TNC2009: Päivä 2, Implications & Benefits of Connectivity Beyond Europe

Sessio: Implications & Benefits of Connectivity Beyond Europe. Muistiinpanoja tästä.

* * *

Florencio I. Utreras, “ALICE2: Optical Networking and Research Communities

Globaali projekti, jossa mukana organisaatioita eri maanosista kuten latinalaisesta Amerikasta ja Afrikasta. Online-yhteys yhtäaikaa 18 paikkaan eri maanosissa.

ALICE-projekti alkoi 2003 ja kesti vuoteen 2008. Yhteensä 12 500 000 euron investointi.

Tulokset:

  • CLARA
  • RedCLARA-verkon luominen
  • 9 kansallisen tutkimus ja koulutusverkon rakentaminen
  • 13 maata liittynyt
  • 150 insinööriä ja teknikkoa koulutettu
  • Yli 9 miljoonan euron EU-rahoitus kehitysprojekteille

Latinalainen Amerikka kytketty Espanjaan ja paikallisia verkkoja.

Ongelmia

  • Telekommunikaatiopalveluiden korkea hinta (mm. telecom-monopolit hinnoitella hinnat korkeaksi, hinnoissa jopa 10 kertaisia eroja)
  • Kansallisten policyjen puute (joissakin maissa investointiaste suhteessa BKT:hen hyvin alhainen, valtiot eivät tue NREN-toimintaa)

Alice2:lle 12 miljoonan budjetti EU:lta, 6 miljoonaa latinalaisen Amerikan NREN:ltä. Alkoi joulukuussa 2008 ja jatkuu 2012 asti.

  • Päivitetään infrastruktuuri
  • Kestävyys
  • MDG-orientoituneet sovellukset
  • Inkluusio

ALICE2:ssa partnereita 23, 5 Euroopasta, 18 latinalaisesta Amerikasta.

Päivittäminen alhaisin kustannuksin. RedCLARA2, josta on tarkoitus tehdä yhteistyöverkosto tutkimukselle ja koulutukselle latinalaisen Amerikan ja Euroopan välillä.

ALICE2:ssa etsitään myös synergiaa muiden projektien kanssa.

Projekteissa rakennetaan siis fyysistä tietoliikenneverkkoa.

Lisätietoja:

  • http://alice2.redclara.net
  • http://www.redclara.net

Sessiossa nähtiin myös toimivat videoneuvotteluyhteydet hankkeeseen osallistuvien välillä (Mexico, Malaga, Madrid jne.). Yhteensä 18 paikkakuntaa oli yhteydessä kerralla ja valtaosa niistä latinalaisesta Amerikasta. Session slaidit jaettiin saman järjestelmän avulla latinalaisen Amerikan osallistujille.

* * *

F.F. Tusubira (UbuntuNet Alliance), “Creating the Human and Infrastructure Research and Education Networks in Africa

Afrikkalaiset yliopistot käyttävät 1,2 miljoonaa dollaria alle 700Mbps yhteyksiin kuukaudessa. Tutkijoilla tarve saada kunnolliset yhteydet.

CORENA-projekti. Ajatuksena saada afrikkalaisista tutkimus ja kioulutusindstituutioista kaikki potentiaali irti. Uutta valokuitua on tarkoitus vetää, joka muuttaisi nykyistä tilannetta.

UbuntuNet Alliancessa mukana itäisen ja eteläisen Afrikan maita. Joissakin maissa vasta rakennetaan NREN-kluvioita.

Kun verkkoa rakennetaan, niin on tärkeää huomata, että Afrikka on iso maanosa.

mahdollisuuksia: tietoisuus koulutukseen investoimisen tarpeesta lisääntyy, telecom-sektori kehittyy ja avautuu, kansallisiin kuituverkkoihin investoidaan, useita merialueille vedettäviä optisen kuidun projekteja käynnistymässä.

Merialueille vedettäviä optisiin kuituihin perustuvia vberkkoprojekteja ja sekä itä- että länsirannikolla. Esimerkiksi Kapkaupungista Lontooseen.

Haasteita:

  • Osaamisen puute
  • Koulutusverkkojen hyötyjen ja erilaisten roolien puutteellinen ymmärtäminen
  • Säädösten ja policyjen puute
  • Hyötyjen osoittaminen NREN:lle
  • Kilpailu ja kirsikoiden poimiminen palvelutarjoajien taholta

Priorisoituja strategisia tarvoitteita on tehty vuodeen 2013 asti.

Tarvetta on alueen NRENien yhteistyölle ja ammattitaidon jakamiselle. Samalla yliopistoja pitäisi ppystyä ohjaamaan tekemisen parantamisessa. Kapasiteetin puute on edelleen haaste.

Kaikki hyötyvät, jos Afrikka otetaan mukaan  eli kaapelin vetäminen Afrikkaan on investointi.

Tällä hetkellä on esim. menossa SAT-3-hanke, jolla Johannesburg saadaan kytkettyä Lontooseen ja GÉANTiin.

Yksi hankkeessa mukana oleva yliopisto on KTH, Tukholma.

Itseasiassa yhteys oli auki myös Malawiin, UbuntuNet Allianceen.

* * *

Björn Pehrson, KTH, “Creative destruction, Leapfrogging and Tunneling through the Kuznets Curve

Meren alle vedettävät kaapelit tulevat vähentämään Afrikan riippuvuutta satelliittiyhteyksistä ja tarjoamaan teknologiahypyn.  Kenties se johtaa tunnelointiin Kuznetsin käyrän yli.

FEAST on osa Lighthouse ohjelmaa. AUC-EC yhteistyön sisällä.

FEAST-AfricaConnect. Afrikasta on verkkoihin kunnolla kytketty Välimeren alue ja Etelä-Afrikka (kapasiteettia ei kuitenkaan ole paljoa).

VSATista ja SAT-3:sta Open Accessiin.

Meren alla olevat (OpenAccess) kaapelit ovat tulossa:

  • SEACOM itäranniko)
  • TEAMS (Mombasa-Fujairah)
  • EASSy (itärannikko)

Poliittisesti Kigali-protokolla on portinvartijoita vastaan.

FEAST on 15 miljoonan euron projekti, EU:n osa 12 miljoonaa euroa.

Huolenaiheita projektissa:

  • NRENien valmiudet
  • Politiikat ja säädösympäristö
  • Käyttökelpoisen infrastruktuurin saatavuua

Tarvitaan lisää yleistä tietoisuutta itse asiasta ja muutosta viestintämarkkinoille. Koulutusta ja tutkimusta tarvitaan lisää. FEAST-projektista onm jaettu erilloinen materiaali.

* * *

Yksi johtopäätös tästä sessiosta voisi olla se, että yhä edelleen on verkkoa maailmassa vetämättä ja se mitä vedetään tänään on optista kuitua. Verkon rakentamista tarvitaan yhä edelleen tutkimus- ja koulutusinstituutioiden yhdistämiseksi ympäri maailmaa.

Leave a Reply