Tag: yliopistot

MOOC- kupla puhkesi, nyt olisi hyvä hetki lähteä mukaan!

MOOCit ovat herättäneet paljon huomiota viime aikoina. Niihin on kohdistettu suuria odotuksia ja ne ovat herättäneet myös paljon kritiikkiä. Viime aikojen pettymykset tuovat mieleen Gartnerin hype-käyrän, jossa uusi teknologinen innovaatio saavuttaa kypsyyden vasta kolmen välivaiheen jälkeen.

Gartner Hype Cycle
Gartner Hype Cycle by Jeremykempaten (CC-BY-SA-3.0)

Teknologisen innovaation esiintuloa seuraavat ylikuumentuneet odotukset, mikä näkyy mm. massamedian suurena huomiona. New York Times intoutui jo vuosi sitten kuvaamaan silloista vuotta 2012 MOOCien eli massiivisten avoimien verkkokurssien vuodeksi. Silloin oli jo Courseran ja Udacityn kaltaiset yritykset ehtineet tarjoamaan maksuttomia verkkokurssejaan miljoonille ihmisille ympäri maailmaa ja kymmenet korkeakoulut olivat  ehtineet mukaan tekemään kursseja lisää. Hype kävi MOOCien yllä kuumana, niiltä odotettiin paljon erityisesti kohonneiden lukukausimaksujen Yhdysvalloissa, mutta suuri osa myös Europpalaisista korkeakouluista pohti sopivaa tapaa osallistua MOOC-hurmaan mukaan, ellei ollut jo ehtinyt. Ehtihän joku jo Suomessakin povaamaan maakuntayliopistojen loppua. Continue reading MOOC- kupla puhkesi, nyt olisi hyvä hetki lähteä mukaan!

Kohti hajautettuja verkko-oppimisympäristöjä

Manchester Metropolitan University:ssä on meneillään mielenkiintoinen JISC W2C -projekti opetusteknologiapalveluiden uudistamiseksi. Tuossa projektissa kehitetään seuraavan sukupolven hajautettua verkko-oppimisympäristö (DLE) jossa keskiössä toimivaa Moodlea täydennetään widgeteillä, web-serviceillä sekä pilvipalveluilla (cloud-sourced services).

Projektia varten tehtiin huolellisesti taustatyötä (CeLT / LRT Learning Technologies Review) jonka osana mm. arvioitiin aiemmin käytössä olleita palveluita sekä luotiin skenaarioita ja visioita tulevalle. MMU:ssä tehdyissä visioista esittelen tässä neliportaisen luokittelun omista ja ulkoisista opetusteknologiapalveluista, eli miten hajautettu verkko-oppimisympäristö luodaan yhdistämällä organisaation omiin palveluihin muiden tarjoamia palveluita. Luokittelun kriteerinä on yhtäältä palvelun instutionaalinen positio sekä toisaalta mitä opettajalle tarjotaan ja vastaavasti edellytetään käytöltä.
Continue reading Kohti hajautettuja verkko-oppimisympäristöjä

“Vakavasti otettavaa” verkkojulkaisua Omekalla

Omeka on sangen uusi verkkojulkaisujärjestelmä erityisesti yliopistojen, museoiden ja kirjastojen väelle. Omekalla voi rakentaa esim. arkistolähteisiin perustuvan kurssisivuston tai online-taidenäyttelyn, mahdollisuuksista saa hyvän yleiskuvan katsomalla listaa Omekalla tehdyistä sivustoista. Omeka on kehitetty George Mason Universityssä ja se on vapaasti saatavilla GPL-lisenssillä.

Avoimet kurssimateriaalit – miksi ihmeessä?

OpenCourseWare-konsortion tavoitteena on tarjota maailman kaikille opinhaluisille uusinta tietoa ja mielenkiintoisia kursseja parhaista yliopistoista. Sivusto kokoaa jäsenyliopistojen avoimen tarjonnan. Lisäksi konsortio tarjoaa tukea materiaalien tuottamiseen. Päärahoittajana toimii The William and Flora Hewlett Foundation.

