseja myös humanistisilta ja sosiaalitieteellisiltä aloilta. Oma suosikkini on heinäkuun lopulla alkava “Listening to World Music“.

Avoimet kurssimateriaalit – miksi ihmeessä?

OpenCourseWare-konsortion tavoitteena on tarjota maailman kaikille opinhaluisille uusinta tietoa ja mielenkiintoisia kursseja parhaista yliopistoista. Sivusto kokoaa jäsenyliopistojen avoimen tarjonnan. Lisäksi konsortio tarjoaa tukea materiaalien tuottamiseen. Päärahoittajana toimii The William and Flora Hewlett Foundation.

Vetojuhtana toimii MIT (Massachusetts Institute of Technology), jonka miltei koko kurssitarjonta on avoimesti saatavilla. Sivustolle tehdään vuosittain yli miljoona vierailua joka puolelta maailmaa. MIT OpenCourseWare -sivustolta selviää muutama hyvä syy avoimeen julkaisemiseen. Materiaaleja hyödyntää:

  • 94 % MIT:n opiskelijoista, joiden mielestä tarjonta parantaa opiskelua
  • 35 % yliopistoon hakeneista oli tutustunut tarjontaan ennen hakeutumista opiskelijaksi
  • 45 % alumneista piti aineistoa hyödyllisenä

Eurooppalaisista yliopistoista paljon materiaalia tarjoaa TU Delft Hollannista. Yhtään skandinaavista yliopistoa ei toistaiseksi ole konsortion varsinaisena jäsenenä. Jäseneltä edellytetään vuosimaksua (500€/v) ja vähintään 10 kurssin avointa julkaisua. Vastineeksi tarjotaan mahdollisuutta olla maineikkaiden yliopistojen mukana levittämässä tietoa omasta opetustarjonnasta. Olisiko tässä mahdollisuuksia hyödyntää koulutuksemme hyvää  mainetta  ja lähteä brändityöryhmän viitoittamalle tielle: Finland gives you a lesson!

Kiinnostaako ilmainen kurssikirja?

Michael Feldstein kirjoittaa blogissaan avointen oppiresurssien uusimmista kehityskuluista. Washingtonin osavaltiolla on projekti, jonka tarkoituksena on saada kaikille osavaltion community collegeille ilmaiset tai edulliset oppimateriaalit 80 kaikkein suosituimmalle kurssille. Intressiristiriita on suuri – kurssikirjat ovat tuottoisa bisnes, Suomessakin.

Musteläiskätestin vartijat

Miten yliopistolle käy instituutiona, kun oppiminen ja tiedonhaku siirtyy yhä enemmän verkkoon? Wikiversityn kaltaisten verkkosivustojen käytön yleistyminen merkitsee sitä, että yliopistojen monopoli erikoisalojen tiedon tarjoajana on uhattuna. Pelkät tutkintojen laillistajan ja tutkijoiden työhuoneiden tarjoajan roolit tuntuvat riittämättömiltä tehtäviltä yliopistolle.

Viime kesänä silmiin sattui uutinen, missä kerrottiin muokkaussodasta englanninkielisen Wikipedian artikkelissa Rorschachin musteläiskätestistä. Koska kuvia musteläiskistä ei ole enää suojattu tekijänoikeuslailla, ei ole mitään laillista estettä olla liittämättä niitä Wikipedia-artikkelin yhteyteen. American psychological association taas vastustaa testin julkaisua, koska se muuttaisi testin toimivuutta. Continue reading Musteläiskätestin vartijat