Reilut seitsemän viikkoa ollaan häärätty QGIS:in parissa luoden ties mitä kammotuksia ja komistuksia. Ensimmäiset kurssikerrat tuntuvat kaukaisilta ja niillä opitut asiat yksinkertaisilta, vaikka sitä ne eivät todellakaan niitä opetellessa olleet. Opitun asian määrä konkretisoitui hienosti viimeisessä kurssitehtävässä, johon annettiin lähes täysin vapaat kädet. Otin tehtävänannon innokkaana vastaan ja aloin suunnittelemaan karttaani. Ainoa päätös, jonka sain tehtyä luennon aikana, oli aluerajaus. Päätin käyttää kartassani Euroopan aluetta valtionrajojen kera ja sekös se vasta huono päätös olikin.

Toisaalta idea oli hyvä; jo pelkästään tämän kurssin kautta minulla on tiedossani monta hyvää datan lähdettä kartalleni, vain pohjakartta puuttuu. Sitä hakiessani onnistuin lataamaan massiivisen datapaketin, joka sisälsi melkein kaiken datan koko mantereesta. Sen lisäksi sain hyviäkin karttapohjia, mutta en yhtäkään, jonka olisin kelpuuttanut. Viimeisin olisi muuten ollut ihan hyvä, mutta siitä jostain syystä puuttui Ukraina ja pari muuta maata. Erityisesti nykyhetken tilanne huomioiden puute tuntui kovin epäreilulta, joten lopulta oli aika helppo päätös ottaa kartalle kuvattavaksi koko maailma.

Avoimen tiedon maailma

Koko maailmaa kuvattaessa muuttujien välinen korrelaatio on tärkeää, etenkin kun tietoa on saatavilla paljon. Ideaalitilanteessa muuttujista toinen olisi sellainen, jota voisi kuvata väreinä koropleettikartalla ja toista muuttujaa pisteinä tai diagrammeina polygonien päällä. Näillä ehdoilla valitsin muuttujiksi asutustiheyden ja asukkaiden osuuden slummeissa. Toki olihan ehtona myös tiedon saatavuus, joka osoittautui yllättäväksi haasteeksi muuttujia valikoidessa. Tässä vaiheessa koen vielä helpommaksi valita muuttujat valmiilta listalta, kun hakea haluamiani muuttujia netistä ladattavaksi kaikilla mahdollisilla hakusanakomboilla.

Urbaanien alueiden slummissa asuvien osuuksien vertaaminen maan asutustiheyteen on perusteltua, sillä maailman asukasluvun nopeimman kasvun alueella myös kaupungistumisen tahti on hurja. Kaupungit eivät siis rakennu riittävän nopeasti, jotta kaikille siellä asuville ja sinne muuttaville voisi taata turvallista ja hyvää asutusta. YK:n mukaan vuonna 2018 slummeissa asui yli miljardi ihmistä – siis järkyttävä osuus maailman väestöstä. Sen lisäksi YK:n arvio on, että vuoteen 2030 mennessä jopa kolme miljardia ihmistä kaipaa edullista ja vähintään välttävän tasoista asutusta (United Nations, 2022).

Samankaltaisen kartan on tuottanut myös Elida Peuhu, joka vertaili kartallaan väestöntiheyttä kasvihuonekaasupäästöihin.  Sitä tutkailtuani huomasin suuren eron minun tekemääni karttaan, sillä hänen karttansa esitti maiden asutustiheyden huomattavasti selkeämmin. Minun himmeän vaaleanpunainen karttani jäi pahasti jälkeen ja taas piti sukeltaa QGIS:siin muovailemaan sitä mieluisaksi.  Kuten Elidakin kirjoittaa, kartan visuaalinen ilme on tärkeä ja hänen tavoin saatan keskittyä sen hiomiseen turhankin paljon. Onpahan nätti kartta, vaikkei muuten parhaimmasta päästä olisi.

Toisella rundilla valikoin asukastiheyden kaveriksi maan pinta-alan metsäisen osuuden. Se toimii slummiaineistoa hieman paremmin, sillä tietoa näyttää olevan kerätty lähes kaikkialta maailmasta. Toisaalta onneksemme metsät ovat huomattavasti slummeja yleisempiä ja slummien kuvantamisen suuri ongelma on niiden epävirallisuus ja nopea kasvu ja katoaminen, joka varmasti näkyy kaikessa niistä kerätyssä datassa.

Lopuksi

Kurssin loppuessa ne ekat viikkotehtävät todellakin tuntuvat kaukaisilta – voi mitä työtä ja tuskaa ollaankaan nähty näitä taitoja opeteltaessa. On hienoa huomata kuinka suvereenisti monet eri asiat sujuvat tässä vaiheessa. Join-toiminto ei enää aiheuta loputonta migreeniä, sekä csv että tsv taittuvat jo näppärästi oikeiksi taulukoiksi ja jopa tiedon hakeminen itsenäisesti alkaa helpottua. Parasta on, että kurssin tehtävät ja QGIS:n käytön oppiminen on antanut uusia ideoita ja inspiraatiota siihen, mitä kaikkea sillä voisikaan tehdä.  Kurssilla opetetut asiat loivat lopulta osaamisen kokonaisuuden pohjaksi, jonka päälle on helppo rakentaa uutta tulevilla kursseilla tai vaikka itsekseenkin.

Kiitos kaikille tästä kurssista!

Lähteet:

Natural Earth, 2022. 1:50m Cultural vectors. https://www.naturalearthdata.com/downloads/50m-cultural-vectors/  Ladattu 7.3.2022.

Peuhu, E. 2.3.2022. Viimeistä viedään. Geoinformatiikan menetelmät-blogi. https://blogs.helsinki.fi/elida/ Viitattu 7.3.2022.

The World Bank, 2018. Population living in slums (% of urban population). https://data.worldbank.org/indicator/EN.POP.SLUM.UR.ZS Ladattu 7.3.2022.

United Nations, 2022. Make cities and human settlements inclusive, safe, resilient and sustainable. Sustainable development goals overview. https://unstats.un.org/sdgs/report/2019/goal-11/ Viitattu 7.3.2022.