KK5: Bufferit ja analyysit

Helppoo kunnes toisin todistetaan

Viidennellä kurssikerralla aiheena oli bufferit ja analyysit, joita varten opin jälleen käyttämään uusia työkaluja ja ehkä ymmärtämään niiden toimintaperiaatteitakin hieman. Niiden ymmärtäminen on tärkeää, sillä muuten ollaan (taas) sokkona markkinoilla ja jokaisen toiminnon kokeilemisessa kestää – QGIS tuntuu vielä olevan kaikkine lisäosineen rautakauppaa suurempi työkaluvarasto.

Uusina työkaluina käyttöön tuli nyt bufferi- eli vyöhyketyökalu, jonka avulla voidaan luoda tietyn karttakohteen ympärille halutun kokoinen alue uutena karttatasona. Sitä käytettiin nyt mittaamaan lentokentän meluhaittoja lähiseudun asukkaille sekä tutkimaan metron ja junien saavutettavuutta (taulukot 1 ja 2). Bufferin käyttäminen sujui hyvin, sillä sen luominen tapahtuu hyvin samalla tavalla, kun jo tuttujen metodien käyttäminen. Tehtäviä ratkoessani yhdistelin jo sujuvasti karttakerroksia, attribuuttitietoja ja loin uusia valikoimia tiettyjen hakukriteerien avulla. Erityisesti Join attributes by location ja Select – toiminnot ovat tulleet tutuksi ja haen niistä usein ratkaisuja.

Taulukko 1: Lentokenttien meluhaitoille altistuvat lähialueiden asukkaat.
Taulukko 2: Asukkaat, jotka asuvat 500 metrin säteellä juna- tai metroasemalta.

Tehtävissä annettiin muutamaan otteeseen vinkki käyttää Join attributes by location -toimintoa, jota en monesti nähnyt tarpeellisena. Lukujen selvittäminen onnistui mielestäni helpommin ja nopeammin statistiikkapaneelin ja valikoinnin avulla. Se onnistui erityisesti silloin, kun olin laskenut attribuuttitaulukkoon valmiiksi uuteen sarakkeeseen tiedot, joita halusin tarkastella.

Helppoo jos osaa

Ensimmäisten tehtävien onnistuttua jatkoin tietojeni soveltamista uima-altaiden ja saunojen tutkailutehtävässä. Tehtävänä oli selvittää tietokannasta missä ja miten paljon on taloja, joissa on uima-allas tai sauna. Tietoa kerätessä käytin paljon Selection- työkalua ja statistiikkapaneelia, joiden yhteistyön avulla sain nopeasti vastauksia. Tehtävä sujui lupaavasti, kunnes rakennusten attribuuttitaulukon tietoja piti saada yhdistettyä ja sidottua pienaluetietokantaan, jonka geometrian ohjelma kertoi olevan virheellinen. Virheellisen geometrian vuoksi kerrosta ei voitu yhdistää millään tähän asti oppimallani tavalla, vaan geometria tulisi joko korjata tai ohjelman herjaus tulisi ohittaa – kumpaakaan näistä en osannut tehdä. Etsin ratkaisua kurssilaisten blogeista ja löysin Eemilin Mantsablogista hyvän vinkin. Hän oli korjannut ongelman ohittamalla bugin Check Validity -toiminnolla, jota en jostain syystä saanut toimimaan. Jotain olin tehnyt eri lailla ja samalla linjalla oli jatkettava, ellen haluaisi setviä koko projektin kaikkia vaiheita uudestaan läpi. Onneksi sain toisenkin loistovinkin Eemilin blogista, jota en itse tajunnut ajatella; katso googlesta.

Voi, miten monta pitkää minuuttia olisinkin voinut säästää, jos olisin vain muistanut internetin ihmeet ja hakukoneiden maailman. Joku muu on lähes varmasti joskus käyttänyt QGISiä, joten en ehkä ole ensimmäinen tämän ongelman äärellä. Sain korjattua virheelliset geometriat toiminnolla, jonka nimi on yllättäen Fix Geometries (Ujaval Gandhi). Lopulta sain rakenneltua siistin kartan (kuva 1), joka kuvastaa pääkaupunkiseudun pienalueita ja niiden sisältämien uima-altaalla varustettujen talojen määrää. Määrä oli yllättävän korkea, kokonaisuudessaan 855 joista omakotitaloja oli huimat 345. Vähemmän yllättävää on Lauttasaaren asema tilaston kärjessä, pitäähän onnellisten saarelaisten päästä uimaan muuallekin, kuin saaren sadalle uimarannalle.

Kuva 1: Pääkaupunkiseudun pienalueet ja niiden uima-altailla varustettujen asuinrakennusten määrät.

Kartta on selkeä ja erityisen tyytyväinen olen histogrammeihin, sillä niiden rakenteluun numeroiden kera sain käyttää idean jos toisenkin. Toisaalta muutama lisäidea ei olisi pahitteeksi, sillä haluaisin vielä piilottaa nollat kartalta kokonaan. Tein erikseen myös koropleettikartan kuvaamaan uima-allastalojen määrää, jota on itsessään helpompi lukea, mutta histogrammien kanssa sen arvo tuntui laskevan roimasti.

Lähteet:

Sillankorva, E. 17.2.2022. KK5: Buffereita ja altaita. Eemilin mantsablogi. https://blogs.helsinki.fi/sillanko/ katsottu 22.2.2022.

Gandhi, U. 11.2. 2022. Handling invalid geometries. QGIS tutorials and tips. qgistutorials.com/en/docs/3/handling_invalid_geometries.html katsottu 22.2.2022.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *