MOOC- kupla puhkesi, nyt olisi hyvä hetki lähteä mukaan!

MOOCit ovat herättäneet paljon huomiota viime aikoina. Niihin on kohdistettu suuria odotuksia ja ne ovat herättäneet myös paljon kritiikkiä. Viime aikojen pettymykset tuovat mieleen Gartnerin hype-käyrän, jossa uusi teknologinen innovaatio saavuttaa kypsyyden vasta kolmen välivaiheen jälkeen.

Gartner Hype Cycle
Gartner Hype Cycle by Jeremykempaten (CC-BY-SA-3.0)

Teknologisen innovaation esiintuloa seuraavat ylikuumentuneet odotukset, mikä näkyy mm. massamedian suurena huomiona. New York Times intoutui jo vuosi sitten kuvaamaan silloista vuotta 2012 MOOCien eli massiivisten avoimien verkkokurssien vuodeksi. Silloin oli jo Courseran ja Udacityn kaltaiset yritykset ehtineet tarjoamaan maksuttomia verkkokurssejaan miljoonille ihmisille ympäri maailmaa ja kymmenet korkeakoulut olivat  ehtineet mukaan tekemään kursseja lisää. Hype kävi MOOCien yllä kuumana, niiltä odotettiin paljon erityisesti kohonneiden lukukausimaksujen Yhdysvalloissa, mutta suuri osa myös Europpalaisista korkeakouluista pohti sopivaa tapaa osallistua MOOC-hurmaan mukaan, ellei ollut jo ehtinyt. Ehtihän joku jo Suomessakin povaamaan maakuntayliopistojen loppua. Continue reading MOOC- kupla puhkesi, nyt olisi hyvä hetki lähteä mukaan!

“Vakavasti otettavaa” verkkojulkaisua Omekalla

Omeka on sangen uusi verkkojulkaisujärjestelmä erityisesti yliopistojen, museoiden ja kirjastojen väelle. Omekalla voi rakentaa esim. arkistolähteisiin perustuvan kurssisivuston tai online-taidenäyttelyn, mahdollisuuksista saa hyvän yleiskuvan katsomalla listaa Omekalla tehdyistä sivustoista. Omeka on kehitetty George Mason Universityssä ja se on vapaasti saatavilla GPL-lisenssillä.

Quo vadis Suomi? -ajatuksia Online Educa 2010 konferenssista

Kävin joulukuussa jo 16 kertaa järjestetyssä Online Educa Berlin –konferenssissa, joka järjestäjien mukaan oli ”suurin ja mahtavin” kautta aikojen. Olen itse ollut edellisen kerran Berliinissä 2000-luvun alussa ja siihen verrattuna  nyt oli mukana osallistujia 108 maasta ja silmiinpistävää oli ainakin afrikkalaisten ja pohjois-amerikkalaisten osallistujien määrän kasvu.  Konferenssi onkin muuttunut eurooppalaisen opetusteknologiaosaamisen näyttämöstä täysin maailmanlaajuiseksi estraadiksi.

Konferenssin avauspuheenvuorossa nostettiin Suomi ja suomalainen menestys PISA-tuloksissa  näyttävästi esiin, ja hetken aikaa kuljimme rinta rottingilla ylpeänä suomalaisuudesta. Ylpeyteni koki kuitenkin päivien mittaan kolauksen, sillä aika paljon meillä suomalaisilla on kuitenkin tekemistä oppimateriaalien avoimuudessa, kansallisessa videomateriaalipalvelussa tai mobiileissa oppilaitosratkaisuissa.
Continue reading Quo vadis Suomi? -ajatuksia Online Educa 2010 konferenssista

Mihin tenttiä tarvitaan?

Siellä missä kaksi tahi kolme korkeakoulu- tai yliopistoihmistä kokoontuu, puhutaan yleensä sähköisestä tenttimisestä tai sen puuttumisesta. Itse opiskelen ammattikorkeakoulussa, jossa koko tutkinto suoritetaan verkon välityksellä.

Virtuaalinen kontaktiopetus järjestetään parina iltana viikossa WebEx-kokousympäristössä webkameroiden ja kuulokkeiden avulla. Jokaisella opintojaksolla on lisäksi oma Moodle-työtila, josta löytyvät oppimateriaalit, tehtävät ja keskustelualueet. Kaikki luennot nauhoitetaan ja tallennetaan Moodleen myöhempää katsomista varten, joten opinnot sallivat joustavasti myös pienet poissaolot. Myös kaikki tentit pidetään virtuaalisesti. Tentti noudetaan Moodlesta, tehdään Wordilla omalla koneella ja palautetaan takaisin Moodleen ja tentin ajan opettaja valvoo tenttijöitä WebExissä nauhoittavien kameroiden välityksellä. Vaivatonta, motivoivaa ja lähes täydellistäkö? Lähes. Virtuaalitentissä ei saa käyttää apuna kirjoja eikä mitään muutakaan materiaalia. Mutta valvonta on aika mahdotonta pienen webkuvan perusteella. Continue reading Mihin tenttiä tarvitaan?