Vetojuhtana toimii MIT (Massachusetts Institute of Technology), jonka miltei koko kurssitarjonta on avoimesti saatavilla. Sivustolle tehdään vuosittain yli miljoona vierailua joka puolelta maailmaa. MIT OpenCourseWare -sivustolta selviää muutama hyvä syy avoimeen julkaisemiseen. Materiaaleja hyödyntää:

  • 94 % MIT:n opiskelijoista, joiden mielestä tarjonta parantaa opiskelua
  • 35 % yliopistoon hakeneista oli tutustunut tarjontaan ennen hakeutumista opiskelijaksi
  • 45 % alumneista piti aineistoa hyödyllisenä

Eurooppalaisista yliopistoista paljon materiaalia tarjoaa TU Delft Hollannista. Yhtään skandinaavista yliopistoa ei toistaiseksi ole konsortion varsinaisena jäsenenä. Jäseneltä edellytetään vuosimaksua (500€/v) ja vähintään 10 kurssin avointa julkaisua. Vastineeksi tarjotaan mahdollisuutta olla maineikkaiden yliopistojen mukana levittämässä tietoa omasta opetustarjonnasta. Olisiko tässä mahdollisuuksia hyödyntää koulutuksemme hyvää  mainetta  ja lähteä brändityöryhmän viitoittamalle tielle: Finland gives you a lesson!

Tutkijat opettavat ja opettajat tutkivat

Toukokuussa 2010 julkaistiin Timo Aarrevaaran ja Elias Pekkolan laatima tutkimus “Muuttuva akateeminen professio Suomessa – maaraportti” joka sisältää vertailevaa tietoa akateemisesta työstä ja sen tekijöistä eri korkeakoulusektoreilla. Tutkimus toteutettiin laajalla kyselyllä (N=1452) ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen akateemiselle henkilöstölle eli opetus- ja tutkimustehtävissä työskenteleville. Raportti tarjoaa mielenkiintoisia tuloksia myös opetuksen kehittämisen ja opetusteknologian parissa työskenteleville.

Yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa on raportin mukaan selkeitä eroja painotuksissa perustehtävien välillä, yliopistoissa tutkitaan ja ammattikorkeakouluissa opetetaan. Kun yliopisto-opettajilta menee keskimäärin joka kolmas tunti opetukseen niin ammattikorkeakouluopettajilla miltei tuplasti enemmän eli kolme viidesosaa. Selkein selittävä ero tälle löytyy tietenkin tutkimustyöstä, joka vie yliopisto-opettajilta melkein puolet työtunneista ja ammattikorkeakouluissa vain vajaan kuudenneksen. Väki näyttää kuitenkin työllistyneen oikeisiin paikkoihin, sillä 78,5% yliopistojen akateemisesta henkilöstöstä kohdistaa mielenkiintonsa tutkimukseen ja melkein sama osuus (78,6%) ammattikorkeakoulujen väestä opetukseen.

Continue reading Tutkijat opettavat ja opettajat tutkivat

Ranking Web of World Universities kuvaa yliopistojen näkyvyyttä verkossa

Ranking Web on kahdesti vuodessa julkaistava vertailu, joka mittaa yli 18000 yliopiston ja korkeakoulun näkyvyyttä verkossa. Uusimman mittauksen kärkisijoja verkkonäkyvyydessä pitävät amerikkalaiset yliopistot: Harvard, MIT, Stanford ja Berkeley. Ensimmäinen eurooppalainen yliopisto, Cambridge, on sijalla 27. Parhaiten menestynyt suomalainen yliopisto, Helsingin yliopisto, on sijalla 64.

Tulokset on saatu vertailemalla korkeakoulujen aktiivisuutta verkossa. Menetelmänä on käytetty hakukoneiden antamia tuloksia www-sivujen ja tiedostojen määrissä. Lisäksi on käytetty Google Scholarin antamia hakutuloksia tieteellisen kirjallisuuden verkkojulkaisuista ja vertailtu ulkopuolelta verkkoaineistoon tehtyjen linkkien määrää.