Massiiviset avoimet verkkokurssit, uusia oppimisen muotoja – ja tutkimusta!

Yksi viime vuoden puhutuimmista ilmiöistä opetusteknologian alalla on ollut massiiviset avoimet verkkokurssit eli MOOC:it (Massive Open Online Course). Käytännössä MOOC:eissa on useimmiten kyse siitä, että tunnetun yliopiston kokenut opettaja laatii ja suunnittelee avoimeen verkkoon oppimateriaalista ja siihen perustuvista aktiviteeteista kurssin, jota pääse suorittamaan kuka tahansa, maksutta ja osana massiivista opiskelijajoukkoa. MOOC:ien taustalla on yleensä vastaava kurssi joko osin tai kokonaan kampuksella tai verkossa toteutettuna. MOOC:it on yleensä aikataulutettu melko tiukkoihin viikoittaisiin palasiin, jotka sisältävät oppimateriaalin itsenäistä opiskelua, materiaalin perusteella laadittavia tehtäviä sekä vuorovaikutusta joko ohjelmallisesti toteutettujen arviointien tai muiden opiskelijoiden kanssa. Tapauksesta riippuen kursseista saattaa vielä lopuksi saada arvosanan tai todistuksen.

Oleellista muihin verkkokursseihin verrattuna on MOOC:ien suuri skaalautuvuus, eli kurssille voi osallistua vaikka satojatuhansia opiskelijoita ilman opettajien ja ohjaajien työmäärän massiivista kasvamista. Esimerkiksi vuosi sitten pidetylle, Stanfordin yliopiston professorin Sebastian Thrunin ja Googlen tutkimusjohtajan Peter Norvigin toteuttamalle tekoälykurssille osallistui yli 160 tuhatta opiskelijaa ympäri maailmaa. Skaalautuvuus on yleensä toteutettu joko tehtävien ja palautteen automatisoinnilla tai vertaistuotannon ja -arvioinnin malleilla.

Continue reading Massiiviset avoimet verkkokurssit, uusia oppimisen muotoja – ja tutkimusta!

Nuoret tutkijat suosivat avoimia verkkopalveluja

Nuoret tutkijakouluttettavat hyödyntävät  tutkimustyössään aktiivisesti avoimia verkkosovelluksia kuten verkostopalveluja, blogeja, wikejä ja keskustelufoorumeja. Oman tutkimusinstituution tarjoamia palveluj käyttää vain vähemmistö. Vain verraten pieni osa Y-sukupolvesta on  kuitenkaan valmis keskustelemaan tai julkaisemaan tuloksia keskeneräisesta tutkimuksesta verkossa esim. blogien kautta.

Tulokset selviävät British Libraryn ja JISCin yhdessä toteuttamasta tutkimuksesta. (Via Ilkka Kukkonen)

Wikikonferensseja Gdanskissa

Heinäkuun helteillä Gdanskiin* kokoontui laaja joukko wikiasiantuntijoita kahteen eri konferenssiin, Wikisymiin ja Wikimaniaan. Wikimania on Wikipediaa ja sen lukuisia sisarhankkeita hallinnoivan Wikimedia-säätiön vuosittainen kokoontuminen ja järjestyksessään kuudes. Niinikään järjestyksessään kuudes Wikisym sen sijaan tarkasteli eri wikejä ja muuta avoimen verkon yhteistoimintaa laaja-alaisemmin, tänä vuonna erityisesti akateemisen tutkimuksen perspektiivistä.

Wikitutkimus on luonteeltaan monitieteistä ja eri tutkijoiden oppialat vaihtelevat  tietojenkäsittelytieteistä yhteiskuntatieteisiin, jolloin myös tutkimusotteet ovat moninaisia. Tutkimusta tehdään esimerkiksi analysoimalla tilastollisin menetelmin wikisivujen muokkaushistorioita tai kehittämällä semanttisen webin välineitä eri wikeissä olevien tietojen yhdistämiseksi.

Continue reading Wikikonferensseja Gdanskissa

Tutkijat opettavat ja opettajat tutkivat

Toukokuussa 2010 julkaistiin Timo Aarrevaaran ja Elias Pekkolan laatima tutkimus “Muuttuva akateeminen professio Suomessa – maaraportti” joka sisältää vertailevaa tietoa akateemisesta työstä ja sen tekijöistä eri korkeakoulusektoreilla. Tutkimus toteutettiin laajalla kyselyllä (N=1452) ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen akateemiselle henkilöstölle eli opetus- ja tutkimustehtävissä työskenteleville. Raportti tarjoaa mielenkiintoisia tuloksia myös opetuksen kehittämisen ja opetusteknologian parissa työskenteleville.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on raportin mukaan selkeitä eroja painotuksissa perustehtävien välillä, yliopistoissa tutkitaan ja ammattikorkeakouluissa opetetaan. Kun yliopisto-opettajilta menee keskimäärin joka kolmas tunti opetukseen niin ammattikorkeakouluopettajilla miltei tuplasti enemmän eli kolme viidesosaa. Selkein selittävä ero tälle löytyy tietenkin tutkimustyöstä, joka vie yliopisto-opettajilta melkein puolet työtunneista ja ammattikorkeakouluissa vain vajaan kuudenneksen. Väki näyttää kuitenkin työllistyneen oikeisiin paikkoihin, sillä 78,5% yliopistojen akateemisesta henkilöstöstä kohdistaa mielenkiintonsa tutkimukseen ja melkein sama osuus (78,6%) ammattikorkeakoulujen väestä opetukseen.

Continue reading Tutkijat opettavat ja opettajat tutkivat