Deleted User – Signaali

Sähköinen tenttiminen

Helsingin yliopistossa on ollut tenttiakvaariotoimintaa kymmenen vuotta ja verkkotenttejä on tehty sitäkin pidempään. Vuonna 2013 sähköisen tenttimisen edistäminen kurssien suoritusmuotona aktivoitui HYYn aloitteesta ja silloisen vararehtorin toiveesta ja Sähköisen tenttimisen projekti käynnistettiin kehityspäällikön päätöksellä.

Edit 20.5.2014: kuva ja ensimmäinen kappale päivitetty.

Jotta sähköistä tenttimistä voi edistää, on käsite aluksi määriteltävä. Asko Karjalainen on väitöskirjassaan Tentin teoria (2001) määritellyt tentin “koulutukseen sisältyväksi, tahallisesti rakennetuksi ongelmatilanteeksi”, josta opiskelijan on suoriuduttava osaamisensa avulla. Tenttiin liittyy oleellisesti siinä suoriutumisen arviointi ja mittaaminen, ulkoinen kontrolli ja kytkös todelliseen elämään. Em. määritelmän lisäksi vaikuttaa siltä, että tenttimistä käytetään tyypillisesti summatiiviseen arviointiin ja tenttitilaisuus on ajallisesti rajattu suoritus. Kun puhutaan sähköisestä tenttimisestä, viittaan nimenomaan opiskelijan osuuteen tenttimisprosessissa, jossa opiskelija hyödyntää tuotoksensa aikaansaamisessa ja palauttamisessa arvioitavaksi tietokoneita ja -verkkoja. Continue reading Sähköinen tenttiminen

Suomalaisiin opiskelijoihin voi luottaa!

Osallistuin eilen ja tänään Metsätalolla järjestettyyn Sulautuva opetus & oppiminen -seminaariin. Eilen iltapäivällä jouduin lintsaamaan viimeisista case-esityksistä, koska olin luvannut esitellä oppimiskeskus Aleksandriaa erään eurooppalaisen yliopiston vierailijadelegaatiolle.

Aleksandriassa käyneet vierailijat ihastelivat oppimiskeskuksen tiloissa ja palveluissa sitä, että talo voi olla opiskelijoiden käytössä 24/7 ihan ilman vartijoita ja ongelmia; opiskelijat eivät lainaa avaimiaan toisille eivätkä päästä ulkopuolisia sisään (ainakaan häiriöksi asti :). Sulopissa keskusteltiin verkkotentteihin liittyen – taas kerran ihmettelevän hämmästyneeseen sävyyn – että opiskelijoilla voi toden totta teettää tiedekuntatenttejä kotosalla, ja he sitten tekevätkin tenttinsä ihan itse.

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että ihmisiin luotetaan, ja ennen kaikkea, että ihmiset ovat luottamuksen arvoisia. Mikä usein jää huomiotta on, että tämä luottamus on opetusteknologian ja verkkopedagogiikan kehityksen tärkeä mahdollistaja!

Suomalaiseen kulttuuriin kuuluu, että ihmisiin luotetaan, ja ennen kaikkea, että ihmiset ovat luottamuksen arvoisia. Mikä usein jää huomaamatta on, että tämä luottamus on opetusteknologian ja verkkopedagogiikan kehityksen tärkeä mahdollistaja!

Järjestelmästä toiseen, osa 4: Ohi on! – Vai onko sittenkään…

Tämä merkintä on neljäs ja samalla viimeinen osa sarjasta, jossa olen kertonut Helsingin yliopiston projektista luopua verkko-oppimisympäristö Blackboardista ja saada opettajat Moodlen käyttäjiksi. Aiemmat osat löytyvät edellisestä blogimerkinnästä.

Blackboardin opetuskäyttö päättyi vuosi sitten vuodenvaihteessa, kun opiskelijoiden pääsy kurssialueille estettiin. Opettajienkin pääsy kurssialueille estettiin kesäkuun 2011 alussa. Ylläpidolla oli pääsy kurssialueille vielä kesällä, ja pari pyyntöä sisältöjen saamiseksi ehdittiin toteuttaa. Blackboard-palvelin veteli viimeisiään syksyn alkaessa, ja tekohengitys päättyi vihdoin kun jo nurin olleesta palvelimesta otettiin pistoke irti lokakuussa 2011, hyvissä ajoin ennen lisenssikauden umpeutumista. Jäähyväisiä vietettiin iloisissa tunnelmissa kuohuviinien kera. R.I.P. Blackboard! Continue reading Järjestelmästä toiseen, osa 4: Ohi on! – Vai onko sittenkään…

Verkko-opetuksen hinta?

Aina välillä Opetusteknologiakeskuksesta kysytään verkko-opetuksen hintaa verrattuna lähiopetukseen; siis paljonko verkko-opetuksesta pitäisi varautua maksamaan, kun opetus on perinteisesti mitoitettu luentojen perusteella. Viimeksi aihe on keskusteluttanut kuluvana syksynä, ja nostin siksi asian fabuksi Konfabulaariin. Siellä keräsimme keskusteltuja asioita yhteiseen EtherPadiin.

Lähtökohtaisesti ei pitäisi olla “verkko-opetusta” ja “opetusta”, vaan opetusmenetelmät ja sitä kautta mahdolliset verkkovälineet tulisi valita oppimistavoitteita ja arviointimenetelmiä tukemaan, linjakkaan opetuksen periaatteiden mukaisesti. Tällöin mahdollisesti valittavat verkkotyöskentelymenetelmät ovat osa kokonaisuutta, jonka tuntimäärän arviointiin laitoksilla jo on erilaisia malleja käytössä. Näissä huomioidaan opetuksen valmistelu, varsinainen opetus- ja ohjaustoiminta yhdessä opiskelijoiden kanssa sekä oppimistehtävien arviointiin kuluva aika. Usein verkkovälineitä käytettäessä näiden osien keskinäinen tasapaino ja sijainti kurssikalenterissa ovat eri kuin perinteisessä luento-opetuksessa, mutta se ei tarkoita, että myös summa olisi vahvasti poikkeava. Continue reading Verkko-opetuksen hinta?

Suomalaista ATK-historiaa

Muutaman vuoden sisällä suomalaista ATK-historiaa on saatu kansiin useankin opuksen voimin. Helsingin yliopiston tietotekniikkakeskus juhlisti 50-vuotista toimintaansa historiikilla, joka julkaistiin 2010 loppuvuodesta, ja tietojenkäsittelytieteen laitos julkaisi omansa 17.3.2011. Kansallisista toimijoista FUNETin historiikki käsittelee suomalaisen internetin alkuaikoja ja NORDUnetin historiikki vastaavaa pohjoismaista yhteistyötä.

Itselläni oli prof Paakin mainio TKTL-historiikki Rupisia bittejä, karmeita kaavioita, unelmia ja toimistohommia matkalukemisena; sen saa ladattua ekirjanlukijaan pdf:änä. Kuulemma myös tietotekniikkakeskuksen Lisää muistia! olisi hyvää luettavaa, kunhan se vain löytyisi verkosta.

MoodleMoot 3×3

Osallistuimme pääsiäisviikolla 2011 tänä vuonna Lontoossa järjestettyyn Moodle-tapaamiseen. Tähän merkintään keräsimme joitain näkemyksemme perusteella mielenkiintoisia näkökulmia Moodlen ja sen opetuskäytön kehitykseen. Alle on joihinkin aiheisiin linkitetty lisätietona ko. esityksen videotaltiointi, mutta kaikkia videoita ei tätä kirjoitettaessa ole vielä julkaistu. Loputkin esitykset tulevat toivottavasti löytymään osoitteesta http://mootuk11.org.uk/videos/.

Continue reading MoodleMoot 3×3

Järjestelmästä toiseen, osa 3: toiveiden mukaan ollaan menossa

Helsingin yliopistossa on ollut opetuskäytössä rinnakkain kaksi verkko-oppimisympäristöä: Blackboard ja Moodle. Näistä Blackboardista ollaan luopumassa siten, että se on edelleen opettajien saatavilla, mutta ei enää opetuskäytössä. Tämä merkintä on kolmas osa sarjassa, jonka edelliset osat löytyvät täältä:

