Uusi MOOC-yritys Stanfordista

Coursera lisää vettä myllyyn avoimien massiivisten verkkokurssien saralla. Coursera tarjoaa ilmaisia, mainiolta vaikuttavia kursseja huippuyliopistoista (Stanford, Princeton, U of Michigan, U of Pennsylvania). Verrattuna Udacityyn, tarjolla on kursseja myös humanistisilta ja sosiaalitieteellisiltä aloilta. Oma suosikkini on heinäkuun lopulla alkava “Listening to World Music“.

Lisääkö sormitietokone oppimista?

University of Melbournen Trinity Collegessa testattiin iPadin käyttöä opiskelu-, opetus- ja tutkimuskäytössä, ja kokeilun perusteella 72% henkilökunnasta ja 80% opiskelijoista suosittelivat iPadin käyttöä muille. Suunnitteilla on jakaa koko henkilökunnalle ja kaikille opiskelijoille iPadit. (Via slashdot.)

Kyseessä ei siis ole tieteellinen tutkimus vaan raportti. Tuntuu uskottavalta, että kaikki ovat tyytyväisiä sormitietokoneisiin, mutta lisääkö niiden käyttö oikeasti oppimista?

Quo vadis Suomi? -ajatuksia Online Educa 2010 konferenssista

Kävin joulukuussa jo 16 kertaa järjestetyssä Online Educa Berlin –konferenssissa, joka järjestäjien mukaan oli ”suurin ja mahtavin” kautta aikojen. Olen itse ollut edellisen kerran Berliinissä 2000-luvun alussa ja siihen verrattuna  nyt oli mukana osallistujia 108 maasta ja silmiinpistävää oli ainakin afrikkalaisten ja pohjois-amerikkalaisten osallistujien määrän kasvu.  Konferenssi onkin muuttunut eurooppalaisen opetusteknologiaosaamisen näyttämöstä täysin maailmanlaajuiseksi estraadiksi.

Konferenssin avauspuheenvuorossa nostettiin Suomi ja suomalainen menestys PISA-tuloksissa  näyttävästi esiin, ja hetken aikaa kuljimme rinta rottingilla ylpeänä suomalaisuudesta. Ylpeyteni koki kuitenkin päivien mittaan kolauksen, sillä aika paljon meillä suomalaisilla on kuitenkin tekemistä oppimateriaalien avoimuudessa, kansallisessa videomateriaalipalvelussa tai mobiileissa oppilaitosratkaisuissa.
Continue reading Quo vadis Suomi? -ajatuksia Online Educa 2010 konferenssista

Wikikonferensseja Gdanskissa

Heinäkuun helteillä Gdanskiin* kokoontui laaja joukko wikiasiantuntijoita kahteen eri konferenssiin, Wikisymiin ja Wikimaniaan. Wikimania on Wikipediaa ja sen lukuisia sisarhankkeita hallinnoivan Wikimedia-säätiön vuosittainen kokoontuminen ja järjestyksessään kuudes. Niinikään järjestyksessään kuudes Wikisym sen sijaan tarkasteli eri wikejä ja muuta avoimen verkon yhteistoimintaa laaja-alaisemmin, tänä vuonna erityisesti akateemisen tutkimuksen perspektiivistä.

Wikitutkimus on luonteeltaan monitieteistä ja eri tutkijoiden oppialat vaihtelevat  tietojenkäsittelytieteistä yhteiskuntatieteisiin, jolloin myös tutkimusotteet ovat moninaisia. Tutkimusta tehdään esimerkiksi analysoimalla tilastollisin menetelmin wikisivujen muokkaushistorioita tai kehittämällä semanttisen webin välineitä eri wikeissä olevien tietojen yhdistämiseksi.

Continue reading Wikikonferensseja Gdanskissa

Verkko-opetus soveltuu myös lääketieteen koulutukseen

Mitä yhteistä on verkko-opetuksella ja lääketieteellä? Tätä kysyin itsekin aloittaessani aikanaan työni lääkiksen verkko-opetuksen tukihenkilönä. Vaikkei heti uskoisi, verkko-opetuksella on lääkiksessä pitkät perinteet. Vuotuinen Opetusteknologiapalkinto on jaettu lääkikseen neljästi ja kunniamainintoja on myös tullut useampia. Ensimmäinen lääketieteelliseen tiedekuntaan tullut opetusteknologiapalkinto on vuodelta 1996.
Continue reading Verkko-opetus soveltuu myös lääketieteen koulutukseen

Musteläiskätestin vartijat

Miten yliopistolle käy instituutiona, kun oppiminen ja tiedonhaku siirtyy yhä enemmän verkkoon? Wikiversityn kaltaisten verkkosivustojen käytön yleistyminen merkitsee sitä, että yliopistojen monopoli erikoisalojen tiedon tarjoajana on uhattuna. Pelkät tutkintojen laillistajan ja tutkijoiden työhuoneiden tarjoajan roolit tuntuvat riittämättömiltä tehtäviltä yliopistolle.

Viime kesänä silmiin sattui uutinen, missä kerrottiin muokkaussodasta englanninkielisen Wikipedian artikkelissa Rorschachin musteläiskätestistä. Koska kuvia musteläiskistä ei ole enää suojattu tekijänoikeuslailla, ei ole mitään laillista estettä olla liittämättä niitä Wikipedia-artikkelin yhteyteen. American psychological association taas vastustaa testin julkaisua, koska se muuttaisi testin toimivuutta. Continue reading Musteläiskätestin vartijat