Ed-Media 2011 TOP5

Osallistuin kesäkuun viimeisellä viikolla Portugalin Lissabonissa järjestetyyn AACE:n (Association for the Advancement of Computing in Education) konferenssiin ja tässä postauksessa tiivistän keskeisimmät esiin nousseet ajatukset (TOP 5)

1) Twitterin käytöstä:

Alec Couros avasi konferenssin omalla keynote-puheenvuorollaan “Why Networked Learning Matters” . Couros on apulaisprofessori Reginan yliopistossa Kanadassa. Courosin esityksessä kiinnostavinta oli auto-twiittaus, jossa puhuja twiittasi esityksensä aikana keskeisimmät  esiin tulleet linkit. Twiittaus tapahtui huomaamattomasti. Oliko käytössä joko aikataulutettu twitter-plugin vai assistentti, joka twiittasi Alecin puolesta, jäi meille kuuntelijoille epäselväksi? Joka tapauksessa pidin ideasta rakentaa ja tukea omaa esitystä Twitterin välityksellä.Twiittien jakaminen omille seuraajille ja itselle muistiin oli helppoa ja esitys sai twiiteistä ikäänkuin käsikirjoituksen.

Ylipäätään konferenssin twiittaus oli parinkymmenen aktiivisimman varassa (osallistujia konferenssissa oli yli 800). Lähinnä vitsiltä tuntui isoimman konferenssisalin twiit-seuranta, joka oli pienen siirettävän valkokankaan ja pikkutykin varassa. Twiitit taisivat näkyä vain ensimmäisten rivien reunapaikoille.

Alec Courosin blogi Open Thinking

Continue reading Ed-Media 2011 TOP5

MoodleMoot 3×3

Osallistuimme pääsiäisviikolla 2011 tänä vuonna Lontoossa järjestettyyn Moodle-tapaamiseen. Tähän merkintään keräsimme joitain näkemyksemme perusteella mielenkiintoisia näkökulmia Moodlen ja sen opetuskäytön kehitykseen. Alle on joihinkin aiheisiin linkitetty lisätietona ko. esityksen videotaltiointi, mutta kaikkia videoita ei tätä kirjoitettaessa ole vielä julkaistu. Loputkin esitykset tulevat toivottavasti löytymään osoitteesta http://mootuk11.org.uk/videos/.

Continue reading MoodleMoot 3×3

Minkälaista olisi ketterä opetus?

Ketterä ohjelmistokehitys on yksi viime vuosien puhutuimmista innovaatioista it-alalla. Käytännössä kyseessä on pikemminkin yleinen toimintafilosofia kuin jokin spesifi menetelmä, mutta lyhyesti kuvattuna ketteryydellä pyritään korvaamaan perinteinen projektimalli jossa suunnittelu edeltää ja määrittää toteutusta. Toki ketterässäkin tuotantoprosessissa myös suunnitellaan, mutta se tapahtuu vaiheittain sitä mukaa kun toteutus etenee. Kun perinteinen projektimalli pitää arvossaan muodollista dokumentaatiota sekä tarkasti määriteltyjä prosesseja, pyritään ketteryydellä korostamaan toimivaa lopputuotetta sekä yksilöiden välistä vuorovaikutusta.

Agility
cc-by-robert.happek

Ketteryys kuulostaa kaikin puolin järkevältä ja käyttökelpoiselta toimintatavalta. Omaan käyttöön tuleva asuintalo voidaan vielä kuvata täydellisesti etukäteen mutta tietokoneohjelmiston kaltaisten abstraktien olioiden kokonaisvaltainen suunnittelu on paljon vaikeampaa. Kun tuotantoprosessi jaetaan lyhyisiin “pyrähdyksiin” päästään jo varhaisemmassa vaiheessa varmistamaan, että työ etenee oikeaan suuntaan ja lopputuotteesta on konkreettista hyötyä asiakkaalle.
Continue reading Minkälaista olisi ketterä opetus?

Joustavuuden ja yhteisöllisyyden yhdistäminen

Sulautuvan opetuksen seminaarin aamupäivän luentojen sisällöistä mieltäni jäi askarruttamaan Morten Flate Paulsenin ajatukset ja esitys joustavuuden ja yhteistoiminnan yhdistämisestä. Norjalaisen NKI Distance Educationin kursseille voi ilmoittautua joustavasti milloin vain.

Jokaiselle opiskelijalle tehdään myös henkilökohtainen opintosuunnitelma. Suunnitelmaa seurataan järjestelmällisesti ja opettajan palaute luvataan antaa alle kahdessa vuorokaudessa. Myös opettajan antaman palautteen laatua seurataan ja mitataan. Huonoon laatuun puututaan huomauttamalla ja ohjeistamalla opettajia.

Continue reading Joustavuuden ja yhteisöllisyyden yhdistäminen

Wikikonferensseja Gdanskissa

Heinäkuun helteillä Gdanskiin* kokoontui laaja joukko wikiasiantuntijoita kahteen eri konferenssiin, Wikisymiin ja Wikimaniaan. Wikimania on Wikipediaa ja sen lukuisia sisarhankkeita hallinnoivan Wikimedia-säätiön vuosittainen kokoontuminen ja järjestyksessään kuudes. Niinikään järjestyksessään kuudes Wikisym sen sijaan tarkasteli eri wikejä ja muuta avoimen verkon yhteistoimintaa laaja-alaisemmin, tänä vuonna erityisesti akateemisen tutkimuksen perspektiivistä.

Wikitutkimus on luonteeltaan monitieteistä ja eri tutkijoiden oppialat vaihtelevat  tietojenkäsittelytieteistä yhteiskuntatieteisiin, jolloin myös tutkimusotteet ovat moninaisia. Tutkimusta tehdään esimerkiksi analysoimalla tilastollisin menetelmin wikisivujen muokkaushistorioita tai kehittämällä semanttisen webin välineitä eri wikeissä olevien tietojen yhdistämiseksi.

Continue reading Wikikonferensseja Gdanskissa

Älä viittaa, tweettaa: mikrobloggaus luennolla osallistaa opiskelijoita

Taustakeskustelu Twitterissä on jo pitkään ollut (teknologia)konferenssien arkipäivää. Mikroblogipalvelussa yleisö voi rauhassa supista keskenään esitystä häiritsemättä. Osallistujien kravatin värin kommentoinnin lisäksi kanavilla keskustellaan usein myös itse aiheesta, verkostoidutaan ja luodaan samalla kollektiivisesti muistiinpanoja. Vaikka taustakeskusteluihin osallistuukin yleensä vain  murto-osa tilaisuuden osallistujista, ne ovat muuttaneet konferenssien luonnetta pysyvästi.

Itselleni Twitterin tarjoama vuorovaikutus muiden paikalla olijoiden ja myös etänä suoraa videostreamia tai pelkkää keskustelua seuraavien kanssa on keskeinen osa konferenssikokemusta. Ilman toimivaa langatonta verkkoa koen että esitys jää vajaaksi ja yhteisen hashtagin puuttuminen on järjestäjiltä aidosti närkästystä herättävä moka. Taustakanavan hyödyntäminen on myös leviämässä konferensseista mitä erilaisimpiiin tilaisuuksiin, myös luennoille. Continue reading Älä viittaa, tweettaa: mikrobloggaus luennolla osallistaa opiskelijoita