Tietotekniikkakeskus toteutti keväällä 2010 asiakastyytyväisyyskyselyn, jossa kysyttiin henkilökunnan ja opiskelijoiden mielipiteitä myös oppimisympäristöistä. Vastauksia tuli noin 3900. Sain käyttööni oppimisympäristöihin liittyvät vapaamuotoiset kommentit, joita oli 273. Listassa opettajien ja opiskelijoiden kommentit olivat sekaisin, mutta tekstistä pystyi usein päättelemään, kumpaa näkökulmaa vastaus edusti. Tein kommenteista lyhyen yhteenvedon, joka löytyy liitteestä (pdf). Alla on lisäksi yhteenvetona näkemykseni saadusta palautteesta.
Continue reading Järjestelmästä toiseen, osa 3: toiveiden mukaan ollaan menossa

Verkko-opetuksen tuki: mikrotukea vai pedagogista kehittämistä?

Helsingin yliopistossa opetusteknologiakeskus on jo kymmenen vuoden ajan ollut opetushenkilökunnan keskitettynä verkko-opetuksen tukena. Samoihin aikoihin perustettiin erikseen opetuksen kehittämistä johtava ja opetusta tutkiva Yliopistopedagogiikan tutkimus- ja kehittämisyksikkö eli YTY käyttäytymistieteellisen tiedekunnan yhteyteen. OK:n tukena tiedekunnissa ja laitoksilla on toiminut ryhmä verkko-opetuksen tukihenkilöitä lähes koko OK:n 10-vuotisen olemassaolon ajan, ja YTY:n tueksi tiedekuntien opetuksen kehittämisestä vastaamaan saatiin myöhemmin pedagogisten yliopistonlehtoreiden verkosto.

Continue reading Verkko-opetuksen tuki: mikrotukea vai pedagogista kehittämistä?

Mihin tenttiä tarvitaan?

Siellä missä kaksi tahi kolme korkeakoulu- tai yliopistoihmistä kokoontuu, puhutaan yleensä sähköisestä tenttimisestä tai sen puuttumisesta. Itse opiskelen ammattikorkeakoulussa, jossa koko tutkinto suoritetaan verkon välityksellä.

Virtuaalinen kontaktiopetus järjestetään parina iltana viikossa WebEx-kokousympäristössä webkameroiden ja kuulokkeiden avulla. Jokaisella opintojaksolla on lisäksi oma Moodle-työtila, josta löytyvät oppimateriaalit, tehtävät ja keskustelualueet. Kaikki luennot nauhoitetaan ja tallennetaan Moodleen myöhempää katsomista varten, joten opinnot sallivat joustavasti myös pienet poissaolot. Myös kaikki tentit pidetään virtuaalisesti. Tentti noudetaan Moodlesta, tehdään Wordilla omalla koneella ja palautetaan takaisin Moodleen ja tentin ajan opettaja valvoo tenttijöitä WebExissä nauhoittavien kameroiden välityksellä. Vaivatonta, motivoivaa ja lähes täydellistäkö? Lähes. Virtuaalitentissä ei saa käyttää apuna kirjoja eikä mitään muutakaan materiaalia. Mutta valvonta on aika mahdotonta pienen webkuvan perusteella. Continue reading Mihin tenttiä tarvitaan?

Järjestelmästä toiseen, osa 2: vähiin käy ennen kuin loppuu

Helsingin yliopistolla ollaan oltu luopumassa Blackboardista jo hyvän aikaa. Signaali seuraa prosessia säännöllisesti ja harvakseltaan. Tämä merkintä on toinen osa sarjassa, jonka ensimmäinen osa julkaistiin keväällä 2010.

Blackboardista luopuminen toteutetaan vaiheittain käyttäjien oikeuksia vähentämällä. Viime kevään jälkeen opettajat eivät enää ole voineet luoda Blackboardiin uusia jaksoja, mutta kuluneen syksyn ajan opetus on vielä ollut mahdollista vanhoilla kurssialueilla. Kuluvan syksyn päättyessä Blackboardin käyttöä rajoitetaan edelleen, kun opiskelijoiden pääsy Blackboardiin tullaan estämään, ja niinpä kevään 2011 opetus on jo toteutettava muita välineitä hyödyntäen. Continue reading Järjestelmästä toiseen, osa 2: vähiin käy ennen kuin loppuu