Heinäkuun helteillä Gdanskiin* kokoontui laaja joukko wikiasiantuntijoita kahteen eri konferenssiin, Wikisymiin ja Wikimaniaan. Wikimania on Wikipediaa ja sen lukuisia sisarhankkeita hallinnoivan Wikimedia-säätiön vuosittainen kokoontuminen ja järjestyksessään kuudes. Niinikään järjestyksessään kuudes Wikisym sen sijaan tarkasteli eri wikejä ja muuta avoimen verkon yhteistoimintaa laaja-alaisemmin, tänä vuonna erityisesti akateemisen tutkimuksen perspektiivistä.
Wikitutkimus on luonteeltaan monitieteistä ja eri tutkijoiden oppialat vaihtelevat tietojenkäsittelytieteistä yhteiskuntatieteisiin, jolloin myös tutkimusotteet ovat moninaisia. Tutkimusta tehdään esimerkiksi analysoimalla tilastollisin menetelmin wikisivujen muokkaushistorioita tai kehittämällä semanttisen webin välineitä eri wikeissä olevien tietojen yhdistämiseksi.
Wikit on mielekkäintä ymmärtää nimenomaan sosiaalisiksi sovelluksiksi ja tietynlaiseksi toimintakulttuuriksi ja -ideologiaksi
Mielestäni wikit on kuitenkin mielekkäintä ymmärtää nimenomaan sosiaalisiksi sovelluksiksi ja tietynlaiseksi toimintakulttuuriksi ja -ideologiaksi, pikemminkin kuin tietokoneohjelmistoiksi tai niiden varaan kerättyinä tietomassoina. Näin ymmärrettynä wikejä ja muita avoimen yhteistoiminnan muotoja tutkittaessa tutkimusotteet voidaan jakaa karkeasti kahteen luokkaan. Ensimmäisen mukaan niitä tutkitaan yhteiskunnallisina toimintoina, jolloin voimme esimerkiksi tarkastella avoimen lähdekoodin kehityshankkeiden laajempia vaikutuksia ohjelmistoteollisuuteen tai työelämään. Toisen luokan mukaan tutkimuskohteeksi voidaan ottaa jokin tällainen yhteisöllinen hanke ja pyrkiä erittelemään siinä itsessään esiintyviä sosio-poliittisia elementtejä kuten valtarakenteita tai toimintakulttuuria.
Yhteiskuntatieteellisellä tutkimuksella on aina kaksisuuntainen yhteys tutkimuskohteeseensa ja Cliff Lampe korostikin omassa esityksessään yliopistojen kolmatta tehtävää. On tärkeätä, että wikien ja muiden sosioteknisten järjestelmien tutkijat ovat mukana kehittämässä niihin perustuvia sovelluksia yhteiskunnan tarpeisiin. Samalla tutkijat saavat myös syvällistä ja omakohtaista ymmärrystä tutkimistaan ilmiöistä.
Wikisymin toinen keynote- puhuja, Andrew Lih lähestyi esityksessään wikejä ja sosiaalista mediaa viestinnän tutkimuksen kannalta. Lih esitti mm. mielenkiintoisen jaottelun sisällön luomiseen ja jalostamiseen ja miten lukuisilla eri tavoilla perinteisen ja sosiaalisen median toimijat, niin ammattilaiset kuin suuretkin massat, voivat käytännössä yhdistää voimiaan. 
Siinä toisessa konferenssissa eli Wikimaniassa olivat myös tutkijat runsaasti äänessä. Virallisia puheenvuoroja mielenkiintoisempaa oli seurata Wikimedian säätiön edustajien ja sen eri hankkeissa toimivan laajan ja kirjavan yhteisön toimintaa ja keskusteluja. Wikipediaa pitkälti vapaaehtoisvoimin rakentava yhteisö vaikuttaa yhtenäiseltä eikä vilkkaasta ja avoimesta keskustelusta huolimatta esiin tullut selkeitä jännitteitä tai blokkeja. En osaa sanoa onko toisinajattelijat vaiennettu vai onko tämä vain tyyntä myrskyn edellä. Menestystarinan tulevaisuus näyttää haasteelliselta.
Tulevaisuuden kannalta kenties huolestuttavinta on, että muokkaukset ja varsinkin uusien aktiivisten jäsenten määrä on kääntynyt laskuun ja jossain vaiheessa sillä alkaa väistämättä olla myös vaikutuksia artikkelien laatuun. Syitä ja selityksiä osallistumiskynnyksen nousemiselle etsitään kiivaasti ja karkeasti ottaen kolmesta eri lähteestä. Ensinnäkin Wikipedian ohjelmiston, Mediawikin, merkkauskieli ja sen käyttö artikkeleissa on huomattavasti kompleksisempaa kuin vielä muutama vuosi sitten. Toiseksi myös yhteisön toimintaa säätelevät säännöt ovat monimutkaistuneet viime vuosina. Kolmas ja kenties tärkein selitys lienee kuitenkin siinä, että Wikipedian sisältö alkaa jo monin paikoin olla niin jalostunutta, että osallistuminen vaati huomattavasti syvällisempää asiantuntemusta kuin vielä muutama vuosi sitten.
Ketkä olisivatkaan parempia Wikipedian artikkeleiden kirjoittajia kuin kyseistä alaa aktiivisesti tutkivat tai opiskelevat yliopistolaiset?
Wikipediaan toivotaankin uusia kirjoittajia erityisesti akateemisen väen parista. Yhdysvalloissa on juuri käynnistynyt mielenkiintoinen Public Policy -hanke jonka osana koulutetaan yliopistoihin paikallisia asiantuntijoita, “Wikipedia- lähettiläitä”. Nämä vapaaehtoiset Wikipedia-asiantuntijat tarjoaisivat sitten tukea ja neuvontaa opettajille ja opiskelijoille jotka haluavat soveltaa Wikipediaa omassa työssään. Wikipedia kun monista väärinkäsityksistä huolimatta soveltuu vallan hyvin myös akateemisten opintojen toimintaympäristöksi. Ja ketkä olisivatkaan parempia Wikipedian artikkeleiden kirjoittajia kuin kyseistä alaa aktiivisesti tutkivat tai opiskelevat yliopistolaiset?
*Gdansk tunnetaan varsinkin historiallisissa yhteyksissä myös saksankielisellä nimellä Danzig ja eri nimeämiskäytännöistä syntyi Wikipediassa mielenkiintoinen debatti joka ratkaistiin lopulta äänestyksellä. Äänestyksen lopputulos palvelee nyt ennakkotapauksena muissakin artikkeleissa.