Viikko 2. Toinen luento ja harjoitukset

Toisella luennolla ja yhteisessä harjoituksessa meininki oli huomattavasti ensimmäistä kurssikertaa selkeämpi. Vaikka opettajamme Arttu manasikin, että tämän viikkoiset hommat kuuluvatkin tuntua helpoilta jäi tehtävien suorittamisesta huomattavasti edellisviikkoa parempi fiilis ja usko omaan suorittamiseen. Kuten Tapio Turpeinen kirjoittaakin ensimmäisessä blogi-postauksessaan, tämänkaltainen kurssin suorittamistyyli vaikuttaa ainakin näin alkuun hyvin innostavalta.

Tällä viikolla kokeilin hieman uudenlaista lähestymistapaa yhteisiin harjoituksiin nimittäin otin käyttöön toisen näytön tietokoneelleni. Tuplanäyttö helpotti huomattavasti opetuksen perässä pysymisessä, sillä enää ei tarvinnut pompotella eri ikkunoiden välillä vaan zoomin sai kätevästi toiselle näytölle ja QGIS:in toiselle. Mielestäni tämä näkyy myös harjoitteen lopputuloksessa, josta on havaittavissa selkeää kehitystä viime viikkoon nähden. Kuten kuvasta 1 näkee, valmis tuotokseni on jo lähes kartaksi tunnistettava ilmestys.

Kuva 1. Mercatorin projektion pinta-ala verrattuna TM35-projektion pinta-alaan.

Tämän viikon harjoituksissa oli äärimmäisen mielenkiintoista päästä kokeilemaan käytännössä sitä, kuinka pahasti erilaiset karttaprojektiot vääristävät etäisyyksiä ja pinta-aloja Suomen kokoisen valtion alueella. Toki aikaisemminkin olin tietoinen eri projektioiden eroista, mutta harjoituksessa niitä pääsi havainnollistamaan omin käsin ja samalla harjaannuttamaan omaa QGIS:in käsittelyä. Huomaan alkavani pikku hiljaa kehittymään kyseisen sovelluksen käsittelyssä. Oppimisprosessia kuitenkin hankaloittaa se, että harjoituskertoja on vain kerran viikossa, joten toivottua toistoa ei pääse näin ollen syntymään, vaan asioita joutuu palauttelemaan mieleen viikoittain. Toki toistoa saisi harjoittelemalla QGIS:in taikoja oma-aloitteisesti, mutta moiseen ylisuorittamiseen en aio ryhtyä.

Omatoimisissa harjoituksissa jatkoimme samalla kaavalla, mitä yhteisissä harjoituksissa. Tarkoituksena oli tutkia erilaisten karttaprojektioiden eroja TM35-projektioon ja visualisoida data kartalla yhteisen harjoituksen tapaan. Valitsin yhdessä tekemämme Mercatorin lisäksi Robinsonin-projektion (kuva 2) sekä avaruusprojektion (kuva 3). Tuloksista ilmeni, että edellä mainituista kolmesta projektiosta Mercator vääristä alueiden pinta-aloja eniten. Lapissa alueiden pinta-alat näyttäytyivät Mercatorissa jopa kahdeksan kertaa todellisuutta suurempina, kun Robinsonin projektiossa vastaava luku oli paljon maltillisempi eli noin 1,4. Mercatorin ja Robinsonin projektioiden kuvatessa alueiden kokoa ylä-kanttiin, avaruusprojektiossa alueet näyttäytyivät todellisuutta pienempinä.

Kuva 2. Robinsonin projektio verrattuna TM35-projektioon.
Kuva 3. Avaruusprojektio verrattuna TM35-projektioon.

Projektioiden eroja visualisoivien karttojen lisäksi laadin taulukon, johon keräsin muutaman satunnaisesti valitun projektion eroja ETRS-TM35FIN-projektioon. Vertailun kohdealueena on käytetty satunnaista aluetta Suomen Lapissa Inarin kunnan alueella. Tuloksia pääsee ihastelemaan alla olevasta taulukosta.

Taulukko 1. Erilaisten projektioiden esittämät pituudet sekä pinta-alat verrattuna TM35- projektioon.

Lähteet:
Turpeinen, T. (2021). Kurssikerta 1. Tutustumista QGIS-sovellukseen.
Viitattu 28.1.2021
<https://blogs.helsinki.fi/tapiotur/2021/01/21/kurssikerta-1/>

Leave a Reply

Your email address will not be published.