Toista tehtävää kotona tehdessäni tunne QGIS-ohjelman helppokäyttöisyydestä katosi kuin tuhka tuuleen. Muistin perukoiltani ei löytynyt paljoakaan apuja kartan rakenteluun – edes helpoimman kautta. Klikkailin turhautuneena menemään ja kerta toisensa jälkeen availin attribuuttitaulukon ihmetellen, miten tässä kuuluisi päästä etenemään.
Tässä vaiheessa lamppu välähti salaman nopeudella ja muistini virkistyi – eikö attribuuttitaulukkoon voinut lisätä helmitaulun avulla uusia laskelmia? Voisin tehdä sinne oman sarakkeen tiedoista, jotka haluan visualisoida. Siitä varmaan kannattaisi aloittaa, kun en muista miten kuntia saisi värjättyä niiden sisältämien lukuarvojen mukaisesti. Niin päädyin tekemään kartan, joka ilmaisee saamenkielisten osuudet kunnittain Suomessa.
Attribuuttitaulukossa käymäni suuren kamppailun voitosta riemuissani jatkoin lähes maanista klikkailua ympäri QGIS-ohjelmaa. Yritin värjätä karttaa nyt asettamieni lukujen mukaan, mutta aina väriskaalan valittuani kartta hävisi näkyvistä kokonaan. Kadotin sen aika monta kertaa ennen, kuin tein jotain eri tavalla ja se jäi näkyviin. Oi sitä juhlaa ja onnistumisen riemua, joka minut valtasi huolimatta siitä, että en oikeastaan tiennyt, mikä oli johtanut onnistumiseeni.
Loppufanfaari
Kartan onnistunut luominen ei tee siitä itsessään hyvää ja informatiivisesti selkeää karttaa. Saamenkielisten osuutta kuvaavassa kartassa on mielestäni muutamakin asia, joita nyt jälkiviisaana muuttaisin.
Kartan väriskaalana on punaisen sävyt – joka on valintana mielestäni huono. Punainen on totuttu yhdistämään vaarallisiin ja uhkaaviin asioihin, joihin saamenkielinen väestö ei todellakaan kuulu. Toisaalta punaisuus kuvaa myös intensiivisyyttä, joten ehkä voin olla sille valinnalle armollisempikin. Kartan selkeytys onnistuisi myös helposti muuttamalla asteikkoa, joka nyt keskittyy pieniin prosentteihin ja tekee valtavia loikkia prosenttiosuuksien kasvaessa. Pienemmän skaalan avulla osuuksia saisi tasattua, mutta se saattaisi myös kadottaa tärkeää tietoa kartalta. Tilanne kun on oikeastikin hyvin epätasainen saamenkielisen väestön keskittyessä vahvasti Lapin kuntiin.
Tästä tullaankin seuraavaan parannusehdotukseen, jonka keksin Janne Turusen Geoinformatiikan mystiset menetelmät-blogista. Hän oli kartassaan rajannut kuvatun alueen Lahden seutuun, joka tekee kartasta erittäin selkeän ja helppolukuisen. Tätä metodia olisi voinut käyttää myös omaan karttaani rajaamalla tulokset vaikkapa vain Lappiin tai Suomen pohjoiseen osaan.
Joka tapauksessa kartta ei ole ihan niin huono, kun annan ymmärtää. Se on taitotasooni nähden ihan riittävän selkeä ja nyt ainakin voin sanoa oppineeni monta tärkeää pointtia seuraavia karttavisualisointejani varten.
Tätä kirjoittaessani olen jo sen verran aiheesta innostunut, että päätin visualisoida blogiani varten uuden kansikuvan QGIS-ohjelmassa. No okei, en halunnut sitä niin tehdä, vaan luulin lataavani traficomin Oskari-latauspalvelusta valmiin karttapalan kuvamuodossa. Sain ESRI shapefile-tiedostoja, jotka asettelin ja väritin QGIS:ssä mielestäni kivannäköiseksi taustakuvaksi. Kartaksi tuota sykeröä en sanoisi, mutta onhan se ihan söpö.
Lähteet:
J. Turunen, 2022. Geoinformatiikan mystiset menetelmät. https://blogs.helsinki.fi/janneturunen/