Wikikonferensseja Gdanskissa

Heinäkuun helteillä Gdanskiin* kokoontui laaja joukko wikiasiantuntijoita kahteen eri konferenssiin, Wikisymiin ja Wikimaniaan. Wikimania on Wikipediaa ja sen lukuisia sisarhankkeita hallinnoivan Wikimedia-säätiön vuosittainen kokoontuminen ja järjestyksessään kuudes. Niinikään järjestyksessään kuudes Wikisym sen sijaan tarkasteli eri wikejä ja muuta avoimen verkon yhteistoimintaa laaja-alaisemmin, tänä vuonna erityisesti akateemisen tutkimuksen perspektiivistä.

Wikitutkimus on luonteeltaan monitieteistä ja eri tutkijoiden oppialat vaihtelevat  tietojenkäsittelytieteistä yhteiskuntatieteisiin, jolloin myös tutkimusotteet ovat moninaisia. Tutkimusta tehdään esimerkiksi analysoimalla tilastollisin menetelmin wikisivujen muokkaushistorioita tai kehittämällä semanttisen webin välineitä eri wikeissä olevien tietojen yhdistämiseksi.

Continue reading Wikikonferensseja Gdanskissa

Tutkijat opettavat ja opettajat tutkivat

Toukokuussa 2010 julkaistiin Timo Aarrevaaran ja Elias Pekkolan laatima tutkimus “Muuttuva akateeminen professio Suomessa – maaraportti” joka sisältää vertailevaa tietoa akateemisesta työstä ja sen tekijöistä eri korkeakoulusektoreilla. Tutkimus toteutettiin laajalla kyselyllä (N=1452) ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen akateemiselle henkilöstölle eli opetus- ja tutkimustehtävissä työskenteleville. Raportti tarjoaa mielenkiintoisia tuloksia myös opetuksen kehittämisen ja opetusteknologian parissa työskenteleville.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on raportin mukaan selkeitä eroja painotuksissa perustehtävien välillä, yliopistoissa tutkitaan ja ammattikorkeakouluissa opetetaan. Kun yliopisto-opettajilta menee keskimäärin joka kolmas tunti opetukseen niin ammattikorkeakouluopettajilla miltei tuplasti enemmän eli kolme viidesosaa. Selkein selittävä ero tälle löytyy tietenkin tutkimustyöstä, joka vie yliopisto-opettajilta melkein puolet työtunneista ja ammattikorkeakouluissa vain vajaan kuudenneksen. Väki näyttää kuitenkin työllistyneen oikeisiin paikkoihin, sillä 78,5% yliopistojen akateemisesta henkilöstöstä kohdistaa mielenkiintonsa tutkimukseen ja melkein sama osuus (78,6%) ammattikorkeakoulujen väestä opetukseen.

Continue reading Tutkijat opettavat ja opettajat tutkivat

Horizon ennuste vuodelle 2010: “Avointa ja mobiilia oppimista”

Kansainvälinen New Media Consortium julkaisi äskettäin yhdessä EDUCAUSE Learning Initiativen kanssa vuosittaisen Horizon-raportin, jossa laaja joukko asiantuntijoita on luonut tiiviin katsauksen siihen, mitkä ovat opetuksen ja oppimisen kannalta mielenkiintoisimpia nousevia tekniikoita ja ilmiöitä juuri nyt. Esimerkiksi mobiililaitteet ovat jo pitkään löytyneet jokaisen opiskelijan taskusta, mutta vasta nyt älypuhelimien ja miniläppäreiden myötä niillä alkaa olla merkittävää potentiaalia monimediaisen ja vuorovaikutuksellisen oppimisen kannalta.

Toinen mielenkiintoinen ja raportissa lähimpään tulevaisuuteen sijoitettu trendi on avoimet oppisisällöt ja miten ne voivat yleistyessään haastaa perinteistä instituutioihin sidottua oppimista. Raportin kenties paras anti onkin siinä, ettei siinä vain tyydytä listaamaan trendikkäitä tekniikoita, vaan pyritään syvällisesti ymmärtämään mitä laajempia kehityskulkuja tällä hetkellä kytkeytyy opetukseen ja oppimiseen.

Lisätietoja julkaisusta: http://www.nmc.org/horizon

Nikkaroituja tilastoja verkko-opetuksesta

Kiinnostaako sinua tietää, kuinka laajasti Helsingin yliopistolla käytetään kurssinhallintajärjestelmiä kuten Moodlea tai Blackboardia opetuksessa?

Minua kiinnostaa ja toisinaan päädyn erinäisten tahojen pyynnöstä myös laatimaan tunnuslukuja aiheesta. Tässä kirjoituksessa pyrin avaamaan, miten paljon noiden lukujen tuottaminen vaatii arviointia ja mutu-tuntumaa. Tavoitteena ei siis ole lukijoiden vakuuttaminen jonkin tietyn luvun tai prosentin taakse, vaan antaa pikemminkin välineitä omien tulkintojenne tueksi. Lähtökohtanani on todellisuuden (tässä yliopisto-opetuksen) käsittäminen hyvin monimuotoiseksi tutkimuskohteeksi, jonka pelkistäminen numeroihin on aina rajua, toisinaan välttämätöntä ja joskus ihan hauskaakin.
Continue reading Nikkaroituja tilastoja verkko-opetuksesta